Iso-Britannian 3PL- ja huolintamarkkinat on erityisala, josta ei löydy tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Käsikirjastossa olevilta asiakaspäätteiltä pääsee EBSCO-tietokantaan, joka sisältää englanninkielisiä artikkeleita eri lehdistä. EBSCO:sta löytyy asiasanoilla "business logistics" tai "3PL" viitteitä lähinnä amerikkalaisiin 3PL-markkinoihin, mutta sinun kannattaa itsekin tutustua viitteisiin. Internetistä löytyi asiasanoilla "3PL" ja "Britain" Traffic Worldin artikkeli "European 3PL Study" (1999) osoitteesta http://www.findarticles.com/cf_0/m0VOO/5_258/54566933/p1/article.jhtml?…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä linkkihakemistosta Makupalat löytyy hyviä linkkejä esim kansainvälisiin yrityshakemistoihin http://...
Olisiko kyse teoksesta Peukku katsoo yötä / Inger ja Lasse Sandberg ; suom. Ulla Ropponen. - [Espoo] : Weilin + Göös, 1981 (pain. Tanskassa). - [32] s. : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-35-2390-X (sid.)
Tiivistelmä
(lähde: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Onnet –tietokanta, http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm)
Peukku herää aamuyöllä ja lähtee ulos metsään katsomaan, onko kummituksia olemassa. Se näkee paljon pelottavaa, mutta kaikille löytyy lopulta selitys.
Kiiltomatoja ei teoksessa ole, mutta Peukun mielikuvitus loihtii pimeään metsään outoja valoja, peikkoja, noitia ja piparkakkutalokin …
Kirjakaupoista tuskin enää teosta löytää, antikvariaateista voisi kysellä. Teos on PIKI-verkkokirjaston mukaan...
Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
L. Onervan runo Iltatunnelma on hänen vuonna 1904 julkaistusta kokoelmastaan Sekasointuja.https://www.gutenberg.org/cache/epub/58815/pg58815-images.html
Olisiko kysymäsi kirja tämä :TEKIJÄ MERILUOTO, AILA, kirjoittajaTEOS ATELJEE KATARIINA / AILA MERILUOTOJulkaisutiedot 1965Siinä on ainakin pieni käsintehty Surku-niminen peikko ja muita vastaavia.
Yhden levyn lainaamisesta ei seuraa suoraan yhtään mitään. Kirjastojen lainausoikeus on "pakottava" eli sen ehtona ei ole minkään korvauksen maksaminen.
Valtio maksaa kuitenkin nykyään vapaaehtoisesti myös musiikin tekijöille (lähinnä säveltäjille ja sanoittajille) korvausta siitä, että heidän teoksiaan lainataan kirjaston kautta samoin kuin kirjailijoille. Näitä korvauksia jaetaan Teoston kautta, joten esittäjät eivät pääsääntöisesti ole korvausten piirissä.
Lainauskorvauksen suuruus yhden lainan tasolla on erittäin pieni, joten suositutkin säveltäjät ja sanoittajat saavat merkittävämpiä summia vain, jos tuotanto on laaja ja sitä edelleen paljon lainataan.
Heikki Poroila
Vilkuna käsittelee aihetta Vuotuinen ajantieto -teoksensa (Otava 1994) sivulla 125. Hän mainitsee maikreivin (eli käsittääkseni Toukokuun kreivin) ja talven välisen taistelun. Valitettavasti Vilkunan tekstissä ei ole lainkaan lähdeviitteitä.
Tässä muutama löytämäni lähde maikreiveistä:
https://et.wikipedia.org/wiki/Maikrahv
https://arhiiv.err.ee/vaata/140250
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/majgreve
Conflictus veris et hiemis on karolingisen renovaation aikana kirjoitettu teos, jossa Ver (kevät) ja Hiems (talvi) väittelevät keskenään. Teoksen tekijästä ei ole varmaa tietoa, mutta usein Alkuin mainitaan tekijänä. Teos on saanut paljon vaikutteita Vergiliuksen Bucolica-teoksesta.
