Ilman muuta kirjastoalan opinnoista on hyötyä alalle työllistymisessä, joten suosittelemme alan opintoja. Ilman niitä on mahdotonta pätevöityä ja saada vakituista työpaikkaa. Toki tällä hetkellä monet kaupunkien ja kuntien kirjastot eivät saa täyttää kaikkia vapautuvia toimia kireän kuntatalouden aikana. Opinnoista saa myös yleiskuvan alasta, toki erittäin paljon oppii kirjastossa työskentelemällä.
Kirjastoalalla työskentelee hyvin monenlaisen koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka ovat opiskelleet jotain ihan muuta informaatiotutkimuksen, kirjastomerkonomin tai kirjastotradenomomin tutkinnon lisäksi. Esimerkiksi musiikkitiede on hyvä pohja ja sen opinnoista on paljon kirjastotyössä ja tietopalvelussa.
Tässä on muutama melko uusi teos:
Ensimmäinen maailmansota : tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä / Ian Westwell
Muutosten vuosisata. 2 : I maailmansota / J. M. Winter
Seuraavista teoksista on varmaankin apua :
HELSINGIN kaupungin historia : osat 3 - 5.
HELSINGIN historia vuodesta 1945. 1997.
Nämä ovat laajoja ja perusteellisia tutkimuksia. Suppeampia Helsingin historiaa käsitteleviä teoksia ovat mm.: KLINGE, Matti : Helsinki, Itämeren tytär : lyhyt historia. 1999.
ZILLIACUS, Ville : Kaikkien aikojen Helsinki. 1998.
LÖNNQVIST, Bo : Helsinki : Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. 1988.
HELSINKI tilastoina 1800-luvulta nykypäivään. 2000.
Näiden kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät Plussa-tietokannasta :http://www.libplussa.fi/
Helsingin pääkirjastossa sijaitsee Helsinki-kokoelma, johon kuuluvia teoksia ei voi lainata, mutta joihin voi tutustua paikan päällä. Helsingin...
Jukka Kuoppamäki esiintyy julkisissa lähteissä vain tällä yhdellä etunimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä henkilötietoja, jotka eivät ole muutenkin julkisesti saatavilla. Esimerkiksi kirjastojen asiakastietokannat ovat suljettuja eikä niiden tietoja koskaan käytetä tällaisissa yhteyksissä. Useimmat henkilötietoihin liittyvät kysymykset ovat siksi sellaisia, ettemme pysty niihin vastaamaan kysyjiä paremmin.
Heikki Poroila
Kappaleesta ei valitettavasti näytä olevan painettua nuottia. Teoksesta Toivelauluja: iskelmien aarreaitta. 121 (Musiikki Fazer, 1981) löytyy ainoastaan kappaleen sanat. Jonkinlaisen sointukartan kappaleeseen voi katsoa täältä.
Ilona Kemppainen kertoo väitöskirjassaan Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana toisen maailmansodan aikana (SKS 2006), että kaatunut lähetettiin kotipaikkakuntansa tai sen paikkakunnan suojeluskunnalle, jonne omaiset toivoivat vainajan tulevan haudatuksi. Yksittäistapaukseen on vaikea ottaa kantaa, mutta ei liene mahdotonta etteikö vainajaa olisi omaisen toiveesta siirretty Reisjärveltä Soanlahdelle.
Voisit aloittaa vaikka näistä Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista:Muutosten Venäjä : Venäjän historia 862-2009 / Arto LuukkanenVenäjän idea / Mauno KoivistoVenäjän historia / Heikki KirkinenVenäjän kulttuurihistoria / Pekka PesonenNaisia Venäjän kulttuurihistoriassa / toim. Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi, Marja SorvariVenäjän tsaarit : kaikki Venäjän tsaarit Rurikin suvusta Romanoveihin / David WarnesLisää kirjoja voit etsiä Helmet-verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla Venäjä ja historia.Lähde:Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei ikävä kyllä löydy videota tästä aiheesta, mutta Haaga Instituutin kirjastossa on "Koulu on - opisto tarvitaan" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu hotellit, ravintolat, koulutus, historia.
Samassa paikassa on myös "Tervetuloa uudelleen" -niminen video, jonka asiasanoiksi on annettu historia, Suomi, hotellit, ravintolat.
Tarkempia tietoja näistä videoista ja haku Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokannasta on osoitteessa http://www.virtuaaliamk.fi/channels/www/fin/koulutus/ajankohtaista/1094…
Tässä muutama vinkki lain kohdista, joiden pohjalta voisi hakua jatkaa.
Asuntokauppalaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940843
Rakennuslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895
Kiinteistölaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010143
Toinen mahdollinen tapa aloittaa tiedonhaku tällaisissa tapauksissa on hakea Finlex-tietokannasta www.finlex.fi ensin vaikkapa kohdasta OIKEUSKÄYTÄNTÖ (KKO) millaisia ennakkopäätöksiä vastaanvanlaisissa tapauksissa on annettu. Hakusanalla kosteusvauri* (katkaisumerkki *) tuli jo 19 ennakkotapausta, joita selaamalla löytyy lisää sanoja, joilla hakua voisi ajantasaisesta lainsäädännöstäkin jatkaa.
Tällaisia sanoja voisi olla esim. kiinteistön kauppa, vahingonkorvaus
Asunto...
Hei,
tässä on muutamia ehdotuksia keveistä ja viihdyttävistä, kesäisiin päiviin sopivista romaaneista. Yhdysvaltalaisen Anne Tylerin (Anne Tyler) kirjat käsittelevät perhesuhteita ja kerronnan tyyli on kevyt vaikka aiheet käsittelevätkin välillä myös vaikeita aihepiirejä. Toiseksi suosittelen Yhdysvaltalaisen toisen polven kiinalaisen Amy Tanin (Amy Tan) romaaneja, joissa käsitellään kulttuuri- ja sukupolvierojen kanssa kamppailevia naisia.
