Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannoista löytyy runsaasti tiedonhakua ja internettiä käsitteleviä artikkeleita. Voit itse tulla esim. Pasilan kirjastoon selaamaan näitä tietokantoja ja voit samalla tarkistaa HelMet-tietokannasta löytyvätkö julkaisut Pasilasta, jossa on runsain aikakauslehtivalikoima.
Jos varauksesi kohdalla lukee "hyllyssä", se tarkoittaa, että varaamasi kirja on vielä siinä kirjastossa, jonka kokoelmiin se kuuluu ja josta se lähtee valitsemaasi noutokirjastoon. Varaus on noudettavissa sitten, kun sen kohdalla omissa tiedoissasi HelMetissä lukee "odottaa noutoa".
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Voisiko muistamasi olla kansainvälinen formaattisarja Gladiaattorit? Sen Suomen versiota esitettiin MTV3-kanavalla vuosina 1993–1994:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gladiaattorit
Se voisi olla myös minisarja Anno Domini, jonka ensimmäinen osa esitettiin Suomessa 1985:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anno_Domini_(minisarja)
Kummankaan sarjan kuvailu ei tosin täysin vastaa muuistikuviasi.
Suomesta en löytänyt, mutta kannattaa kysyä Tanskan Kuninkaallisesta kirjastosta (tanskan kansalliskirjasto)
http://www.kb.dk/en/
Heillä saattaa löytyä lehtiä vielä jossain muodossa.
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Valitettavasti kyseisestä marssista ei näytä löytyvän nuotinnosta painetussa tai sähköisessä muodossa. Oletettavasti soittokunnilla, joiden ohjelmistoon marssi kuuluu tai on kuulunut, olisi jonkinlaisia sovituksia nuotistoissaan, mutta niitä ei ole saatavissa lainaan.
Babette Colella on kuvakirja nimeltään Kakarankasvattajan käsikirja. Voisikohan olla kyse siitä? Kirjassa on mm. aukeama jossa tyttö syö kunnon, ja poika kehnon kakaran muonaa.
Kakarankasvattajan käsikirja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Ystävällisin terveisin kirjastolta!
Kysymyksesi koskenee Vilho Lampea. Hänestä on kolme teosta, jotka ovat lainattavia täällä Oulun kaupunginkirjastossa.
-Aalto, Eeli: Vilho Lampi, lakeuden maalari, esittelyä ja taustaa. Hämeenlinna : Karisto, 1967.
-Lampi, Vilho: Vilho Lampi : 11.6.-7.8.1988 ; artikkelit Pertti Pulkkinen, Antero Kare. Taidekeskus Pyrri, 1988.
-Lampi, Vilho: Vilho Lampi 1898-1936, toimitus Marja Junttila ; valokuvat Ilkka Soini...et al. Oulu : Pohjoinen, 1998. Tästä kirjasta tietoa myös netissä
http://personal.inet.fi/taide/heikki.kastemaa.kulttuurinavigaattori/lam… .
Aineistotietokantamme on myös Internetissä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Mikäli haluat teoksen tai teokset meiltä kaukolainaksi pitäisi kaukolainapyynnön tulla Boråsin...
Voit tutkia asiaa esim. netin kautta. Hyvä osoite on:
www.recordcollector.co.uk/
Sen kautta löytyy hintatiedot sinunkin levyllesi.
Voit kysellä tietoja myös suomalaisista divareista, jotka myyvät levyjä. Löydät niitä netin kautta vaikka hakusanalla:
levydivari.
On olemassa myös julkaisuja levyjen hinnoista, mutta ne vanhenevat nopeasti.
Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa opetetaan systeemiekologiaa ainakin kasvibiologian opinnoissa. Voit katsoa tarkemmin opintotarjonnasta tiedekunnan omilta sivuilta:
http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/asetukset.html
Systeemiekologia vaikuttaa melko vakiintuneelta tutkimusalalta biotieteellisen tutkimuksen piirissä. Helsingin biotieteellisen tiedekunnan alaisena toimii useita eläintieteellisiä asemia, joiden tuottamaa tutkimusta aiheesta on ilmeisesti kehuttu aina Ruotsissa asti.
http://luoto.tvarminne.helsinki.fi/historiikki/kasikirjoitus_tamminen.h…
Hei!
Ko. materiaalista voi tehdä kaukolainapyynnön Hämeenlinnan kirjaston sivulta löytyvällä kaukolainapyyntölomakkeella. Kirjastojen monihaulla löytyi Nihongo nouryoku shiken : 1,2 kyuu shiken mondai to seikai... ja Nihongo nouryoku shiken : 3,4 kyuu shiken mondai to seikai... vuodelta 2004 Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kirjastosta, joka pyynnöstä lähettää kaukolainoja myös Hämeenlinnan kirjastoon.
Syitä on monia. Iän myötä elimistön vesipitoisuus vähenee, jolloin krapulaa lupailevan humalatilan saavuttamiseen vaaditaan vähemmän alkoholia kuin nuorena. Eräs syy saattaa myös olla se, että keski-ikäiset juovat yleensä vähemmän kuin nuoremmat. Tällöin alkoholitoleranssi ei ole yhtä hyvä kuin nuoremmilla.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/miksi-krapulat-muuttuvat-ian-myota-pahemmiksi-asiantuntija-vastaa
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi satua tai lastenkirjaa.
Jos joku kysymyksen lukija muistaa tarinan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yritin etsiä tietoa mm. Mauri Kunnaksen virallisilta sivuilta, mutta en löytänyt mainintaa koirien rodusta. Tiedustelin asiaa myös kustantajan kautta, mutta en valitettavasti vielä saanut vastausta.
Kouluratsastuksen Suomen mestari vuonna 1972 oli Kyra Kyrklund hevosella Kasper.Lähde:Suomen Ratsastajainliiton sivut: https://www.ratsastus.fi/kilpailu-ja-valmennus/tulokset/mestareita-ja-m…
Kaupungin päättäjien mahdollisesti muuttuneisiin asenteisiin on vaikea päästä käsiksi, aiheesta ei ole tehty tutkimuksia. Sinänsä venäläisten matkailusta, ostokäyttäytymisestä ja taloudellisista vaikutuksista löytyy lehtikirjoituksia ja tutkimuksia. Paras osoitus kaupungin päättäjien halusta helpottaa venäläisten tuloa Etelä-Karjalaan oli yritys saada Venäjän konsulaatti Lappeenrantaan 1995-96. Tästä kirjoitettiin myös lehdissä paljon.
Aiheesta on mahdollista hakea tietoa Korkeakoulukirjastojen yhteisrekisteristä Lindasta tai lehtiartikkeleita Aleksista tai Artosta esim. hakusanoilla venäläiset ja matkailu, ostokäyttäytyminen,kauppa, ostajat, yrittäjät, taloudelliset vaikutukset, taloudellinen tai alueellinen yhteistyö, rajakauppa....
Jyväskylän kaupunki julkaisi vuonna 2015 Tourujoen kehittämissuunnitelman. Sen mukaan putouskorkeus on noin 16 metriä. Tieto löytyy suunnitelman sivulta 23. Suunnitelma on luettavissa verkossa osoitteessa https://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/kehittamissuunnitelma.pdf
Käy katsomassa ensin näitä sivuja
http://www.kunnat.net/k_etusivu.asp?path=1
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut.
Myös Suomen Kuntaliiton kirjasto palvelee kunnallisalan tiedontarvitsijoita:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042