Venäjäksi Anton Tšehovin novelli Zloi maltšik ilmestyi ensimmäisen kerran Oskolki-lehden numerossa 30 23.7.1883.
Novellista on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1901 nimellä Kosto Uusi Suometar -lehdessä, mutta suomentajan nimeä ei kerrottu. Novellin ovat suomentaneet myös Reino Silvanto vuonna 1913 ja Matti Lehmonen vuonna 1945.
Juhani Konkan suomennos novellista ilmestyi nimellä Ilkeä poika vuonna 1959 Anton Tšehovin Valittujen novellien osassa 1.
http://chehov-lit.ru/chehov/text/zloj-malchik.htm
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798155?page=7
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi...
Finna.fi-palvelusta selviää ainakin se, että kyseistä Psoriasisliiton ja Ihopotilaiden keskusliiton jäsenlehteä on julkaistu joko Ihonaika tai Ihon aika (tai Ihon Aika) nimillä vuodesta 1997. Lehti on yhdistynyt julkaisuista Ihokas ja Psori. Psori-lehti puolestaan on ilmestynyt vuosina 1983-1996 ja sen edeltäjä on ollut PSO-lehti vuosina 1975-1982. Linkeistä pääset Finnan tietueisiin.
Lisäys 8.8.2023: Ihon ajan päätoimittaja Hanna Karhusen vastaus: "Psoriasisliitto on julkaissut omaa lehteä perustamisestaan eli vuodesta 1975 asti. Alkuvuosina lehden nimi oli PSO-Viesti (ruotsiksi PSO-Nytt). Sen jälkeen nimeksi muuttui Psori, ja kuten kirjoititkin, 90-luvun puolivälin tienoilla uudeksi nimeksi vaihtui Ihon aika, joka on...
Helsingin Sanomien juttu pohjautui lehden verkkosivuilla olleeseen kyselyyn. Kyselyyn osallistuneet saivat kertoa ystävyyden loppumisen kokemuksistaan toimittajalle. Kyselyyn tuli 1 109 vastausta. Luonnollisesti heidän henkilöllisyyttään ei artikkelissa paljastettu ja jutun loppukaneetissa todettiinkin: "Ystävyyden loppumisesta kertoneiden ja heidän ystäviensä nimet on muutettu."
Antti päätti jättää yhteydenpidon vähemmälle. Tiina oli alkanut seurustella ja hänen aikansa kului entistä enemmän poikaystävän seurassa. Antin mielestä Tiinakin huomasi välttelyn, eikä Tiina kutsunutkaan häntä kaveripiirinsä juhliin. Vaikka ystävän menettäminen harmitti aluksi, Antti oli varma, että päätös oli oikea. Hänen mielestään ei ollut järkevää pitää...
Jos tässä ei tarkoiteta kumipuun eritteeseen, luonnonlateksiin perustuvaa perinteistä maitoliimaa, vaan rasvattomasta maidosta tai maitojauheesta kotikonstein tehtävää liimaa, niin ohjeet löytyy Suuresta taitokirjasta (1965) kohdasta Liimat - kaseiiniliimat. Yksi ohje löytyy netistä http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/liimat/harjoitu.htm
Englanninkielisiä ohjeita löytyy useita esim. Googlella http://www.google.fi/ laittamalla hakutermiksi "milk glue" lainausmerkeissä.
Etunimitilasto 14.12.2015
Jonia Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 0 0
1940-59 0 0 0
1960-79 alle 5 alle 5 alle 10
1980-99 alle 5 alle 5 alle 10
2000-09 0 0 0
2010-15 0 0 0
Yhteensä alle 10 alle 10 alle 20
Siis väestörekisterin mukaan tuon nimisiä on jkastettu vuosien 1960-1999 välisenä aikana vajaa kymmenen miestä ja vajaa kymmenen naista. Sen jälkeen se on jäänyt pois vähäisestäkin käytöstä.
