Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Suomen eduskunnalla on käytössä sähköinen äänestyskone. Tämä ei ole itsestäänselvää monen eurooppalaisen valtion kohdalla, saati sitten maailmanlaajuisesti… 186 Korona-rajoitusten tähden emme pääse tarkastamaan kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia. Tämä kuitenkin tiedetään:  eduskunnassa on ollut äänestyskone käytössä syksystä 1927 lähtien. Kone maksoi 171. 000 silloista markkaa ja sen valmisti osakeyhtiö L.M. Ericsson.  Tämä äänestyskone ei näyttänyt, miten yksittäinen kansanedustaja äänesti, vaan ilmoitti ainoastaan äänestyksen kokonaistuloksen. Käytännössä koneen avulla voitiin korvata silloin käytössä usein olleet huutoäänestykset. Kansliatoimikunta esitti arvion, että vastaavaa äänestyskonetta ei ole missään muualla käytössä.  Valitettavasti en pääse tarkastamaan, milloin käyttöön otettiin äänestyskone, joka näytti myös yksittäisten kansanedustajien äänen. Muistitiedon...
Etsin laulua, jota laulettiin kun olin päiväkodissa n. vuosina 1995-1998. Muistikuvieni mukaan siinä laulettiin "Mikko katsoo tähtiin, on huivi kaulassaan"… 58 Laulu "Antti laskee tähtiä" alkaa: "Antti katsoo tähtiin, on huivi kaulassaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Anton räknar stjärnor". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Finn Zetterholm. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari. Laulu sisältyy nuottiin "Musica : oppilaan kirja. 1-2" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Sen ovat toimittaneet Anne Lindeberg-Piiroinen ja Juha Tynninen.
Kun jättiläishai on megalodon ja sapelihammastiikeri smilodon yms. niin tarkoittaako tuo -don jotain? 429 Affiksit -odon, -odont, -odonto- viittaavat kreikan kielen hammasta tarkoittavaan sanaan ὀδούς (odoús). Näin ollen suurihammashai megalodonin nimi tarkoittaa nimenomaan suurta hammasta (kre. megálo- "suuri" + odónt-, odoús "hammas". Sapelihammaskissojen smilodon-suvun nimi taas tarkoittaa "lihaveitsihammasta" (kre. smíle "lihaveitsi" + odónt-, odoús "hammas".
Olen taas kerran lukenut ja myös kuunnellut äänikirjana Seitsemää Veljestä. Olen nyt kiinnittänyt erikoisesti huomiota Kiven kieleen, siihen kuinka erinomaista… 1042 Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-...
Mikä on se tyynyliinaa tarkoittava sana,joka on mielestäni vaarna,mutta ilmeisesti olen väärässä.Olisiko teillä tietoa mikä se sana oikeasti on? 1273 Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen.. Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi    vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me Myös sanaristikkojen aarreaitasta,  Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa. Meänkieli vaaru Ruotti örngott  Suomi tyynynpäällinen Sanaluokka substantiivi Paikkaja Rovaniemi Kemi, Simo Lähe Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen...
Mitä suomenkielisiä lähdeteoksia löytyy Anthony Burgessin Kellopeli appelsiini -kirjasta? 989 Hei! Anthony Burgessin Kellopeli appelsiini -teos on arvosteltu seuraavissa lehdissä: Helsingin Sanomat 9.3. 1991, Aamulehti 14.3. 1991, Suomen Sosiaalidemokraatti 26.3. 1991, Kaleva 30.5. 1991. Kaikki edellä mainitut arvostelut löytyvät vuoden 1991 Kirjallisuusarvosteluja lehdestä, sen B-osasta, tarkemmin numeroista 3/91 ja 5/91. Kellopeli appelsiinia on käsitelty lisäksi Suomen Kuvalehden numerossa 12/1991 ja Portti-lehdessä 1/1991. Näitä kaikkia voit käyttää lähteinä. Valitettavasti mitään Burgessia käsittelevää laajempaa yksittäistä tutkimusta ei suomeksi ole julkaistu. Lähikirjastosi voi pyytää haluamistasi artikkeleista kopioita, mikäli niitä ei ole saatavilla paikan päällä.
Katsoin YLE areenasta dokumenttiä Englantilaisesta sukellusveneestä ja huomasin että alukseen lastattiin muunmuassa suuri määrä tölkkeihin säilöttyjä papuja… 288 Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa. Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006)...
