Kirjaston käyttösäännöissä on lainausoikeuden estosyyt:
Lainausoikeuden menetät
jos et ole palauttanut lainaamiasi teoksia ja 28 vuorokautta on kulunut laina-ajan päättymisestä.
jos olet kadottanut tai vahingoittanut kirjaston teoksia.
jos sinulle on kertynyt maksuja maksuliitteessä mainittu summa (3 euroa)tai enemmän.
Kirjastossa voit käydä tarkistamassa muita syitä, esim.:
Oletko kadottanut kirjastokorttisi ja kortti on merkitty kadonneeksi.
Onko osoitteesi muuttunut?
Oletko täyttänyt 15 vuotta ja saat aikuisten kortin?
Näppäimistöä kutsutaan qwerty-näppäimistöksi ylärivin ensimmäisten kirjainnäppäinten järjestyksen mukaan. QWERTY-designin patentoi Milwaukeessa asunut sanomalehtitoimittaja ja painaja Christopher Sholes vuonna 1867 tai 1874 - eri lähteissä ilmoitetaan eri vuosiluku. Hän onnistui myymään kehitelmänsä yhdysvaltalaiselle Remingtonin kirjoituskonetehtaalle 1870-luvulla. Qwerty-järjestelmästä on olemassa useita kansallisia muunnelmia, esimerkiksi saksankielisten maiden Qwertz ja ranskalainen Azerty.
Näppäinsysteemistä ja sen historiasta on varsin hyvä selostus suomenkielisessä Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/QWERTY
Vielä yksityiskohtaisemmin qwertyn historiasta kertoo englanninkielinen Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Qwerty
Sillä, että jokin dokumentti on kotiseutukokoelmassa, ei ole tekijänoikeuden näkökulmasta mitään merkitystä. Digitoinnin luvanvaraisuus riippuu kokonaan siitä, mitä näille kaseteille on taltioitu, samoin se, voiko digitoinnin tuloksia lainata asiakkaille.
Lähtökohtana on, että tavallisella kunnankirjastolla ei ole mitään tekijänoikeuden suojaaman sisällön kopioimisen oikeutta (digitointi on aina kopioimista). Maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus mm. säilyvyyssyistä valmistaa turvakopioita, mutta näitä kopioita ei saa antaa lainaksi, vaan niitä käytetään kirjaston tiloissa.
Kotiseutukokoelmiin sisältyy usein itse tehtyjä äänityksiä ja kuvataltiointeja, joiden tekijänoikeudellisen suojan selvittäminen voi olla erittäin työlästä ja...
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa."
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satua ja sitä ei näin niukoilla tiedoilla saanut haettua tietokannoistakaan. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä sadusta on kyse?
Tarkkaa alkuperää sanonnalle ei valitettavasti löytynyt. Sanonta esiintyy ainakin Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Rapatessa roiskuu - nykysuomen sananparsikirja (SKS, 1988). Kuusi on teoksessaan listannut sanontoja, joita on kerätty useammalta eri paikkakunnalta ja tämä kyseinen sanonta on yksi niistä.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät kirjat:
Miettinen, Marketta: Pajutyöt, painokset vuosilta 1984 ja 1995.
Simonsen, Gie: Pileflet i haven, 1999.
Burns, Hilary: Cane, rush and willow, 1998.
Luontoäidin lähikauppa, 1996.
Kosonen, Markku: Paju/willow, 1991.
Lisäksi pajutöitä löytyy punontatöitä käsittelevistä kirjoista asiasanoilla korityöt ja punontatyöt Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll Samasta osoitteesta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita, viitteitä voi hakea kirjaston internettyöasemilta Aleksi-tietokannasta. Listausta viitteistä voi pyytää myös tietopalvelusta.
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Kysymäsi laulun sanat löytyvät Fredrik Paciuksen sävellyskokoelmasta ”Yksinlauluja” (Edition Fazer, 1959). Sanat ovat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja luonnollisesti opuksesta löytyvät vielä nuotitkin, vaikka et niitä tarvitsisikaan. Teoksen tarkemman saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä esimerkiksi vapaalla sanahaulla kappaleen nimellä ”Metsän romanssi”.
Vaasan alueelta ei todella saatavissa olevaa löydy, oma kappaleemmekin on lainassa.Kaukopalvelummekaan ei voi auttaa, koska periaatteena on, että Vaasassa olevaa aineistoa ei tilata kaukolainaksi. JYväskylän yliopiston kirjastosta kirja löytyy, niitä näyttäisi vieläpä olevan hyllyssä. Ehkä voisit ottaa yhteyttä sinne ja pyytä maksulliset kopiot luvusta?
Aika tosin vaikuttaa liian lyhyeltä, jos tentti on jo ylihuomenna.
Hei!
Kyllä vanhojen kirjojen hintaoppaita löytyy, tuorein on Vanhan kirjallisuuden hintaopas. 1. osa vuodelta 2010. Sitä näyttäisi olevan tällä hetkellä hyllyssä Sampolan kirjastossa ja Metson käsikirjastossa on lukukappale. Vanhan kirjallisuuden hintaopas vuodelta 2006 on hyllyssä ja siis lainattavissa myös Metson aikuisten osastolla.
Vuonna 1999 on ilmestynyt useita html-oppaita suomeksi. Niiden nimet ja saatavuuden eri kirjastoissa löydät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp Sivulta on pääsy Suomen yleisten kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Esimerkiksi Tampereen kokoelmaa tarkastellessasi saat kaipaamasi kirjat esille valitsemalla tarkan haun ja kirjoittamalla asiasana-kenttään html.
Tällaisia kirjoja ovat mm. Linjama, Tero: Kotisivun tekeminen (1999); Phillips, Lee Anne: HTML-ohjelmoijan käsikirja (1999); Ek, Jesper: Dynaaminen HTML käytännössä (1999); Pirouz, Raymond: HTML expert (1999).
Tilastotietoja lainamääristä löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, osoite on
http://tilastot.kirjastot.fi/default.aspx?langId=fi
Tieteellisten kirjastojen osalta on vastaava tietokanta , http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/yhteistilasto/
Valitse KITT-tilastotietokanta
Sivulta löytyy linkkejä myös muiden maiden kirjastotilastoihin.
Ruotsin yleisten kirjastojen tietoja löytyy osoitteesta
http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=3211&epslanguage=SV
Suomessa kirjastojen käyttö ja lainaus on yleistä. Kuvaa muihin maihin nähden saa vertaamalla esim.lainoja asukasta kohden. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ensimmäinen, tietoja löytyy esim. Nordic Statistical Yearbookista.
Unescon tilastoista, osoite...
Suomen kirjastoseuran Kirjasto-lehden ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden kautta löytyy artikkeleita myös tästä aiheesta. Lehdet ovat luettavissa verkossa:
http://kirjastolehti.fi/
http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/issue/archive
Voit tarkistaa asian pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Valitse haluamasi kaupunki, klikkaa nimekehaku, kirjoita kirjan nimi ja klikkaa hae. Klikkaa saatavuustiedot. Saat näytölle luettelon kirjastoista, joihin kirja on tilattu ja missä se on hyllyssä eli lainattavissa.
Yritin kovasti löytää jotain tietoa siitä, mistä voisi olla kyse. Vuosi 1979 oli kansainvälinen Lapsen vuosi, sillä tuli kuluneeksi 20 vuotta lastenoikeuksien hyväksymisestä YK:ssa. Tähän on varmasti liittynyt useita erilaisia kampanjoita, mutta en löytänyt tarkempaa tietoa liittyikö niihin tavaralahjoja.
13. toukokuuta 1979 on ruotsin prinssi Carl Philipin syntymäpäivä. Hän oli syntyessään ruotsin kruununperillinen eli tuleva hallitsija (kruununperimysjärjestystä muutettiin v. 1980 prinsessa Victorian eduksi). Tähän on saattanut liittyä jonkinlaista muistamista samana päivänä syntyneille ainakin Ruotsissa, mutta tästäkään en valitettavasti löytänyt lisätietoa. Näin ollen joudun toteamaan, että ainakaan toistaiseksi tämä ei...
Kirja löytyy ainakin useista Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. Osassa kirjastoista kirja on käsikirjastossa, eli sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos kirja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta.
Englannin- ja italiankielisissä käännöksissä itsenäiseltä aforismilta vaikuttava miete on alun perin osa laajempaa tekstikokonaisuutta. Se on peräisin Brechtin Arbeitsjournal-päiväkirjaansa 13.8.1942 kirjoittamasta osuudesta:
"bei adorno diskutieren horkheimer, pollock, adorno, marcuse, eisler, stern, reichenbach, steuermann über HUXLEYS 'brave new world'. den h[uxley] beunruhigen einige phänomene der neuzeit. er stellt ein absinken der kulturellen bedürfnisse fest. je mehr iceboxes, desto weniger huxley. wenn man die körperlichen bedürfnisse allzusehr befriedigt (vizepräsident wallace hat bereits ein glas milch für alle menschen in aussicht gestellt), leiden die geistigen bedürfnisse. das leiden hat die kultur geschaffen;...
Kyseinen repliikki William Shakepearen Hamletin kolmannen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu Gertrudelle. Matti Rossi on suomentanut repliikin näin: "Kuningatar vannoo liikaa".
Shakespeare William: Hamlet (suom. Matti Rossi, WSOY, s.143)