Rukoilijasirkoista, joita on useita eri lajeja, löytyy tietoa
useistakin eläinkirjoista: Kodin suuri eläinkirja 8. W+G 1981,
Maailman eläimet: selkärangattomat. T 1989 ja Eläinten maailma 4.
O 1975. Myös näiden eläinten erikoisesta lisääntymisestä (naaras syö
useimmiten koiraan lisääntymisen jälkeen) löytyy tietoa varsinkin
yllä mainitusta Maailman eläimet -sarja kirjasta.
Kyseistä Tommy Tabermannin runoa ei todennäköisesti ole koskaan painettu mihinkään teokseen. Se ei ollut missään hänen runoteoksistaan. Internetissä useilla verkkosivuilla ja keskustelupalstoilla on siteerattu kyseistä runoa. Sen tekijäksi on joka taholla laitettu Tommy Tabermann, mutta missään ei mainita teosta, josta runo löytyisi.
Helmet-lukuhaasteen aikaisempien vuosien (2015. 2016, 2017 ja 2018) listat löytyvät tämän vuoden lukuhaastesivun alalaidasta. Linkki sivulle on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuh…
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivuston mukaan, ks. https://vihreatsylit.fi/katajanokan-historiaa/ Katajanokka on saari.
Katajanokan kanavaa suunniteltiin rakennettavaksi jo 1800 -luvun alussa, mutta suunnitelma toteutui vasta vuosina 1830-1840. Kanavan tarkoituksena oli yhdistää toisiinsa Pohjois- ja Etelä-Satama. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokanta Finnassa, www.finna.fi, on kanavasta useita hienoja valkokuvia.
Muutamia Katajanokasta kertovia kirjoja:
Narinkka 1989
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun
Halonen, Tero :Olofsborg : Katajanokan jugendlinnan vuosisata
Putkonen, Lauri: Katajanokka = Skatudden
Myllykylä, Turkka: Suomen kanavien historia
...
Helmet.fi:ssä on joillakin asiakkailla ollut ongelmia varausten ja lainojen tarkastelussa 13.12. tehtdyn tietokantapäivityksen jälkeen.
Jos et pääse tarkastelemaan omia tietojasi tai tekemään varauksia, tyhjennä selaimen välimuisti ja käynnistä selain uudelleen. Voit myös kokeilla toista selainta tai käyttää perinteistä hakua osoitteessa luettelo.helmet.fi
Pahoittelut häiriöstä aiheutuvasta haitasta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos huomioidaan siteeratun kohtauksen tapahtumapaikka "sängynloukon juhlasali", arvelisin Viidan tässä oljilla viitanneen entisaikojen patjojen ja tyynyjen olkitäytteisiin. Riuska lude on nostanut yhden oljista pystyyn pylvääksi ja noussut sen päähän sanomaansa julistamaan.
Yleisten kirjastojen monihakuun pääset sivulta: http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=856
Voit hakea asiasanalla: "tarinat", mutta viitteitä tulee lähinnä liittyen kansantarinoihin ja kirjallisuuteen. Jos tarkoitat tarinankerrontaa pedagogisena tai psykologisena metodina, asiasanaksi kannattaa laittaa: "kerronta" tai "narratiivisuus". Jos haluat hakea pelkästään Joensuun kaupunginkirjaston aineistosta, hakuun pääset kirjaston kotisivulta: http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/index.html . Myös asiasanalla "kirjallisuusterapia" saattaa tulla sopivia julkaisuja.
Tieteellisten kirjastojen aineistotietokanta Lindaan pääset kirjastossa tai kirjastonhoitaja voi tehdä sieltä haun pyynnöstäsi.
Ikävä kyllä vastausta ei ole löytynyt. Aihetta ei ymmärtääkseni käsitellä Yksilön ylösnousemus -kirjassa eikä myöskään Elämän ja kuoleman kehissä -esseekokoelmassa. Parnasso-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa ei aihetta myöskään käsitelty. Muut Saavalaisen teokset ovat kaunokirjallisuutta.
Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän siitä tiedon.
Sitruunasta löytyy oma kirjansa, tosin ruotsinkielellä nimellä Citron, tekijänä Lotte Möller ( Bonnier 1997). Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa sitruunasta: Loukie Werle: Ruoka-aineet: suuri kuvitettu elintarvikekirja (Könemann 2000) ja Kultainen keittokirja osa 4 (WSOY 1989). Sitrushedelmistä tietoa ja ruokaohjeita löytyy esim.seuraavissa kirjoissa Eva Rönnblom: Sitrushedelmiä omasta puusta ja puutarhasta ( Minerva 2010) ja Anna Bergenström: Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla ( Otava 2009).
Ylläolevia kirjoja voi etsiä haulla
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=sitrushed**&searchscope=9&m=&l…
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta löytyi seuraanlaista tietoa sitruunasta http://www.fineli.fi/food.php?foodid=...
Teoksen Oulujokilaakson historia: kivikaudelta vuoteen 1865 (1991) voi lainata Oulun pääkirjastosta.
Samuli Paulaharjun digitoidut teokset löytyvät Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta: https://www.doria.fi/browse?value=Paulaharju%2C+Samuli&type=author
Kirjat ovat pdf-muodossa ja niistä voi tehdä tekstiin kohdistuvia hakuja vaikkapa paikkakunnan nimen mukaan.