Ääntyykö Espoon ruotsinkielisessä nimessä Esbo o o:na vaiko u:na? 427 Espoon ruotsinkielisen nimen Esbo viimeinen äänne on /o/. Tämä eroaa samoin (kirjoitusasultaan) loppuvasta Turun ruotsinkielisestä nimestä Åbo, jonka viimeinen vokaali äännetään /u/. Espoon tapauksessa ääntämystä voi selittää etymologia: Äspeå, eli "haapajoki", on mahdollisesti muuttunut suomen vaikutuksesta Espooksi ja Esboksi.Lähde: Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema, Kaija Mallat (toim.), 2008
Onko jossakin arvioita kuinka paljon suomalaisia on kaapattu tai myyty orjiksi vuosisatojen aikana? 640 Professori Jukka Korpela on kirjoittanut teoksen Idän orjakauppa keskiajalla: ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014). Kirja kertoo pohjoisen ihmisryöstöistä osana koko Venäjän orjakauppaa. Suomesta ryöstettiin keskiajalla ihmisiä myytäväksi etelän keskusten orjamarkkinoilla. Suomalaiset myytiin ensin orjamarkkinoilla Novgorodin alueella, mistä he saattoivat päätyä Mustanmeren ja Kaspianmeren orjamarkkinoille.  Korpelan teos on ensimmäinen tutkimus tästä aiheesta ja varmaankin hyvä lähde. Suomalaisorjien määrästä ja heidän kohtaloistaan ei ole tarkkaa tietoa. Korpela arvioi, että pitkällä aikavälillä myytiin tuhansia suomalaisia. https://journal.fi/tt/article/view/55955/...
Missä Helmet-kirjastoissa on 3d-printteri? 1975 3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut http://www.helmet.fi/fi-FI
Tarvitsisin nuotit kappaleeseen nimeltä Inarinjärvi, mutta en ole löytänyt sitä millään hakusanoilla. Olen kuullut että se olisi jossain Suuressa… 2763 Inarinjärvi tosiaan löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 5, jota näyttää olevan saatavana useita kappaleita sekä Tampereen pääkirjastossa että sivukirjastoissa. Kyseinen laulu sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Uusi kultainen laulukirja, Suomalaisten lempilauluja sekä Inarijärvi uusin sanoin ja muita tuttuja sekä uusia sävelmiä tanssittavaksi ja laulettavaksi (tekijä Seppo Nissilä).
Mitä Ebenezer etunimi tarkoittaa ? 1874 Hepreankielinen Ebenezer-nimi tarkoittaa "avun kiveä". Nimi pohjautuu raamatulliseen paikannimeen Eben-Eser: "Israel lähti sotaan filistealaisia vastaan ja leiriytyi Eben-Eserin luo, -- " (1. Sam. 4:1) - "Samuel otti kiven ja pani sen Mispan ja Seenin välille ja antoi sille nimen Eben-Eser [avun kivi] -- " (1. Sam. 7:12). Pojan nimenä Ebenezerin ottivat käyttöön puritaanit 1600-luvulla. Lähde: Patrick Hanks, Babies' names
Onko Tatu ja Patu-kirjoja käännetty ruotsiksi, englanniksi tai espanjaksi? 1820 Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luomien Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea ruotsiksi seuraavista kirjoista:  Sixten & Blixten på dagis (Tatu ja Patu päiväkodissa, 2008) Sixten Blixten går till jobbet (Tatu ja Patu työn touhussa, 2009) Sixtens & Blixtens skruvade sovbok (Tatun ja Patun outo unikirja, 2009) Det här är Finland (Tatun ja Patun Suomi, käännös Janina Orlov, 2007) Sixtens & Blixtens underliga uppfinningar (Tatun ja Patun oudot kojeet,2008) Kirjat on ruotsintanut Janina Orlov.   Englanniksi Tatun ja Patun seikkailuista voi lukea kirjoista This is Helsinki (Tatu ja Patu Helsingissä 2012) This is Finland (Tatun ja Patun Suom, 2007) Tatu's and Patu's marvelous Christmas (Tatun ja...
Mikä satu? Kenen kirjoittama? Missä kirjassa? Tyttö suoltaa suustaan kultarahoja, toinen tyttö sylkee sammakoita. Tuntuu tutulta mutta mikä? 2497 Kyseessä on vanha kansansatu Ukon tytär ja akan tytär, joka on esimerkiksi seuraavissa kirjoissa: Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär Alkuperä: suomalainen kansansatu Teos/Kokoelma: Avaimeton vakka--suomalaisia kansansatuja Kuvittanut: Jufa, Tamara & Margarita Toimittanut/Kertoja: Konkka, Unelma (koonnut) Tunnus: 5754503644 Julkaisutiedot: Karjala, 1993 Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär Alkuperä: venäläinen kansansatu Teos/Kokoelma: Taikasormus--Venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista Suomentanut: Jaakkola, Marja-Leena Kuvittanut: Kurkin, Aleksandr Tunnus: 9512035936 Julkaisutiedot: Gummerus, 1990 Sadun nimi: Ukon tytär ja akan tytär Alkuperä: suomalainen kansansatu Teos/Kokoelma: Suomen kansan satuja ja...
