Helmetin uudistunut sivusto avattiin 21.4.2016. Ohessa syitä muutokseen:
Uudistunut sivusto on entistä helppokäyttöisempi esimerkiksi älypuhelimella tai tablettitietokoneella. Sivustosta ei ole enää erillistä mobiiliversiota, vaan se mukautuu käytettävän laitteen mukaisesti.
Sivuston kävijöistä noin kolmannes käyttää tablettia tai älypuhelinta. Helmet.fi-uudistus vastaa tähän suuntaukseen
Uutena elementtinä on käyttöä helpottava välilehtivalikko: Helmet.fi:ssä on yläreunan iso valikko, johon on nostettu sivuston käytetyimmät toiminnot. Tästä valikosta löydät oikoreitin suoraan aineistohakuun, kirjastojen yhteystietoihin ja tapahtumahakuun.
Suurennuslasin kuva yläreunan oranssissa palkissa johdattaa hakemaan aineistoa.
Kellon kuva...
Liisa Ahosen Vasun käyttöoppaan (2017) mukaan vuorovaikutus on keskeistä Vasun oppimiskäsityksessä. Samoin oppimiskäsitykseen kuuluu näkemys lapsesta aktiivisena toimijana, ei vain hoivan kohteena. Lapsi saa oppia uusia asioita tutkimalla, kokeilemalla, havainnoimalla ja leikkimällä. Tärkeää on myös, että lapsi tulee paitsi kuulluksi myös ymmärretyksi. Uuden oppimiskäsityksen mukaan lapsi itse oivaltaa ja aikuinen tukee lapsen luovaa lähestymistapaa ja tarpeen vaatiessa virittää sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Ahosen mukaan uusi oppimiskäsitys voidaan tiivistää ilon kautta oppimiseen.
Juha Juurikkalan teoksen Ilon pedagogiikka (2008) mukaan ilon pedagogiikka on suomalaisen peruskoulun pohjalta käytännön työssä kehitetty,...
Eeva Liuksen säveltämää ja sanoittamaa laulua Kerropa mitä näit metsässä eilen ei ole julkaisut nuottina. Laulun sanat löytyvät Lopen Lapsikuoron äänitallenteen Kukkuluuruu! (2006) tekstiliitteestä. Voit tilata äänitteen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Viola https://finna.fi
https://finna.fi/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on aihetta käsitteleviä artikkeleita, joista löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen aineistoon sekä muihin käytettyihin lähteisiin: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Samoja uusia runoja sanoi kirjoittavansa Pablo Neruda:"Vastaan lehtimiehen toiseen kysymykseen. Kuten menneinä vuosina, aion tänäkin vuonna julkaista kirjan. ––– Mistä siinä kerrotaan? Mitä voisin vastata? Minun kirjoissani kerrotaan aina samoista asioista; minä kirjoitan jatkuvasti samaa kirjaa. Suokoon ystäväni minulle anteeksi, mutta tänä uutena vuotena, joka on täynnä uusia päiviä, minulla ei taaskaan ole tarjottavana heille muuta kuin uusia säkeitä, samoja uusia runoja." (Tunnustan eläneeni, s. 378–379, suomentanut Matti Rossi)
Saattaa olla kysymys Johannes ja Anni Kinnusesta, ks. esim. Suomen Virallinen Lehti 15.8.1924. Kinnunen on valitettavasti niin yleinen nimi, että eri Kinnusten henkilöllisyydestä on hyvin vaikea varmistua.
Aino Katermaan Kronoborg ja sen ojentolaiset ei ole kirja vaan artikkeli teoksessa: Yksilö ja yhteiskunnan muutos : juhlakirja Viljo Rasilan täyttäessä 60 vuotta 22.1.1986 - Tampere : Tampereen yliopisto, 1986.
Tämä teos on lainattavissa monista kirjastoista, mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Vuodelta 1977 on Katermaan Suomen historian pro gradu -tutkielma: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitoksen ojentolaiset. Sitä voi käydä lukemassa Tampereen yliopiston kirjastossa. Katermaan gradu on myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa, josta myöskään ei anneta kotilainoja.
Myös Aarno Soininen on kirjoittanut artikkelin: Kronoborgin työ- ja ojennuslaitos. Artikkeli löytyy julkaisusta: Arx Tavastica 3 / julk. Hämeenlinnan...
Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjaston toimipisteeseen, josta kirja on lainattu, jotta voidaan tarkistaa onko kirja päässyt livahtamaan hyllyyn rekisteröitymättä palautukseksi. Näin ei tietenkään pitäisi tapahtua, mutta vahinkoja sattuu joskus. Voitte olla yhteydessä kirjastoon sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä paikan päällä. Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät kotisivuiltamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ajat.htm.
