Kyllä, Internetissä voi tehdä varauksen. HelMet on pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteinen haku- ja varausjärjestelmä. Voit hakea esim. tekijän tai teoksen nimellä. Voit pyytää HelMet-opastusta mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta ja sinulle näytetään, miten varaus tehdään.
Jos haluat kokeilla varauksen tekemistä ilman opastusta, mene pääkaupunkiseudun kirjastojen tiedonhakusivulle http://www.helmet.fi. Sivun vasemmasta palkista löydät kohdan Ohjeita. Klikkaa sitä ja löydät sieltä kohdan Aineiston varaaminen. Sieltä löytyvät seuraavat ohjeet varaamisesta:
Hae HelMet-hausta esiin haluamasi teoksen saatavuustiedot napsauttamalla tulosluettelosta teoksen nimeä.
Nyt näytön oikeaan yläkulmaan ilmestyy painike: varaus.
Napsauta painiketta...
Esimerkiksi näistä kirjoista löydätte vastauksia aiheeseenne:
HARJU, Leena: Työelämän hyvät tavat - 2. uud. p. - Helsingissä : Otava, 2004. ISBN 951-1-19278-7.
- s.85 istumajärjestys
- s. 41 puheet
KÄMÄRÄINEN, Eija: Hyvä käytös, hyvät tavat : käytöksen kultainen kirja. - Helsinki : WSOY, 2005. - ISBN 951-0-28169-7.
- s. 224 istumajärjestys
- s. 271 puheet
LASSILA, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja : hyvät tavat - luonteva käytös. - Uud. laitos, 1. p. Porvoo : WSOY, 1997. - ISBN 951-0-21181-8
- s. 270 istumajärjestys
- s. 325 päivällisten kulku ja s. 327- puheet
PIKI-verkkokirjastosta voitte tarkastaa em. teosten saatavuuden. Se in Internetissä sivulla: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 . Verkkokirjaston avulla voi etsiä...
Omalta listalta ei monen varauksen tekeminen kerralla näyttäisi olevan mahdollista. Sen sijaan perinteisessä Helmet-haussa usean varauksen tekeminen samanaikaisesti on mahdollista, mikä ei sekään tosin onnistu ihan yhdellä napin painalluksella.
Kirjaudu Helmetissä ensin omiin tietoihisi sivun http://www.helmet.fi oikeassa yläkulmassa olevasta linkistä. Tämän jälkeen valitse painike Hae/varaa. Valitse perinteinen aineistohaku ja tee hakusi. Voit myös tallettaa hakusi klikkaamalla tallenna-painiketta, joka näkyy listan yläpuolella olevan hae-painikkeen perässä. Haku tallentuu näin omiin tietoihin ja listaa voi katsella ja siitä voi tehdä varauksia myös myöhemmin.
Valitse listasta haluamasi ruksaamalla ja klikkaa "merkityt koriin". Tämän...
Kirja on varmaankin Otavan maailmankartasto. Se vastaa kaikilta osin kuvaustasi. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1953. Uusia painoksia on otettu vuosina 1955, 1957, 1963 ja 1969. Vuoden 1957 (3.) painos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2046377__Sotavan%20maailma…
Maksun voi maksaa käymällä missä tahansa Eepos-kirjastossa https://eepos.finna.fi/OrganisationInfo/ tai Eepoksen verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/ omissa tiedoissa kohdassa maksut, jos maksu on 65 senttiä tai enemmän. Maksu peruuttamattomasta varauksesta on Seinäjoella 1 euro, joten sen pystyy hoitamaan myös verkkokirjastossa. Summa ei kasva korkoa.
Hei,
Tunnusmerkit sopivat muutamaan elokuvaan, mutta eritoten Ettore Scolan elokuvaan Rumat, likaiset ja ilkeät ( Brutti, sporchi e cattivi), 1976.