Onko suomeksi ilmestynyt kokoomateosta, johon olisi kerätty suosituimpien esitettävien oopperoiden juonien referaatit, ei siis välttämättä koko librettoja… 1525 Oopperoiden juonikertomuksia suomeksi löytyy esim. seuraavista kirjoista: Lazarus, John: Oopperan käsikirja (Otava, 2002, 3. uud. p.) Heikkilä, Hannu & Venkula-Vauraste, Lea: Oopperaopas (Otava, 1976) Sävelten maailma, osa 4 (WSOY, 1993) Kuninkaasta kuninkaaseen eli suomalaisen oopperan tarina / toim. Tiina-Maija Lehtonen ja Pekka Hako (WSOY, 1987) Kirjassa Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät (Könemann, [2001]) kerrotaan esiteltävien oopperoiden juonet lyhyesti, mutta tämä yli 900-sivuinen järkäle sisältää myös muuta tietoa oopperoista sekä runsaasti kuvia ja nuottiesimerkkejä. Juonikertomuksia löytyy muun tekstin lomasta myös Erkki Arnin kirjasta Tervetuloa oopperaan : johdatus jokamiehelle ja -naiselle (WSOY, 1996). Kirjan...
Kuinka suuri prosentti lapsista päätyy nykyisin avio/avoeroissa äidille. Tarkoitan sekä huoltajuutta että myös ns. lähivanhemmuutta eli tilannetta, jossa… 4061 Viralliset lapsen elatus- ja huoltotilastot laatii Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus). Uusin tilasto on vuodelta 2002 ja sen mukaan sosiaalilautakunnat vahvistivat vuonna 2002 yhtensä 33 019 sopimusta lapsen huollosta. Näistä 91 % sovittiin yhteishuollosta. Yksin äidille uskottiin huolto 7 %: ssa ja yksin isälle 1 %:ssa tapauksista. Lähde: Lapsen elatus ja huolto 2002 (Stakes, Tilastotiedote 10/2003) http://www.stakes.info/2/2/2,2,2.asp. Lähivanhemmuus/ tapaajavanhemmuudesta ao. tilastossa ei ole tietoja. Tilastokeskus julkaisi vuonna 2000 kokoomateoksen nimeltä "Suomalainen lapsi". Julkaisun kappaleessa 4.5 Lapsen huoltajat lukee mm. näin: "Yli puolella avioerolapsista on ns. yhteishuoltajuus (vuonna 1997)....
Vihdin ja Espoin rajalla, Vihdun puolella, Porintien pohjoispuolella, Vihdin Salmen itäpuolella, Perttulan lounaispuolella, Espoon Lakiston luiteispuolella on… 258 Espoon lähiseudulla on tosiaankin paikat nimeltä Vaakkoi ja Viinakokkoi. Espoon kaupungin nimistöryhmä vastasi tiedusteluun seuraavasti: Vaakkoi Vaakkoi on järvi (tai isohko lampi) Vihdissä, Ollilan kylän metsämailla. Nykyisin Vaakkoi on myös järveä ympäröivän ulkoilualueen nimi. Murteessa järvennimeä on käytetty muodoissa Vaakkoi ja Vaakkoo. Nimi on ollut käytössä ainakin jo 1800-luvun alussa, sillä 1831 laaditussa Ollilan kylän kartassa lammelle on merkitty nimi ”Wako Jerfvi”. Vuoden 1831 kirjoitusasua ei pidä lukea liian kirjaimellisesti, sillä kirjuri ei erotellut w- ja v-kirjaimia eikä pitkiä ja lyhyitä vokaaleja ja saattoi myös omatoimisesti lisätä nimen loppuun järvi-sanan. Nimi on oletettavasti ollut lähiasukkaitten käytössä...
Lapseni nimi on saska ja haluaisimme tietää onko sille nimipäivää esim. venäjän nimipäiväkalenterissa 2721 Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja nimien Saska ja Sasu todetaan olevan nimen Sakari (tai Sakarias)kansanomaisia kutsumamuotoja. Näin ollen Saska voisi hyvin viettää nimipäivää Sakarin päivänä 14.1. Ortodoksisessa kalenterissa Sakarin ja Sakariaksen päivä on 8.2 ja 5.9.
Mikä ero on betonil ja sementil? 1197 Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä.
Onko Suomessa milloin alettu viljellä kaalia, omenaa ja sipulia? 812 Hei! Ruokatieto.fi-sivuston artikkelin mukaan ensimmäisiä mainintoja kaalista Suomessa löytyy jo 1500-luvulta. Alkuun kaalia viljeltiin lähinnä paikallisissa luostareissa, mutta 1600-luvulla viljely oli jo huomattavasti laajempaa. (Ruokatieto.fi, viitattu 25.4.2022) Omenoiden viljely on alkanut samoihin aikoihin. Viherrinki.fi-sivuston mukaan omenaa olisi viljelty aikaisintaan 1400-luvulta lähtien ja 1600-luvulle tultaessa se oli jo tuttu näky Suomen varakkaamman väestön (esimerkiksi papit, virkamiehet ja aateliset) puutarhoissa. 1700-luvun katovuodet kuitenkin tuhosivat valtaosan Suomen hedelmäpuista, joten omenan taival pääsi jatkumaan vasta 1800-luvulla, jolloin uusia taimia tuotiin esimerkiksi Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja...