Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi – tai ruukkijamakaksi – kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'.
Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin...
Katinkulta, josta käytetään myös nimitystä kissankulta, on joko rikkikiisua tai kiilleryhmän mineraaleja. Se ei ole oikeaa kultaa. Geologi Elina Lehtonen kirjoittanut Vihreäkiven arvoitus -blogissaan 14.1.2022 hyvin perusteellisesti kissankullasta.
Lähteet ja lisätietoja
Kissankulta kimaltaa – mutta mitä kissankulta oikeastaan on? – Vihreäkiven arvoitus (wordpress.com)
Rikkikiisu – Wikipedia
Kutakuinkin kysymyksessä siteeratulla tavalla alkaa Uuno Kailaan viimeisestä runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931) löytyvä 23-säkeistöinen balladi Mestari Amedé (SKS:n vuonna 2002 julkaisemassa kirjassa Runot 1922-1931 nimi on muodossa Mestari Amedée, ja Maunu Niinistön Uuno Kailas : hänen elämänsä ja runoutensa -teoksen mukaan se on jossakin Kailas-valikoimassa ilmestynyt myös Amedé-nimisenä).
"Kenen syntien mitta on täyttynyt, ei nuku eikä syö.
Hänen valvovat aaveet sielussaan, jota Jumalan ruoska lyö.
Jos maass' ei kostoa kohtaa hän, hänet taivaissa tuomitaan,
sillä Herra on mahtava vihamies, joka kostaa aikanaan."
Oletan, että haluat lainata teoksen suomenkielisenä ja että haluat lainata sen HelMet-kirjastosta. Tästä linkistä näet suomenkieliset erilaiset painokset, jotka HelMet-kirjastoista ovat saatavissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=anna+karenina&searchscope=9&m=…
Jos avaat eri painosten luettelointitietoja napsauttamalla, näet, että teos löytyy Eino Kaliman, Lea Pyykön ja Ulla-Liisa Heinon suomentamana. Jos valitset jonkin sellaisen painoksen, jossa nimen perässä ei ole osan numeroa, saat koko teoksen yhtenä niteenä. Jos taas tahdot sen mieluummin jaettuna useampaan niteeseen, kannattaa katsoa, että kaikki valitsemasi osat ovat saman kääntäjän. Suomennokset saattavat nimittäin poiketa toisistaan paitsi tyylillisesti, myös...
Heikki Ojan teoksessa Aikakirja 2000 todetaan seuraavasti: Seitsenpäiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Suomen kalenterissa viikon kulkuun kajottiin vasta 1970-luvun alussa, jolloin maanantaista tuli viikon aloituspäivä.
Kysymyksessä kuvatussa tapauksessa voisi olla kyse superfetaatiosta eli lisähedelmöityksestä. Noin yhdessä tapauksessa kymmenestä naaraskissat ovat parittelunhaluisia tiineyden aikana. Kissojen tiineys kestää yhdeksän viikkoa, ja lisäkiima ilmaantuu tavallisesti 3-6 viikon kuluttua sen alusta. Jos eläin parittelee lisäkiiman aikana, se hedelmöityy jälleen ja kantaa sitten kahta pentuetta, jotka ovat eri kehitysvaiheessa.
Molemmat pentueet kehittyvät rinta rinnan, ja jälkimmäinen on kolmesta kuuteen viikkoa jäljessä edellisen kasvusta. Kun naaras synnyttää vanhemman pentueen, samalla voivat syntyä nuoremmatkin pennut, ja jos niin käy, ne ovat siinä määrin epäkypsiä, että ne lähes aina kuolevat. Jos niiden onnistuu pysyä kohdun sisässä, ne...
Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa.
Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia...
Seuraavissa varhaisnuorillekin sopivissa nuortenkirjoissa käsitellään mm. itsetuntoon, kehoon ja kelpaamiseen liittyviä kysymyksiä:
Aho, Marja: Kaikki menee, Jessiina!
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani -sarja, esim. Hyvät tavat ärsyttävät
Birchall, Katy: IT-girl -sarja, esim. Suosituksi yhdessä päivässä
Brashares, Ann: Neljä tyttöä ja maagiset farkut
Cassidy, Cathy: Suklaamuruset-sarja, esim. Kesäunelmia
Heikkinen, Karo: Sirpale
Heinänen, Saku: Zaida-sarja, esim. Zaida ja lumienkeli
Henna Helmi: Ice Love -sarja, esim. Nellyn uudet kuviot
Henna Helmi: Miisa-sarja
Hopkins, Cathy: Frendejä ja kundeja -sarja, esim. Suklaasydämiä
Kuronen, Kirsti: Merikki
Lehtinen, Tuija: Saimi ja Selma -sarja, esim. Kamera käy
Mlynowski,...
Tulostus ja kopiointi onnistuu kirjastojen monitoimilaitteilla sekä A3- että A4-koossa kaikissa Espoon kirjastoissa, joissa on tulostus- ja kopiointimahdollisuus. Tulosteiden hinta on 20 senttiä kappale.
Helmet.fi -sivujen Kirjastot ja palvelut -hakemiston kautta voi selata kirjastoja, joissa tietty palvelu on saatavissa. Ko. hakemiston mukaan laminointimahdollisuus on Espoossa Entressen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Laminointikalvoja on yleensä monessa koossa mukaan lukien A3-koko. Kalvoja voi käyttää viisi kerrallaan.
