Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään vastausta. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -teoksen mukaan vuoden 1934 20 markan kolikon myyntihinta vaihtelisi 3 ja 140 euron välillä rahan kunnon mukaan. Eri sävyisistä rahoista tai niiden arvosta ei ollut mainintaa.
Kannattaisi ehkä kysyä asiaa Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä:
http://www.snynumis.fi/
Tähtien näkyminen Maasta käsin paljain silmin riippuu paitsi niiden etäisyydestä, myös koosta ja sitä kautta kirkkaudesta.
Proxima Centaurin etäisyys Maasta on 4,27 valovuotta, mutta sen kirkkaus on vain noin 1/20 000 Auringon kirkkaudesta, eikä sitä siksi voi nähdä paljain silmin. Kirkkain taivaalla näkyvä tähti Sirius on 8,6 valovuoden päässä, mutta 22 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Orionin tähtikuviosta löytyvä Betelgeuse taas on 530 valovuoden etäisyydellä meistä, mutta sen kirkkaus on peräti 9 400 kertaa suurempi kuin Auringon. Betelgeusen massa on noin 15-17 kertaa Auringon massa ja sen säde on 630 Auringon sädettä. Se kuuluu suurimpiin tunnettuihin tähtiin.
Kaikki paljain silmin näkyvät tähdet kuuluvat kotigalaksiimme Linnunrataan....
Suomen kieltä alettiin kirjoittaa laajemmin 1500-luvulla. Niin sanotun vanhan kirjasuomen kauden katsotaan alkaneen 1540-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomenkielisistä painotuotteista. Suomen murteita ja niitä edeltäviä kielimuotoja oli toki puhuttu jo paljon tätä ennenkin.
1600-luvulla kirjoitettua suomen kieltä voi kuunnella verkossa Kotimaisten kielten keskuksen videoilla, joilla Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat lukevat aikakauden tekstejä ääneen: https://www.kotus.fi/kielitieto/vanha_kirjasuomi/kuuntele_vanhaa_kirjasuomea
On hyvä muistaa, että vastaavalla tavalla kuin sopimuksiin ja normeihin perustuva nykyinen kirjakielemme ei varsinaisesti ole kenenkään äidinkieli, eivät 1600-luvulla kirjoitetut tekstitkään kuvaa...
Mafi Taherehin Shatter me:n suomennoksesta ei ole ainakaan vielä tietoja. Taherehin kirjoista on tähän mennessä suomennettu ainoastaan Rakkaus suurempi kuin meri (A very large expanse of the sea). Poweless-niminen kirja on ilmestynyt kahdelta eri kirjailijalta. Mikäli tarkoitat Lauren Robertsin Powerless-trilogiaa, sen ensimmäinen osa ilmestyy suomeksi tänä vuonna. Sen kustantajan Sitruuna Kustannuksen sivuilla ilmestymisajaksi ilmoitetaan heinä-elokuun vaihde. Mikäli taas tarkoitat Elsie Silverin kirjaa Powerless, sen suomennoksesta ei ole tietoja. LähteetSitruuna Kustannus: Powerless https://sitruunakustannus.fi/products/powerless
Kirjaston kirja on "teoskappale", jonka laillisesti hankkineella on oikeus tehdä sille melkein mitä vain. Tekijänoikeuslaki ei tosin puhu erikseen kirjan kuvien käyttämisestä askarteluun, mutta laki sallii (19§) mm. kirjan lahjoittamisen ja myymisen edelleen. Olennaista on, että teoskappaletta ei monisteta ja levitetä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö lähtee ajatuksesta, että tekijän oikeus rajoittuu sen päättämiseen, milloin ja missä muodossa kopioita eli teoskappaleita levitetään. Kun teoskappale on laillisesti luovutettu pois, tekijän oikeudet siihen teoskappaleeseen raukeavat eli loppuvat käytännössä kokonaan. Kirjailija ei esimerkiksi voi kieltää normaalisti myydyn kirjan polttamista tai laittamista paperinkeräykseen. Sama periaate koskee...
