Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Helsingin kaupunginkirjaston osalta eduskuntavaalien esitemateriaalia ja tilaisuuksia koskien kirjastoja on ohjeistettu seuraavan linjan mukaisesti :
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat voivat pitää suljettuja kokouksia kirjaston kokoustiloissa
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat eivät voi järjestää kirjastoissa avoimia yleisötilaisuuksia
- vaalimainoksia ei saa laittaa esille kirjastoihin
Kirjasto voi itse halutessaan järjestää tasapuolisuusperiaatetta noudattavia vaaliaiheisia tilaisuuksia eli paikalle tulee kutsua usean eri puolueen edustajia. Tällaisia ovat esim. paneeli- tai keskustelutilaisuudet.
Tällä hetkellä kirjastoissa ei ole resursseja pitää yllä toimivaa vaali-infopistettä, jossa puolueet ovat tasapuolisesti edustettuina ja...
Tupakan kellastamat seinät on hankala saada puhtaiksi. Maalatuissa tai tapetoiduissa tiloissa saattaa ainoaksi hyvin toimivaksi tavaksi jäädä seinien uudelleen maalaus tai tapetointi, mutta kaakeloidussa kylpyhuoneessa nämä tavat eivät tietysti käy.
Tuollaista ohjetta puhdistukseen ei löytynyt. Ruokasoodaa käytetään puhdistamaan esimerkiksi kattiloita, lavuaareja, teekuppeja ja hopeita, mutta kokonaisten seinien puhdistuksessa siitä ei löytynyt tietoa. Lisää ekosiivoojan vinkkejä löytyy mm. Marttaliiton sivuilta:
http://www.martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
Öljyn tai ihon rasvan avulla saattaa tietysti irrota seinästä kaikenlaista, mutta toisaalta sen jälkeen seinä on rasvainen.
Marttaliiton sivuilta tietoa myös...
Kirja ei kuulu Martinlaakson kokoelmiin, mutta löytyy hyllystä kolmessa muussa Helmet-kirjastossa.
Voit varata kirjan ilmaiseksi haluamaasi kirjastoon.
Varauksen voit tehdä itse netissä www.helmet.fi
tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia...
Ylen kirjoittaa 17.8.2012, että Iisalmen uuden Prisman kokonaisalaksi tulee noin 10 000 neliömetriä ja se avataan alkukesästä 2014. Wikipedia antaa vuoden 2013 uuden osalta.
Asia kannattaa varmistaa suoraan Iisalmen Prismalta. Samoin vanhan Prisman osalta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/iisalmi
S-ryhmällä on varmasti myös tietoa avaamisesta: https://s-ryhma.fi/mediapalvelu
Löysin Norges Bankin rahanarvolaskurin, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/. Se antaa 1 vuoden 1939 kruunun arvoksi nykyrahassa noin 40 kruunua. Sivulla on viitteitä kirjallisuuteen, josta voi ehkä olla apua, "Historical Monetary Statistics for Norway 1819–2003" löytyy verkosta, https://www.norges-bank.no/aktuelt/nyheter-og-hendelser/Signerte-publik….
Muuta kirjallisuutta sivulta, https://www.norges-bank.no/tema/Statistikk/Priskalkulator/Grunnlag-for-…
Löysin ainoastaan yhden brasilialaisen runoilijan kokoelman suomeksi: Wilmar Silva de Andraden Säröjä purppuranpunaisessa järvessä. Rita Dahl on kuitenkin suomentanut yksittäisiä runoja, joita on julkaistu ainakin Tuli & Savu -lehdessä sekä Hybriksessä. Dahlille on myönnetty myös apuraha brasilialaisen modernistisen runouden antologian toimittamiseen ja kääntämiseen, joten tulevaisuudessa brasilialaista runoutta pääsee lukemaan suomeksi myös siitä.Lähteet ja lisätietoaWilmar Silva de Andrade: Säröjä purppuranpunaisessa järvessä https://finna.fi/Record/anders.1487322?sid=5079291591Tuli & Savu 2/2009: Runoja https://www.tulijasavu.net/2009/09/runoja/Hybris 3/2020: Essee Brasilian naisrunoilijoiden moninkertainen marginaali (sisältää...
Hei
Tämän kirjan voit kaukolainata lähimmän kirjaston kaukopalvelun kautta. Jos lähin kirjastosi on Lapin maakuntakirjasto, voit tulla käymään kirjastossa tai käyttää kirjaston nettisivun http://www.rovaniemi.fi/kirjasto palvelua vasemmasta framesta Kaukopalvelu-> kaukopalvelupyyntö asiakkaille
Kirjan tekijä on Kaija Heiskanen, nimi: Eskeliset : yläsavolaisia sukuhaaroja
ISBN: 952-91-7709-7 (sid.)
