Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
Emme valitettavasti löytäneet tietoa runon tekijästä.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En löytänyt nuottia Veikko Kotirannan Elokuun ilta -kappaleeseen, muita tuon nimisiä kylläkin Finnasta löytyi, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Löysin nuotteja, joissa on Veikko Kotirannan sävellyksiä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Näistä viimeisessä ei ole useasta kappaleesta muita merkintöjä kuin valssi, jenkka tms., joten sitä ehkä kannattaisi tutkia, https://finna.fi/Record/vaski.3287634#details. Sitä on saatavilla Vaski-kirjastoissa.
Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys saattaisi osata auttaa, http://www.vskamu.fi/index.shtml, sähköposti info(at)vskamu.fi.
Kaustisella on Kansanmusiikki-insituutti, jossa on...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Charles Majorin teosta When Knighthood Was in Flower (1907) ei ole suomennettu. Tietokannoissa teoksen kirjoittaksi on merkitty Charles Major.
Teoksen ruotsinnos kuuluu muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin.
https://www.finna.fi/Record/helle.1378767?sid=2959524699
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hei!Saarnivaaran Jumalan kansan pyhä raamattu löytyy mm. Porin kaupunginkirjastosta ja on mahdollista saada sieltä kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, josta saat tarkemmat tiedot kaukopalvelusta ja sen hinnasta.
Moi!
www.ii2.org-sivustolle ei enää pääse Lumon kirjaston asiakaskoneilta koska Vantaan oppilaitosten koneilla (Lumon kirjasto on samassa tietoverkossa kuin Lumon lukio) on alettu tehdä tietoliikennesuodatusta eli osalle sivustoista ei enää pääse koulujen ja meidän tapauksessa myöskään kirjaston asiakaskoneilta.
Yleensä nämä poissuodatetut sivustot ovat sivuja, jotka sisältävät esim. aseita, väkivaltaa, pelaamista tai pornoa koskevia aiheita. Samalla suodatuksessa valitettavasti suljetaan pääsy myös joillekin sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä em. aineistoja. ii2.orgin kohdalla on käynyt juuri näin.
Olemme jo kysyneet voisiko ii2.orgin kohdalla suodatuksen poistaa, mutta toistaiseksi vastaus on ollut kielteinen eli...
Mitään selviä volttilukuja en valitettavasti löytänyt, mutta löysin erään artikkelin staattiseen sähköön yleisesti liittyen. https://yle.fi/uutiset/3-8610238
Pintamateriaali sekä lämpötila vaikuttavat myös asiaan. Artikkelissa on myös vinkkejä siitä, miten staattisia sähköiskuja voi välttää. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201802212200761795
Kyseessä voisi olla vaahterayökkösen (Acronicta aceris) toukka.
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/minka-perhosen-toukka-3
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaahteray%C3%B6kk%C3%B6nen
Suomenkielisiä juustoja ja niiden valmistuksesta kertovia kirjoja löytyi Helmet-Finna ja Finna hauilla seuraavat linkit: Linkki Helmet-haun tuloksiin, Linkki Finna-haun tuloksiin.Haku tehtiin yhdistämällä hakusanoiksi juusto, meijerijuustot ja valmistus, sekä rajaamalla kieli suomen kieleksi.
Löydät kyseisen kirjasarjan teokset Suomen kansallisbibliografia Fennicasta haulla "vasta-alkaville ja edistyville". Tuloslista aukeaa myös alla olevasta linkistä.Vasta-alkaville ja edistyvilleVasta-alkaville ja edistyville -sarja Helmetissä
"Hura hura häitä"–leikkiä on leikitty eri puolilla Suomea peruspiirteiltään samalla tavalla. Laulun sanoista ja melodiasta on sen sijaan runsaasti variaatioita.
Yhdet toisinnot löytyvät teoksista:
Ulla Lipponen: Din din doora – laululeikkejä (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990).
Liisa Laaksonen: Lystiä leikkiä - perinnettä ja perinneleikkejä ([Hki] : Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1983).
Sanojen muita toisintoja voi tiedustella Kansanrunousarkistosta (kansanrunousarkisto@finlit.fi, puhelin: 0201 131 240).
Lähetämme mielellämme tarvittaessa myös viitteitä teoksista, joissa käsitellään lastenleikkejä ja lasten suullista perinnettä.