Suomen teatteriensi-ilta päivämäärä:
17.11.1989
Suomen teatteriensi-ilta paikat:
Andorra
Televisioesitykset:
21.06.2008, FST5
19.07.1986, TV2
26.01.1992, TV3
13.12.2018, Yle Teema & Fem [Kino Klassikko]
Lähteitä:
Kavi Finna https://kavi.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133729
Pekka Eronen:
Slummien kurjuutta kuvaava italialaiselokuva käy moraalisesta pikatestistä: Kuuluuko köyhän pysyäkin kyykyssä?. Keskipohjanmaa
To 13.12.2018. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/557782
...
Lapsuuden traumat ovat varsin monen psykologisen romaanin teemana, mutta niihin liittyvää omaeläkerrallista ainesta on enemmän tai vähemmän esim. seuraavien kirjailijoiden teoksissa:
Kreetta Onkelin Ilonen talo
Susanna Alakosken Sikalat
Antti Röngän Jalat ilmassa
Tuomas Kyrön Kirjoituskonevaras
Samuli Laihon Lasiseinä
Peter Franzénin Tumman veden päällä ja Samoilla silmillä
Taija Tuomisen Tiikerihai ja Kuningaskobra
Riina Mattilan Eloonjäämisoppi
Tuosta halukkuudesta antaa opinnäytetyötäsi varten haastattelu sinun on kysyttävä kirjailijoilta itseltään. Uskoisin, että haastattelupyynnön voisi esittää tietylle kirjailijalle vaikkapa hänen kustantajansa välityksellä.
Kirjastokortin hakemuslomakkeen voi tulostaa ja täyttää valmiiksi, mutta itse kortti pitää käydä hakemassa paikan päältä jostain OUTI-kirjastosta. Alle 15-vuotiaalla täytyy olla huoltajan kirjallinen suostumus kirjastokorttiin.
Lisätietoa: Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Kirjastot pyrkivät hankkimaan niille tarjottua aineistoa mahdollisuuksien mukaan. Jos sarjasta tarjotaan jatko-osia, ne hankitaan.
Ehdotuksen etenemistä ei voi seurata oikeastaan muutoin kuin tarkistamalla, onko ko. aineisto hankittu kirjastojen kokoelmiin.
Jos teet hankintaehdotuksen, voit jättää siihen yhteystietosi. Näin sinuun voidaan olla tarvittaessa yhteydessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kasvien levinneisyyskarttoja löytyy ainakin kaksi alla olevaa (Kasviatlas ja Laji.fi):
Kasviatlas:https://kasviatlas.fi/
Kasviatlaksen aiemmat versiot: https://koivu.luomus.fi/kasviatlas/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/
Lajitietokeskuksen sivuilta löytyy myös runsaasti tietoa eri lajeista.
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä.
Löysin Helmetistä joitakin kirjoja, joista voisi löytyä tietoa aiheestasi:
"Savitauluista satelliitteihin", toimittanut Aimo Ruusunen.
Tämä kirja löytyy ainakin Pasilan , Kallion ja Töölön kirjastoista luokassa 384.09.
Korhonen, Mikko: "Kielen synty" luokassa 850 esim. Pasilan, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Sassoon, Rosemary: "Signs, symbols and icons: pre-history to computer age". Kirjaa on vain Keski-Espoon kirjastossa.
Myös Internetissä löytyy tietoa viestinnän historiasta osoitteessa: www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/johdatus…
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/...
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
Nimikirjaimien ja ilmestymisvuoden perusteella kyseessä voisi olla Helsingissä vuosina 1973-1975 ilmestynyt sosialistisen työväenpuolueen sanomalehti Päivän Uutiset.
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi...
Keski-kirjastojen Lukemalla lentoon -lukudiplomin Luetut kirjat -koontilista löytyy verkkokirjastosta lukudiplomin omalta sivulta https://keski.finna.fi/Content/lukudiplomi. Listan voi tulostaa ja täyttää paperisena. Sitä ei voi täyttää koneella.https://keski.finna.fi/themes/custom/files/lukemalla_lentoon_luetut_kirjat_2023.pdf
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki...
