Vanhoissa kirjoissa on usein huonosti asiasanoja, ja jos kirjan nimessäkään ei ole joulua, ei kirja ehkä tule hakutuloksiini.
Tällaiset haun perusteella vanhin suomenkielinen jouluteos olisi Charles Dickensin "Joulun-aatto" vuodelta 1878. Suomalainen vanhin kirja olisi J. L. Runebergin "Joulu-ilta" vuodelta 1881. Vanhin kokonaan jouluaiheinen alun perin suomeksi kirjoitettu kirja lienee Theodolinda Hahnssonin "Joululahjat" vuodelta 1891.
Englanniksi vanhin saattaa olla Thornton Wilderin "The Long Christmas Dinner" vuodelta 1931. Dickensin "A Christmas Carol in Prose Being" on vuodelta 1938.
Aiheesta ei suomen kielellä kovinkaan paljon aineistoa löydy. Seuraavissa kirjoissa on noin sivun verran kussakin Saksan ruokakulttuurista: Talvi Jussi / Gastronomian historia ISBN 9511104586 , Huhtala Ulla / Maailman keittiöt -opas kansainväliseen ruokakulttuuriin ISBN 9513101053, Saksa (Kansojen kirjasto) ISBN 9518640882. Kirjat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Haagan ammattikorkeakoulun sivuilla http://www.haaga-helia.fi/ voit hakea heidän kokoelmatietokannastaan. Vapaatekstihaku saksa ruokakulttuuri antaa mm. artikkelin Saksalainen makkarataivas Meira 1998:2, s. 10-11 ja opinnäytetyön Mattila Outi Saksalainen ruokakulttuuri v. 1991.
Valtakunnallisen Finna.fi-sivuston hakupalvelussa voi hakea tutkimuksia asiasanoilla "lastensuojelu", "osallisuus" ja "kirjaaminen". Verkossa saatavilla olevat tutkimukset löytyvät klikkaamalla hakuehdon "verkossa saatavilla". Finnasta löytyi em. haulla nämä teokset. Jos haku halutaan kohdistaa erityisesti Jyväskylän yliopistossa tehtyihin opinnäytetöihin, voi samanlaisen haun tehdä Jykdok-tietokannassa, tässä hakutulos. Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiHaun aloitussivu | JYKDOK | JYKDOK (finna.fi)
Kyseessä näyttäisi olevan ortodoksinen siunausristi eli käsiristi. Verkosta löytyy useita huutokauppailmoituksia samanlaisista risteistä, ks. esim. linkki. Risti on antiikkia, ehkä 1800-luvulta, ja materiaali on mahdollisesti osittain emaloitua pronssia.
Eräiden internet-lähteiden mukaan toinen tyttäristä Gillian Baverstock (synt. 1931) on tehnyt elämäntyönsä ala-asteen opettajana, mutta on nyt jo eläkkeellä. Nuorempi tytär Imogen Smallwood (synt. 1935) on koulutukseltaan psykoterapeutti.
Lähteet:
http://www.contactmusic.com/new/xmlfeed.nsf/mndwebpages/blyton.s%20daug…
http://en.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://www.theage.com.au/articles/2002/03/30/1017206160031.html
Frederick Herzbergin teosta "The motivation to work" ei valitettavasti löydy suomennettuna.
Löysin kuitenkin seuraavanlaisen opinnäytetyön, jossa todennäköisesti on tietoa tästä kahden faktorin teoriasta:
Ketola, Maarit:
Raision kaupungin työntekijöiden työtyytymättömyys ja henkinen väsymys Herzbergin motivaatioteorian valossa / Maarit Ketola, Anne Linna.
Turku : TuKKK , 1995.
Opinnäyte : Turun kauppakorkeakoulu , Hallinto.
Lisäksi internetistä löytyy tietoa teoriasta hakukone Googlen avulla, käyttämällä hakulauseketta "kahden faktorin teoria" ks. linkki:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=%22kahden+fa…
Ainakin Pekka Simojoki on laulanut tämännimisen laulunsa. Tietoja sen äänityksistä saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla laatikkoon TULKOON JOULU ja painamalla hae. Tästä laulusta löytyy netistä yhtä ja toista aineistoa, esim. http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/aamulehti/videot/974/
Runo "Scipio Africanus" löytyy mm. teoksesta:
Cajander, Paavo: Runoelmia. SKS 1914 Helsinki.
Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Kirjan takakannessa kerrotaan mm. näin: ”Holly on kirjoittanut kirjeen suosikkikirjailijalleen P. J. Bensonille, joka ystävällisesti suostuu tapaamiseen. Kirjailija näyttäytyy kuitenkin aivan erilaisena kuin kirjojensa kansissa ja käyttäytyy erittäin oudosti. Onkohan hän edes väittämänsä henkilö? Kuka kumma on pikkuasioista raivoava näyttelijä Peter Crawford? Ja miksi hurmaavan komea radiotoimittaja Ainsley James liikuskelee kylällä toistamiseen?”
Tarkemman juonen selvittämiseksi kannattaa lukea kirja vaikka luku kerrallaan ja merkitä muistiin sen luvun tapahtumat.
Kirjoittamassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) -teoksessa Astrid Lindgren muistelee lapsuuttaan Smoolannissa ja kuvailee lapsuutensa maisemia. Teoksessa Astrid Lindgren : elämän kuvat (2007) on myös kirjailijan muistoja. Astrid Lindgrenistä kertovat myös seuraavat teokset:
Ljunggren, Kerstin, Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)ja
Strömstedt, Margareta, Astrid Lindgren (1988). Tietoa tiivistetyssä muodossa löytyy Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998).
Tässä muutama linkki:
http://www.astridlindgren.se/
http://www.alv.se/ .
Suomen äänitearkisto ry:n tietojen mukaan Heartbreak Hotelin ovat
suomeksi levyttäneet Dynamite Dick (levyillä Top Voice TOP LP 525
ja Top Voice TOP LP 525 - molemmat v.1974), Lasse Velmala (levyillä
Love Records LRS 1072 ja Love Records LRLP 078 - v.1971) sekä
Jussi Raittinen (levyllä Scandia SLP 598 - v. 1974). En kylläkään
osaa sanoa, olisiko kellään heillä mitään tekemistä turkulaisen
undergroundin kanssa - Jussi Raittisella ei ainakaan.
Tyyliparodia on parodian alalaji. Parodia on "ivamukaelma, alkuperäistä jäljittelevä, mutta sen tyyliä tai aiheita pilkallisesti muunteleva" teos (Koukkunen et al.: Iso sivistyssanakirja, 2005, WSOY). Tyyliparodiassa parodioidaan teoksen tyyliä.
Voisikohan kyseessä olla Karin Brunk Holmqvistin Pieni potenssipuoti? Lähemmäs kahdeksankymppiset, pienessä ruotsalaiskylässä asuvat siskokset Tilda ja Elida eivät tosin keittele myrkkyjä, vaan potenssilääkettä.
Muistelemasi kirjan nimi taas viittaisi Arto Paasilinnan Suloisen myrkynkeittäjän suuntaan. Siinäkin on pääosassa vanhempi nainen, everstinna Linnea Ravaska.
Journal d'un curé de campagne on julkaistu DVD:nä useita kertoja eri maissa 2000-luvulla. Kirjastoista ei näytä löytyvän yhtään kappaletta. Useimmat painokset on ilmeisesti myyty loppuun, mutta linkeissä näkyy joitain ostomahdollisuuksia. Suomenkielistä tekstitystä ei ole.
https://www.filmihulluleffakauppa.com/dvd/589-diary-of-a-country-priest…
https://www.amazon.fr/s?k=Journal+d%27un+cur%C3%A9+de+campagne&i=dvd&__…
Åsa Hellbergin Hotelli Flanagansin naiset -teos ilmestyy Bazar Kustannukselta tämän vuoden syksyllä ja sitä hankitaan Helmet-kirjastoihin. Muita suomennoksia kirjailijalta ei näyttäisi olevan tulossa, mutta kannattaa olla suoraan yhteydessä kustantamoon (info@bazarkustannus.fi) ja toivoa niitä. Sillä tavalla kustantaja saa ensikäden tietoa siitä, mitä lukijat haluavat lisää.
Lähde: https://www.bazarkustannus.fi/kirjailijat/asa-hellberg/
Salon seudulta löytyy muutamia uudehkoja paikannimijulkaisuja, jotka ovat Reijo Salmisen kirjoittama Miten Finbystä tuli Särkisalo (Meripirtin kerho ry, 2022) ja Salo-Uskelan seuran julkaisu Hakastarolainen: Salon seudun kotiseutulehti: 49 (2021).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4244905?sid=3009214508
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187062?sid=3009214508
Ehkä esimerkiksi Salo-Uskelan seuraan voisit olla yhteydessä ja kysyä, onko siellä kiinnostusta ottaa vastaan tietoa, kaskuja ja kertomuksia.
Salo-Uskelan seura yhteystiedot https://salo-uskelanseura.fi/index.php/salo-uskelan-seuran-johtokunta/
Lisäksi Kotimaisten kielten keskuksella (Kotus) on paikannimiin erikoistuvia asiantuntijoita, joilta voisit mahdollisesti kysyä, onko...
Ikkunoiden historiasta, materiaaleista ja kunnostuksesta löytyy kirjallisuutta etenkin kirjastojen rakennus- ja perinnerakennusosastoilta. Monet talojen kunnossapitoa tai remontoimista käsittelevät kirjat sisältävät myös ikkunatietoa, samoin kuin rakennushistoriaa ja arkkitehtuuria käsittelevä kirjallisuus. Alla joitakin 2000-luvulla julkaistuja teoksia, joissa kerrotaan myös ikkunoista.
Ikkunakirja: perinteisen puuikkunan kunnostaminen / Juulia Mikkola & Netta Böök
Suuri talokirja: oman talon käsikirja / Risto Pekkala
Talotohtorin rakenneopas: remontoijille, korjaajille ja rakentajille / Panu Kaila
Talo kuntoon: talon ulkorakenteiden kunnostusohjeita perustuksista savupiippuun / Sverre Holøs
Läpi...
Etsitty Ilpo Tiihosen runo on kokoelmaan Largo (WSOY, 2004) sisältyvä Käsintehdyt siivet." -- ja joku aina vain rakastaa / kulkukoiria, shamppanjakampanjaa / -- / et cetera, kuinka vaan: / on noustava vuorta" (s. 8)