Krishnamurtilla ei ollut elämänkumppania. Hänellä oli tosin pitkä suhde läheisen työtoverinsa Desikacharya Rajagopalin Rosalind-vaimoon. Suhde tuli ilmi vasta Krishnamurtin kuoleman jälkeen. Lähde: Guruja, joogeja ja filosofeja (WSOY 2008)
Kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Konrad Mostin nimellä viitteitä, joten se tarkoittaa sitä, että hänen teoksiaan ei ole suomennettu. Yksittäisiä artikkeleita on tietysti voitu julkaista suomeksi alan lehdissä, tai Konrad Mostista voi olla mainintoja alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa, mutta näitä on vaikea jäljittää, koska näin vanhoja artikkeleita ei ole luetteloitu mihinkään tietokantaan. Pitäisi melkein kahlata läpi vanhoja lehtiä.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löytyy Konrad Mostilta yksi ruotsiksi käännetty teos: Most, Konrad: Lärobok i dressyr av skydds-, spår- och sjukvårdshundar på vetenskaplig grundval (Stockholm : Fritzes bokh, 1921) joten ruotsiksi häntä ainakin on mahdollisesti luettu.
Outoa vain...
Peruskoululain ja peruskouluasetuksen löytyy helposti netistä, osoitteesta http://finlex.edita.fi/
Valitsemalla lainsäädännön voi sitten kirjoittaa hakusanaksi niin peruskoululaki kuin peruskouluasetus.
Peruskoululaki 17 §
Peruskoulussa muita kuin opetustehtäviä suorittavaan henkilökuntaan kuuluvat kokoontuvat tekemään 13 §:ssä tarkoitetun ehdotuksen sekä suorittamaan muutkin heille säädetyt yhteiset tehtävät siten kuin asetuksella säädetään.
Koululautakunta päättää tarvittaessa, minkä peruskoulun kokouksiin 1 momentissa tarkoitettu
henkilö osallistuu. Henkilö voi osallistua vain yhden peruskoulun kokouksiin.
Peruskouluasetus 8 §
Opettajakunnan puheenjohtajana toimii johtaja tai hänen...
Yliopiston almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan "Maaliskuu maata näyttää." -sanonnan olevan vanhan kansan hokema. Lähdettä sanonnalle tai muita kuukausia ei mainita.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/publikationer/blogi/483-maaliskuu-maata-nayttaa.html
Näitä kuukausiloruja on monia, mutta aivan etsimäsi mukaista emme löytäneet. Elsa Beskowin Vuosisatu: kuvakirja -teoksessa vuosi alkaa näin: "Tammikuu alkaa vuoden, ja helmikuu on lyhkäisin..." Mm. Saini Knuutilan tekemässä Aapisessa taas näin: "Tammikuu ja tuiskusää, helmikuu ja hiihtoretki..."
Kirjastonhoitajalta on aikaisemminkin kysytty näitä runoja. Alla linkki aikaisempaan vastaukseen, jossa on myös kysytty lorua, jossa "maaliskuu maata näyttää...
Lukemasi runoja sisältänyt Robin Hood on varmaankin John Finnemoren Robin Hood ja hänen iloiset toverinsa. Suomennos on Jussi Tervaskannon. Runoja ei ole aivan jokaisen luvun alussa, ja joissakin niitä on myös lukujen keskellä. Ensimmäinen painos on vuodelta 1926 ja uusin, 14. painos, vuodelta 1994. Se kuuluu Nuorten toivekirjasto -sarjaan.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Srobin%20hood%20ja%20h%C3%A4nen%20iloiset%20toverinsa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Voisiko kyse olla Maija Niinimäen kirjoittama helppolukuinen nuortenkirja Nolommaksi menee. Kirja on jatkoa edellisenä vuonna ilmestyneeseen kirjaan Nolointa ikinä. Kirjat kertovat 11-vuotiaasta Viljamista, joka ei voi asua kotonaan ja joka siksi sijoitetaan maalaistaloon.
Kustantajan esittely kirjasta
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole maailmankarttaa pallomuodossa. Sen sijaan kokoelmassa on kirjamuodossa erilaisia maailmankartastoja , joita voi lainata, ks. "maapallo" | Hakutulokset | Lastu-kirjastot