Lasten kylpytakin kaavoja löydät esim. Suuri käsityölehti (ent. Suuri käsityökerho) -lehden seuraavista numeroista:
2017 : nro 11-12, s. 23, 39-40 "Kylvyn paikka", lasten shaalikauluksellinen lämmin kylpytakki
2007 : nro 6-7, s. 20-21, 62-63 "Serkukset yökylässä", lasten kylpytakki
2004 : nro 11-12, s.10-14, 56-57 "Illasta aamuun", aamutakki, kylpytakki (miesten, naisten ja lasten mallit)
2003 : nro 3, s. 39, 65-66 "Kivat kylpytakit", kylpytakit lapselle ja aikuiselle
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna...
MOT Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo rukka sanasta näin:Poronnahkaista mekkoa merkitsevän rukka-sanan vastineita ovat vatjan hihatonta mekkoa merkitsevä rukka ja viron mekkoa merkitsevä, vanhentunut rukk. Sana on vanha germaaninen laina, jonka alkumuotoa *rukka- edustaa mm. nykysaksan takkia merkitsevä Rock. Samaa sanaa on suomessa ja eräissä lähisukukielissä alettu vertauskuvallisesti käyttää myös ihmisraukan nimityksenä. Vastaavalla tavalla käytetään eräitä muitakin, etenkin huonokuntoisia vaatekappaleita merkitseviä sanoja, esim. → parka, riepu, raasu ja rääsy. Suomen kirjakielessä rukka on ensi kertaa mainittu Johannes Saloniuksen sepittämässä muistorunossa 1673. Nahkaista työkäsinettä merkitsevä rukkanen voi olla rukka-sanan...
Lastenkeskus on kustantanut kaksi lorupussi-aiheista kirjaa ja ohjeet lorukorttien tekoon ovat ainakin uudemmassa: Varpu Välimäki, Uusi lorupussi (1995).
Toinen kirja on vuodelta 1990: Raija Parantainen,
Lorupussi. Liru laru lorupussi -nimisestä kirjasta saa lisäksi runovinkkejä (toim. Ritva Bergman ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 1997), mutta teko-ohjeita siitä ei löydy.
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen...
Sakari on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt almanakassamme myös kirjoitusasuissa Zacharias ja Zakarias. Nimellä on raamatullinen alkuperä, Johannes Kastajan isä oli nimeltään Sakarias ja nimi merkitsee suomeksi osapuilleen: "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa".
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Cantores Minores kannatusyhdistys ry.:stä kerrottiin aiheesta seuraavasti:Joidenkin kuorolaisten kaulassaan pitämät ristit ovat prefektiristejä.Kussakin kuoron ääniryhmässä (8 kpl eli sopraano 1 ja 2, altto 1 ja 2, tenori 1 ja 2, basso 1 ja 2) on kaksi prefektiä: järjestys- ja nuottiprefekti. Prefektit ovat kuoronjohtajan näihin luottamustehtäviin nimeämiä kuorolaisia, jotka hoitavat prefektuuriin kuuluvia tehtäviä.Nuottiprefekti auttaa ääniryhmän jäseniä nuottiasioissa ja järjestysprefekti vastaa mm. läsnäoloista (hänelle ao. stemman=ääniryhmän laulajat ilmoittavat mahdollisesta poissaolosta, jonka prefekti ilmoittaa kuoronjohtajalle).Kuorolla on lisäksi pääjärjestysprefekti (vastaa mm. konserteissa kuoron järjestäytymisestä konserttia...
Pitkään seisova vesi, joka altistuu bakteereille, voi hyvinkin olla terveydelle vaarallista. Seisovassa vedessä viihtyy erityisesti legionellabakteeri, mutta sen lisääntymisestä varoitellaan pääasiassa putkistoissa seisovan veden yhteydessä silloin, kun putkia ollaan viikkoja tai kuukausiakin käyttämättä. Puhtaassa huoneilmassa ja puhtaassa astiassa säilytetty tuore hanavesi kerää bakteereja myös, mutta hitaammin kuin putkistossa, jota ei samalla tavalla desinfioida.
Huoneenlämmössä joitakin tunteja seisova vesi tuskin ehtii kerätä vaarallista määrää bakteereja, ja keittäessä suuri osa niistä kuolee joka tapauksessa. Vuonna 2016 Vesi-instituutti Wanderin johtaja sanoi, että akuuttia vaaraa tuskin on, mutta "itse en...
Ranskalaisen Paul-Jacques Bonzonin nuortenkirjat kuudesta kaveruksesta on käännetty suomeksi 70-luvulla:
Kuusi kaverusta, Kuusi kaverusta ja atomiryöstäjät, Kuusi kaverusta ja Eiffel-torni, Kuusi kaverusta ja merirosvoradio, Kuusi kaverusta ja Mustahansikas, Kuusi kaverusta ja punainen perukki, Kuusi kaverusta ja salaperäinen lentokone, Kuusi kaverusta ja vihreä aasi ja Kuusi kaverusta Scotland Yardissa
Kirjojen saatavuudesta katso tarkemmin http://www.helmet.fi
Vuosia 1890–1918 koskevat matrikkelitiedot Viipurin suomalaisen tyttökoulun oppilaista sisältyvät vuonna 1931 julkaistuun kirjaan Viipurin suomalainen tyttökoulu 1881-1925 : Viipurin tyttölyseo 1925-1931.
Nimiluettelo koulua vuosina 1931-40 käyneistä oppilaista löytyy kirjasta Viipurin suomalainen tyttökoulu ja sen perinnekoulut : 1881-2006.
Kaivattu kirja saattaisi olla Monique Gorden Tyttö, jonka hiukset vaihtoivat väriä (Kirja-lito, 1969). Suomenkieliseen laitokseen tekstin on kirjoittanut Mirja Rutanen.