Nimi ei löydy yhdestäkään kirjastosta löytyvästä nimikirjasta. Nimen alkuperä ja merkitys jää näin hämärän peittoon. Voisiko olla Jon nimestä johdettu etunimi. Mitään todistetta tähän kirjat eivät anna. Nimeä ei löydy edes harvinaisten etunimien...
Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
Romanttisia kirjoja (jotkut niistä samalla myös humoristisia) ovat esimerkiksi:
Mero, Nina. Englantilainen romanssi
Keyes, Marian. Aikalisä (ja muita hänen kirjoja)
Santopolo, Jill. Valo jonka kadotimme ja Kun sanat eivät riitä
Moyes, Jojo. Elä rohkeasti (ja muita hänen kirjoja)
Martin-Lugand, Agnes. Huolet pois, elämä on helppoa
Eberlen, Kate. Miss you
Vaara, Amanda. Majatalo Villa Venla -sarja
Huumoria löytyy mm seuraavista:
Karhunen, Anna. Kaverin puolesta kyselen (perustuu podcastiin)
Tervo, Kati. Rapsuta minua ja muita kirjoituksia
Kyrö, Tuomas. Mielensäpahoittaja-kirjat
Härkönen, Anna-Leena. Ihan ystävänä sanon
Hanhiniemi, Pauli. Kaukopuhelu
Waris, Helena. Nuorgamin vettä
Fantasiakirjallisuutta ovat esim.:
Kuusenoksa. Anu....
Irc-galleria kertoo sivuillaan näin: "Tämä on yksi Suomen suurimmista ja tunnetuimmista nuorten aikuisten sosiaalisista nettiyhteisöistä, jossa on yli 450 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja jopa 12 miljoonaa kuvaa. Käyttäjiemme keski-ikä on 29 vuotta. Kävijöitä kuukaudessa 100 000." https://irc-galleria.net/
Koronan seurauksena Irc-gallerian käyttö on lisääntynyt uutisoi M&M. https://www.marmai.fi/uutiset/koronan-seuraus-irc-gallerian-kayttajamaara-kaantyi-kasvuun-pelkasta-nostalgisoinnista-ei-ole-kyse/8b0d4bec-e51e-4b6b-b63d-6e5aaa67c0e3
Voit toivoa kirjoja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan verkkokirjastomme kautta (vaasankirjasto.finna.fi)
Verkkokirjaston etusivulla näkyy ylhäällä erilaisia vaihtoehtoja, joista voi valita. Klikkaamalla Osallistu-vaihtoehtoa löydät Tee hankinta-ehdotus -kohdan. Klikkamalla sitä esille tulee lomake, jonka voit täyttää ja lähettää kirjastoon.
Voit myös käydä kirjastossa paikan päällä esittämässä hankintatoiveesi.
Suosittelen, että lähet kysymyksesi Kysy museolta -verkkotietopalveluun. Valokuvataiteen museo on mukana palvelussa ja vastaa sitä kautta valokuvia koskeviin kysymyksiin.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/
Outi-kirjastoista löytyy Erik Lindströmin sävellyksiä -kokoelma, jossa on myös Virran viemää -kappale. Nuottikokoelman voi kaukolainata, kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi. https://finna.fi/Record/outi.322393Nuotti on myös Kansallisarkistossa ja Musiikkiarkistossa, mutta tuo Outi-kirjastojen nuotti on helpoiten saatavissa.
Kiitokset hankintaehdotuksestasi, oletettavasti tarkoituksesi oli kohdistaa se Helsingin kaupunginkirjastolle. Kirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä. http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm Ensin kannattaa tarkistaa aineistotietokannastamme, onko teos kirjastossa ennestään.
Kyllä on molemmista kirjastoista. Pääkirjaston lastenosastolla kirjat ovat kummitus- ja kauhukirjahyllyssä (84.kum) kirjoittajan sukunimen Stine kohdalla. Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden webkirjasto Jokusesta http://jokunen.jns.fi/ esim. kirjoittamalla teoksen nimi -riville goosebumps ja klikkaamalla hae. Kirjaston henkilökunnalta kannattaa kysellä lisää.