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
MM-turnauksen isäntämaa pääsee nykyisin automaattisesti mukaan omiin kisoihinsa vaikka ei paikkaa olisi pelisuorituksilla ansainnutkaan. Jos siis Valko-Venäjä pelaa ”B-sarjassa” vielä vuonna 2020, se nousee omiin A-kisoihinsa riippumatta sijoituksestaan.
IIHF on toisinaan joutunut tekemään erillisratkaisuja isäntäjoukkueita koskien. Koska Saksa ja Ranska isännöivät yhdessä vuoden 2017 MM-kisat, kumpikaan ei voinut pudota A-sarjasta 2016. Niinpä määrättiin, että jos jompikumpi jää A-sarjassa kahden viimeisen maan joukkoon, B-sarjasta nousee vain yksi maa. B-sarjassa toiseksi sijoittunut Italia joutui odottamaan A-sarjan loppusijoituksia tietääkseen pääseekö sekin nousemaan. Ranska sijoittui lopulta 14:nneksi, joten Italiakin pääsi...
Tässä muutama ehdotus:
- Suomen kunnat 1917-2009 / toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti ; [kartat: Kauko Kyöstiö ... et al.] (2008)
- Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä / toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola ; [artikkelien kirjoittajat]: Tuula Eskeland [ja 10 muuta] (2018)
- Suomenmaa-sarja 1-7 (1967-1978): kunnittainen hakuteos
- Suomi-käsikirja / [toim. Jussi Keinänen] (1968)
- Suomen paikkakuntahakemisto / P. Pauninkoski (1949)
Kaksi uusinta löytyvät useista Helmet-kirjastoista ja vanhemmat Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta....
Valitettavasti suomeksi ei kirjailijasta tietoa löytynyt. Teoksessa Twentieth-Century Children's Writers vuodelta 1983 (tunnus 0-333-24743-4) löytyy hänestä englannin kielellä lyhyet elämänkertatiedot: syntynyt Colchesterissa, Essexissä 31. 12. 1924, kaksi tytärtä, asunut Mallorcalla vuodesta 1964 ja muutama työpaikkatieto. Kirjassa on luettelo hänen lastenkirjoistaan, joihin sisältyy teos As Far as Singapore (suom. Lapsentyttönä Singaporeen). Lisäksi on maininta Pamela Brownin kommentti omasta kirjoittamisestaan (suomennettuna) seuraavasti:"Kun aloitin kirjoittamaan olin vielä lapsi ja kirjotin vain omaksi ilokseni. Huomattuani, että se viihdytti myös toisia lapsia jatkoin kirjoittamista heidän huvikseen. Näin olen tehnyt siitä lähtien...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Mycobacterium leprae -bakteerin aiheuttama lepra on yhä olemassa oleva tauti. Vuonna 2018 maailmassa todettiin 208619 uutta lepratartuntaa. Suurin osa tapauksista todetaan Intiassa, mutta myös esimerkiksi Yhdysvalloissa todetaan vuosittan noin 150 tartuntaa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/mykobakteeri
https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/leprosy
https://www.cdc.gov/leprosy/about/about.html
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastossa. Se on siellä kurssikirjaosastolla.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=alma9933737150106253&context=L&vid=358UOH_INST:VU1&lang=fi&search_scope=MyInst_and_CI&adaptor=Local%20Search%20Engine&tab=Everything&query=any,contains,suomen%20mestari%201,AND&mode=advanced&pfilter=cdate,exact,20200101,AND&pfilter=cdate,exact,20210101,AND&offset=0
Helsingin yliopiston pääkirjasto
Kaisa-talo (PL 53)
Fabianinkatu 30
00014 Helsingin yliopisto
02941 23920
Niska-sukunimet ovat useimmiten peräisin paikannimistä. Niskas-suvun ovat tutkijat otaksuneet tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Nimi Niskanen on voinut muovautua myös itsepäiselle, uppiniskaiselle tai paksuniskaiselle annetusta henkilökohtaisesta lisänimestä. Tähän vaihtoehtoon sopivia nimiä on tavattu ainakin Etelä-Karjalasta. (Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet)Nykyisenä nimenä Niskanen on lähes 6 900 henkilöllä. Kun suomalaisten sukunimet laitetaan yleisyysjärjestykseen, Niskanen on sijalla 84 väestötietojärjestelmän yli 23 000 sukunimen joukossa, joilla on vähintään 20 kantajaa.Niskanen | Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot -...
Helsingin Sanomien artikkelissa (9.6.2004) kerrotaan, että kääk-sanaa ei ollut suomen kielessä ennen Aku Ankkaa. Sen keksi Akkarin (Aku Ankka -lehden) toinen päätoimittaja Alli Peltonen. Artikkelista ei valitettavasti käy ilmi, oliko kyseessä mukaelma englannin kielen quack-sanasta, joka Sanakirja.org-sivuston mukaan tarkoittaa kvaak, vaakkua, kaakattaa.Lukaisin teoksen Walt Disney's Donald Duck : "Donald Duck finds pirate gold", johon on koottu Carl Barksin ensimmäisiä Aku-tarinoita vuosilta 1938-1942, ja ainakaan näissä tarinoissa Aku ei juurikaan huudahtele. Lisäksi Donald Duck Fandom -wikisivustolla on listattu Akun lempihuudahduksia, joista yksikään ei ole sana quack. Lähteet:Barks, C. (2025) Walt Disney's Donald Duck : "...