Internet-työasemien käyttäjätunnuksen voi vaihtaa lyhyemmäksi Turun kaupunginkirjaston sivuilla http://www.turku.fi/kirjasto. "Asiakkaana kirjastossa" -kohdasta pääsee Internet-työasemien ajanvaraukseen, jonka kautta omilla kirjastokortin tunnuksilla voi vaihtaa käyttäjätunnuksen ja halutessaan myös salasanan. Vaihto tapahtuu valitsemalla ensin "Käyttäjätiedot", sitten "Omien tietojen muokkaus", jossa voit "Käyttäjätunnus"-kohtaan vaihtaa haluamasi uuden tunnuksen. Lopuksi pitää vielä hyväksyä uusi tunnus.
Kun käyt kirjastossa, lainaajatietoihisi voidaan tallentaa salasana. Sitten voit itse uusia lainasi kirjautumalla omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja salasanalla.
Saksan- tai englanninkielisiä kirjoja Suomen sienistä ja kasveista ei tosiaankaan tunnu löytyvän, lukuunottamatta joitain tieteellisiä esityksiä, joita et varmaankaan tarkoittanut. Suomenkielisissä on kuitenkin miltei aina latinankieliset nimet mukana, etenkin jos on vähänkin laajempi teos kyseessä. Kaikki muu tieto on sitten tietenkin suomeksi, eli enpä tiedä kuinka hyödyllisiä ovat saksalaiselle lukijalle. Saksassa on varmaan kuitenkin saatavilla esim. koko Euroopan tai Pohjois-Euroopan kasvistoa käsitteleviä teoksia, joissa on Suomi mukana. Tämän lisäksi Internetistä löytyy jonkin verran englanninkielisiä sivustoja aiheesta, ohessa linkkejä:
http://sienet.luontonetti.com/en/
http://www.arctic-flavours.fi/english/chantarelle.htm
http://...
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi haluatko tietoa nimenomaan Suomen maatalouden historiasta, vastaukseni on tämän oletuksen pohjalta.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyi mm. seuraavat maatalouden historiaa käsittelevät teokset:
Simonen Seppo: Maatalouden historia
Vihola Teppo: Leipäviljasta lypsykarjaan
Peltonen Matti: Talolliset ja torpparit
Soininen Arvo M.: Vanha maataloutemme
Käy katsomassa myös Viikin tiedekirjaston sivuja http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi.
Viikin koetilalta löytyvä Helsingin yliopiston maatalousmuseo voisi olla myös tutustumisen arvoinen vierailukohde http://www.helsinki.fi/museo/maatmus.
Kirjailija Anna-Leena Härkösestä löytyy Internetistä tietoa mm. kustannusyhtiö Otavan sivuilta http://www.otava.fi/, joilla esitellään kirjailijoita ja Keminmaan yläasteen koululehti Heroxista http://wwwforum.inet.fi/edu/keminmaa/harkonen.html. Aikakausartikkeleita voi hakea kirjastossa esim. Aleksi-tietokannasta. Tässä niistä uusimpia: Kasanen Tuula: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 2000:13, s .31-34, Tanskala, Raija-Liisa: Anna-Leena Härkönen (haastattelu) Anna 1998: 35, s. 8-10, 135, Lindstedt, Risto: Anna-Leena Härkönen (kirjailijakuva) Suomen kuvalehti 1998:33, s. 50-53. Teoksessa Kotimaisia nykykertojia (1997) käsitellään kirjailijaa ja hänen teoksiaan. Esko Tuluston kirjassa Elämää Suomessa (1990) näyttää myös olevan Anna-...
Etelä-Haagan kirjastossa ei ole lainattavina suksia ja monoja, mutta Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoista niitä voi lainata.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun hakusanan "sukset" tai "monot", näet, missä näistä kirjastosta suksia tai monoja on paikalla. Tiedoista voit myös tarkistaa lainattavien urheiluvälineiden koot. Suksia ja monoja ei voi varata. Alla on linkki HelMet-verkkokirjastoon.
http://www.helmet.fi/
Kirjastojen yhteystiedot voit katsoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Tässä joitakin teoksia.
Peter F. Drucknerin teos Käytännöllinen liikkeenjohto, 1969. Druckner on alunperin itävaltalainen mutta muuttanut 1937 Yhdysvaltoihin.
http://www.peter-drucker.com/about.html
Simon, Herbert A., Päätöksenteko ja hallinto,1979.
http://nobelprize.org/economics/laureates/1978/simon-autobio.html
French, Wendell L., Organisaation kehittäminen, 1973.
Tämän nimistä nuottikokoelmaa ei näytä olevan pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä löytynyt Suomen yleisten kirjastojen yhteistietokannasta Mandastakaan eikä liioin musiikkiaineineiston yhteistietokannasta Violasta.
Ethän sattumalta tarkoita "Cat Stevens Complete" -nuottikokoelmaa? Se ja muutama muu Stevensin nuotti kyllä on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Nuotin saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/.