Kysymys on muotoiltu siten, että siihen on vaikea vastata. Ennakko-oletus syistä, joiden takia kuolemanrangaistusta käytetään, ei välttämättä päde ollenkaan. Yleensä kuolemanrangaistukseen tuomitaan murhasta, vakoilusta tai muusta maanpetoksellisesta toiminnasta ja uskonnollisten määräysten rikkomisesta. Pedofilia on nimitys seksuaaliselle suuntaukselle. Sitä ei ole kriminalisoitu, vaan lasten seksuaalinen riisto. Ei ole mitään näyttöä siitä, että kuolemanrangaistus ehkäisisi koviakaan rikoksia, saati kysyjän mainitsemia. Siksi useimmat maailman maat ovat siitä luopuneet, myös Afrikassa. Kuolemanrangaistuksella on silti myös ns. länsimaissa laajaa kannatusta. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2011 19 % kannatti kuolemanrangaistusta....
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet "Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin´! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin´."
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa ei näytä olevan laulua äänitteenä, mutta se on kuunneltavissa Internetissä osoitteessa https://oa.doria.fi/...
Kyseinen runo on suomennettu useampaankin kertaa. Valter Juvan suomennos löytyy teoksesta ”Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta” (WSOY, 1926) nimellä ”Krenatöörit”, ja se menee näin:
”Krenatööriä kaks kävi Ranskaan päin,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Mut Saksaan kun pääsivät tiellään näin,
he väsyi ja matkaan ei hanki.”
Eino Leinon suomennos löytyy teoksesta ”Maailman kannel” (Otava, 1913) nimellä ”Sotaveikot”, ja se menee näin:
”Päin Ranskaa urhoa kaks samoaa,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Majapaikan kun Saksassa kerran he saa,
alas painuu pää molemmanki.”
Myös Yrjö Jylhä on suomentanut runon, ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta ”Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa” (WSOY, 1967) nimellä ”Krenatöörit”.
Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti:
Vaakkoi
Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä...
Kysymykseen ei löytynyt suoraa vastausta mistään kirjasta, ja otin yhteyttä erääseen biologiin. Hänen mukaansa lehtiä on ehdottomasti enemmän kuin muurahaisia. Hän perusteli vastaustaan ekologian perussäännöllä, jonka mukaan tuottajien määrä on aina suurempi kuin kuluttajien. Näin on muurahaistenkin kohdalla, siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä elävien muurahaisten yhteenlaskettu massa on suunnilleen sama tai hiukan suurempi kuin nyt elävien ihmisten massa!
Hiukan samantyyppisiä kysymyksiä pohditaan Sakari Mäkelän kirjassa "Onko pisara pyöreä ja kuu keltainen - tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä" ja Martyn M. Goldwynin teoksessa "Kuinka kärpänen kävelee katossa ja muita kiperiä kysymyksiä".
"Muistan sua Elaine" on Allu Kososen säveltämä ja Matti Jurvan sanoittama fox, jonka levytti ensimmäisenä The Ramblers vuonna 1931. Se on sävelletty trumpetisti Kososen ja kaverinsa pasunisti Klaus Salmen yhteisen tyttöystävän Elainen muistoksi.
Marko Tikan ja Toivo Tammisen kirjassa "Tanssiorkesteri Dallapé - Suomijatsin legenda 1925-2010" (SKS, 2011) on jopa kuva tästä salaperäisestä Elainesta.
Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän...
Löydät turkinkieliset lastenkirjat kätevästi näin. Käytä tarkennettua hakua (linkki hakulaatikon alla). Kirjoita hakusanalaatikkoon * (asteriski), rajoita haku kirjoihin (Aineisto-pudotusvalikosta) ja lastenkokoelmaan (Kokoelma-valikosta). Kielivalikosta voit valita kieleksi voit valita turkin.