Vital lies, simple truths -teos tosiaan sijaitsee Pasilan kirjavarastossa. Asiakkaat eivät voi itse hakea aineistoa sieltä, mutta voit varata kirjan maksutta valitsemaasi Helmet-alueen kirjastoon. Jos sinulla on kirjastokortti ja PIN-tunnus, voit itse tehdä varauksen tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1261552__SVital%20lies%2C%20simple%20truths__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt.
Helmet-kirjastojen henkilökunta voi myös tehdä varauksen puolestasi joko paikan päällä kirjastossa tai puhelimitse. Kirjaston asiakaspalvelussa tarvitset kirjastokortin, puhelimessa kirjastokortin numeron.
Lisätietoa aineistojen varaamisesta löydät tästä linkistä: https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Hei,
Sulkukirjastoissa noutoa odottavat varaukset siirretään eteenpäin lakon jälkeiseen aikaan. Saat myöhemmin ilmoituksen uudesta viimeisestä noutopäivästä.
Sitaatti on peräisin Euripideelta, näytelmästä Hekabe. Kokonaisuudessaan näytelmä ilmestyi suomeksi vasta vuonna 2020 Vesa Vahtikarin kääntämänä. Tätä varhaisempi sitaatin suomennos löytyy ainakin Carl Saganin Ensimmäinen yhteys -romaanin kymmenennen luvun alusta, kaiketikin suomentaja Hanna-Liisa Timosen englannin kielestä kääntämänä: "Petämmekö, uskoessamme että jumalia on, me itseämme haurain haavekuvin ja valhein, kun kerran maailmaa hallitsevat vain muutos ja piittaamaton sattuma?"
Muistikuva on aivan oikea: Valistus julkaisi vuonna 1956 Maija Kuusen laatiman vihkosen Maantietoa laulaen : maantiedon keskeistä nimistöä tuttujen laulujen sävelmiin riimiteltynä. Sen 50 laulun avulla oli mahdollista painaa mieleensä esimerkiksi Suomen tuntureita ja muita kohoutumia Rati riti rallan, Suomen ulkosaaria Hämä-hämähäkin ja Suomen rautateitä Minä olen pikkupoika posteljoonin sävelin.
Hei Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun hakukoneen antaman sukunimi-haun mukaan, Thölix-sukunimisiä on Suomessa 66 henkilöä. Tilasto on päivitetty 3.11.2025: thölix | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirastoUlkomailla asuvia Thölix-sukunimen omaavia Suomen kansalaisia asuu puolestaan 13, saman tilaston mukaan. Thölix etunimenä on harvinaisempi, saman hakukoneen mukaan. Vuosina 2010-2019 Thölix-nimisiä on Suomessa ollut alle 10.Vuosien 2020-2025 kohdalla tilasto näyttää nollaa: Thölix | Etunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
Teoksia, joissa käsitellään menneisyyden lapsuutta ja leikkiä on paljon. Sen selvittäminen, löytyykö niistä ennen 1700-lukua kirjoittaneiden kirjoittajien tekstejä, ei tietokantojen avulla selvinnyt. Useimmat kirjat ovat Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Tässä on joitakin teoksia, joista tekstejä voisi löytyä:
-Orme, Medieval children
-Utrio, Eurooppalaisen perheen historia
-Shahar, Childhood in the middle ages
-Barnet blir barn, en antologi om barndomens historia / Karen Borgnakke …et al.
-Kevill-Davies, Yesterday’s children, the antiques and history of childcare
-Baner, Bilden av barnet, från antiken till 1900
Elämäkertatietoja ja arvioita Poesta löytyy suuremmista kirjallisuushistorioista, esim. Kansojen kirjallisuus 8 ja Roos: Dantesta Dickensiin. Internetistä löytyy runsaasti tietoa ja myös kuvia esim. valitsemalla Google-haun, http://www.google.com ja valitsemalla asiasanoiksi Poe Edgar Allan romanticism. Yleensä ensimmäiset viitteet ovat parhaita.
Helmet-haulla ei tosiaan nuotteja 6 kätiselle löydy, mutta Viola-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät. https://finna.fi
Valitettavasti Viola ei kerro saatavuustietoja.
Kuitenkin myös Sibelius-Akatemian ARSCA-tietokannasta löytyy nuotteja sanahaulla 6-kät https://finna.fi
Vaski-kirjastokortin tunnuslukua (PIN) ei valitettavasti voi vaihtaa puhelimessa tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä jossakin Vaski-kirjastossa, missä henkilökunta voi tarkistaa salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Voit kuitenkin uusia lainojasi ja tehdä varauksia soittamalla Vaski-kirjastoon. Tämä onnistuu kirjastokortin takaa löytyvän tunnuksen avulla.