Hei!
Hämeenlinna 64 -julkaisu on nyt tilattu kirjastoon. Olen varannut ko.teoksen Teille, ja olette ensimmäisenä saamassa sen, kun se on tullut kirjastoon,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Turun pääkirjastossa säilytetään vain 10 vuosikertaa Lutukka-lehdestä niin valitettavasti noin vanhaa vuosikertaa ei löydy meiltä. Katsoin että Turun Yliopiston Feeniks-kirjaston varastossa pitäisi löytyä vuosikerrat 1998 ja 1999, niin suosittelen että ottaisit yhteyttä sinne. Täältä löydät yhteystiedot: http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjasto…
Behind the Name -sivuston osoitteesta https://www.behindthename.com/name/carter löytyvä artikkeli kertoo, että sukunimi Carter viittaa henkilöön, joka käyttää tai ajaa kärryjä tai rattaita. (’one who uses a cart’). Veikkaisin, että taustalla on voinut olla henkilön ammatti, josta on tullut sitten sukunimi.
Yhdistyslaki säätelee Suomessa yhdistysten toimintaa. Yhdistyslaki on luettavissa ajantasaisena Finlex-tietopankissa:
Yhdistyslaki 26.5.1989/503
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Yhdistyslain 17 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Perinteisen kokouksen lisäksi voidaan yhdistyksen säännöissä sopia, että kokoukseen voi osallistua myös postitse, sähköpostilla tai muulla sähköisellä viestintävälineellä. On myös mahdollista säännöissä sopia tiettyjen päätösten tekemisestä erillisissä äänestystilaisuuksissa.
Yhdistyslain 5 luku käsittelee yhdistyksen päätöksentekoa tarkemmin. Luvussa säännellään mm. yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta ja päätöksenteosta kokoustilanteessa...
Helmetistä löytyy seuraavia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjansa 2000-luvulla ja ne on käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi:
José Rodrigues dos Santos: Einstein-koodi.
José Saramago: Luola, Toinen minä, Kertomus näkevistä, Oikukas kuolema, Elefantin matka. Ricardo Reisin viimeinen vuosi on käännetty suomeksi 2012, mutta se on alun perin julkaistu 1984. Suomennettuja kirjoja on myös 7 muuta nimekettä.
José Luís Peixoto: Tyhjä taivas, Ruhtinas, joka rakastui orjaan. Englanniksi häneltä löytyy The piano cemetery ja Blank gaze.
António Lobo Antunes: Tårkommissionen, Ha inte så bråttom in i den mörka natten : poem, Jag ska älska en sten, Legio är mitt namn, Tingens naturliga ordning.
Fernando Pessoan...
Sammakolla on kolme kehitysvaihetta: muna, toukka ja sammakko. Toukaksi on tapana sanoa eläimen sitä kehitysvaihetta, joka tulee munan jälkeen ja ennen aikuista.
Tietoa sammakon kehityksestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2005/06/03/sammakko-ja-sen-kehitys
Wikipedia-artikkeli toukista suomeksi ja englanniksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toukka
https://en.wikipedia.org/wiki/Larva
Kirjallisuutta katolisesta kirkosta löytyy varmasti kaikista kirjastoista. Tässä muutamia hyviä kirjavinkkejä:
Orlandis, José:Katolisen kirkon historia (1999)
Katolisen uskon perusteet (1992)
Heino, Harri : Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
Muutama internet-linkki aiheesta:
http://www.katt.fi/ (Suomen katolisen kirkon kotisivut)
Kattava kokoelma linkkejä aiheesta (valitettavasti näissä ei ole suomenkielisiä) osoitteessa:
http://www.kirkkopalvelut.fi/opinto/katekismus/tietopd.htm#rooma
http://www.freie-volksmission.org/frank/kirjoitukset/rooma.htm
En onnistunut löytämään mitään vakiintunutta käännöstä tälle ajatukselle, joka on mielestäni todella osuva. Samanlaiseen kysymykseen on tällä palstalla vastattu 16.3.2020, mutta silloinenkaan vastaaja ei ole löytänyt varsinaista "lentävää lausetta".
Suorat käännökset menisivät tietysti näin: "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös." (Itse kääntäisin "Muuttunut käytös on paras anteeksipyyntö"). "Anteeksipyyntö ilman muutosta on manipulointia." "Älä pyydä anteeksi, jos et aio muuttua."
Täsmälleen kysymyksen mukaisessa muodossa en huhtikuun sinisiä iltoja Turtiaisen tuotannosta onnistunut löytämään. Lähimmäs osuu kokoelman Minä paljasjalkainen runo, joka alkaa "Sen huomaa sinisenä iltana huhtikuussa" (sisällysluettelossa nimellä Sen huomaa sinisenä iltana). Tie pilven alta -kokoelman runossa Intermezzo puhutaan huhtikuun sinisistä illoista näin: "On huhtikuu, / ilta. / Taivaan sini / Kaisaniemenkadun yllä". Kokoelman Palasin kotiin runossa Aurinkofantasia "välkkyy huhtikuun taivaan kirkas sini" päiväsaikaan. Minä rakastan -kokoelman runossa Oli huhtikuun ilta "Oli huhtikuun ilta / oli kuutamo", mutta ilman sinistä.