Alla olevassa linkissä on halutulos, lista turkinkielisistä lastenkirjoista, jotka kuuluvat tällä hetkellä HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Ohjeita hakuun:
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin
Kysymykseen täytyy vastata hiukan laveasti, koska en tiedä, tarkoittaako "lauluista koottu kirja" tekstikirjaa vai nuottijulkaisua. Periaatteeseen tämä ei vaikuta, mutta kylläkin mahdollisiin jatkotoimiin. Vastaan varmuuden vuoksi molempiin.
Tekijänoikeus ei määräydy teoksen iän mukaan. "1910-luvun laulu" ei ole tässä suhteessa merkitsevä tieto. Yksittäisen tekstin tai sävellyksen tekijänoikeudellisen suojan määrää tekijän kuolinvuosi. Jokainen teos on suojattu tekijän elinajan ja sen jälkeen vielä 70 vuotta. Jos tekijä elää 100-vuotiaaksi, hänen nuoruudessaan tekemänsä laulu voi olla suojattu 150 vuotta. Sibeliuksen teokset ovat edelleen suojattuja, koska hän eli pitkän elämän.
Jokainen kokoelmaan ajateltu laulu täytyy siis käydä läpi...
Kyseessä on ruotsalaisen Stig Johassonin kaksirivinen runo Förlusten.
https://www.poeter.se/Las+Text?textId=981212
https://sverigesradio.se/p1/dagensdikt/apr01.htm
Kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan pääasiassa korkeintaan viisi vuotta vanhoja hyväkuntoisia teoksia. Muita itselle tarpeettomia kirjoja voi viedä pieniä määriä kirjastojen kierrätyskärryihin. Kannattaa tarkistaa oman lähikirjastonsa kierrätyspisteen tilanne ja säännöt ennen kirjojen vientiä kirjastoon.
Vaikka Ulmasia tavataan jo 1500-luvulta peräisin olevissa asiakirjalähteissä, nimen alkuperälle ei ole löytynyt ehdottoman varmaa selitystä. Paikannimet ovat aina yksi mahdollinen alkuperä henkilönnimille, ja Ulmanen ja muut sitä lähellä olevat sukunimet (Ulmaja, Ulmala, Ulmonen) voivat olla hyvinkin olla peräisin jostakin maantieteellisestä nimestä. Esimerkiksi Suistamolla on Ulmalahti ja Sallassa Ulmapaljakka. Germaanilainankaan mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu: äänteellisesti Ulmaselle läheisiä ovat saksalaisperäisen miehennimen Uodalman lyhennysmuodot Ollman ja Ul(l)mann. Nimen merkitys saattaisi liittyä Etelä- ja Laatokan Karjalassa käytettyihin sanoihin ulmakka ja ulmakko, jotka tarkoittavat kylmähköä, pilvistä...
Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä ja miten vanhoja lehtiä haluaisit selailla.
Pasilan kirjastossa on Helmet-kirjastojen suurin lehtikokoelma ja siellä säilytetään myös lehtien vanhoja vuosikertoja. Vanhempia lehtiä voi lukea mikrofilmattuina.
Digitaalisella mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä saa myös paperikopiota. (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmien lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Helmet-haulla voit tarkistaa kuuluuko etsimäsi lehti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli sinulla on lisää...
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www....
Varastokirjasto sijaitsee Kuopiossa ja sen kotisivulla (http://www.nrl.fi/) kerrotaan näin: ”Varastokirjasto on opetusministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, joka palvelee maamme tieteellisiä, yleisiä ja muita kirjastoja. Varastokirjaston tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön.”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi Seinäjoen kirjastosta poistetaan joku kirja, niin me tarkistamme, että onko sitä jo varastokirjaston kokoelmissa. Jos ei ole, niin me lähetämme kirjan sinne. Varastokirjaston tavoitteena on vähentää kirjastojen tilantarvetta, kun harvemmin tarvitut kirjat voidaan varastoida keskitetysti.
Jos asiakas tulee kysymään...
