Aleksi-viitetietokanta sisältää artikkeliviitteet 250 suomalaisesta aikakauslehdestä ja 12 sanomalehdestä. Aikakauslehtiartikkeleita on vuodesta 1982 lähtien ja sanomalehtiartikkeleita vuodesta 1996 alkaen. Tietokantaa julkaistaan sekä cd-rom-muodossa että verkkoversiona. Aleksin www-liittymään pääset vain kirjastojen asiakastyöasemilta. (Kaikki kunnankirjastot eivät ole hankkineet käyttöoikeuksia, mutta useimmissa suurissa kaupungeissa se on käytettävissä.)
Linnea tietokantaan kuuluva Arto on uusien kotimaisten artikkeleiden viitekanta. Se sisältää v.1995 alusta alkaen viitetiedot yli 1050 aikakauslehden artikkeleista. Arto on enemmän painottunut tieteellisiin aikakauslehtiin. Siihenkin pääset vain kirjastojen työasemilta, mikäli...
Kirjasto voi mutta ei saa ilman lupaa valmistaa uusia kappaleita suojatuista runoista. Loruleikkipussiin voi siten leikellä esimerkiksi poistokirjoista sopivia osia, mutta niitä ei saa itse kopioida. Paitsi tietenkin saa, jos runo tai leikki ei ole tekijänoikeuden suojaama. Useimmat perinteiset leikit ovat kaikissa muodoissaan vapaita, mutta kaikki nykyrunoilijoiden tekstit ovat suojattuja. Itse keksittyjä voi käyttää, mutta on huomattava, että nekin saavat tekijänoikeuden suojaa eli oman runon tai leikin saa tällaiseen tarkoitukseen antaa, mutta kollegan tekemää ei ilman lupaa saa käyttää.
Heikki Poroila
Vaasan kaupunginkirjastossa A4 ja A3 kopion hinta on 0,20 euroa. Kopiokoneet toimivat kopiokorteilla, joista 10 kappaleen kopiokortti maksaa 1,80 euroa, 20 kappaleen kopiokortti 3,60 ja 50 kappaleen kortti 9,00 euroa. Lehtilukusalissa voi lisäksi ottaa yksittäisiä kopioita.
Kirjastosta ei voi lähettää faksia, mutta kirjaston tiloissa olevasta Kansalaisinfosta voi. Hinnat ovat: 1,50 euroa/arkki kotimaassa ja 3,00 euroa/arkki ulkomaille.
Löysin kirjastot.fi:n Frank-hakupalvelun avulla eri maakuntakirjastoista esim. seuraavat sanakirjat: Tiwari, R. C.: Hindi-English, English-Hindi dictionary, Scudiere, Todd: Hindi-English, English-Hindi dictionary & phrasebook ja Oxford Hindi-English dictionary. Saat haluamasi sanakirjan lainaksi tekemällä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Erilaisia esiintymistaidon ja puheviestinnän kirjoja on julkaistu paljon, ja niistä ainakin Matti Karhun kirja Viesti vakuuttavasti (Infoviestintä Oy, 1997) käsittelee seikkaperäisesti haastattelu- ja tiedotustilanteita esim. yrityksen edustajan ja miksei virkamiehenkin kannalta. Kirja käsittelee aihetta käytännönläheisesti ja antaa vinkkejä mm. haastatteluun valmistautumisesta, toimittajien kohtaamisesta, haastattelun ansoista ja kriisitilanteissa tiedottamisesta. Puhelinhaastattelun kohdalla myös kehotetaan pyytämään esim. 15 minuuttia valmistautumisaikaa ja palaamaan asiaan sen jälkeen.
Rami Renko on julkaissut vuonna 1997 CD-levyn "Linda-Lindaa...", levyn tiedot Fono.fi-palvelussa: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?ID=5963ac0c-ec32-47a5-bc2e-5c1ad52f3…
Levy löytyy ainakin Loisto-kirjastoihin kuuluvan Alastaron kirjaston kokoelmista: http://loisto.kirjas.to/teos.asp?teosid=0100B731-0006-11D2-B24C-00104B5…
Voit pyytää oman lähikirjastosi henkilökuntaa tilaamaan levyn kaukolainaksi Alastarosta. Kaukolainat ovat useimmiten maksullisia.
Satakirjastojen kokoelmissa on kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
Heikkinen, Esa: Tehostemestarin käsikirja 1 sekä Hamilton, Jake: Special effects in film and television. Suomen kirjastoista löytyy lisäksi muutama teos, joissa aihetta kenties käsitellään: Imes, Jack: Special visual effects; Lane, Andrew: Movie stunts & special effects sekä Millar, Dan: Cinema secrets. Kirjoja voit kysyä kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Korttiisi onkin näköjään jo lisätty henkilötunnus ja siitä on poistettu umpeutumispäivä.
Helmet-järjestelmässä otettiin vasta noin vuosi sitten käyttöön tuo ilmoitus kortin voimassaoloajan umpeutumisesta. Samassa yhteydessä kaikkiin niihin asiakastietueisiin, joista puuttui henkilötunnus, lisättiin umpeutumisaika, jos sitä ei syystä tai toisesta siellä vielä ollut. Vaikuttaa siis siltä, että sinun asiakastietueestasi on aikoinaan kirjastokorttiasi tehtäessä vahingossa unohdettu henkilötunnus, ja koska kyseessä on ollut vahinko, kortille ei tuolloin ole myöskään määritelty vuoden voimassaoloaikaa. Kaikille niille uusille asiakkaille, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, merkitään jo korttia tehtäessä sen umpetumisaika, ja näin...
Voit tarkistaa varaustesi ja lainojesi tiedot uudelta Helmet Finna -sivuilta https://helmet.finna.fi/ tai vanhalta Helmet-sivulta https://www.helmet.fi/fi-FI . Kirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Jos olet unohtanut pin-koodisi, saat sen sähköpostiisi, kun käytät Oletko unohtanut tunnuslukusi -linkkiä. Kirjastokorttisi numero on pitkä 2 alkava numerosarja, joka on kirjastokortissasi. Numerosarja näkyi myös Taskukirjaston kirjastokortissa. Omista tiedoistasi voit myös poistaa tai jäädyttää varauksesi,
En onnistunut löytämään videota mistään muualta kuin Youtubesta huonolaatuisena epävirallisena kopiona. Se ei ollut mukana Ohikiitävää cd-levylläkään.Ehkäpä tuotantoyhtiön tai artistin suuntaan voi laittaa toivetta, mutta sopimukset tai artistin toiveet saattavat rajoittaa sen julkaisua. Musiikkivideon tiedot Kavin Elonet-tietokannassa: elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498904
Valitettavasti en löytänyt mainintaa sarjasta. Paperiaskarteluarkkeja on julkaistu esim. lehtien liitteenä.Pinterestistä löytyy runsaasti kuvia paperiaskartelusta. Hakusana "Paper toys 1970s". Pinterest vaatii kirjautumisen.Sarjasta voisi kysyä esim. Museo leikistä. info@museoleikki.fi
Black river elokuvaa ei löydy mistään maakuntakirjastosta, koska sillä ei ole kirjasto-oikeuksia. Televisioelokuvilla ei yleensäkään ole kirjasto-oikeuksia. Tätä elokuvaa ei siksi ole tarjottukaan kirjastoille.
Elokuva Muistojeni Julia (Julia, ohj. Fred Zinnemann) sai Suomen ensi-illan 17.3.1978. Sen aikaisessa tekstilistassa repliikit on suomennettu näin: "Yritin tavoittaa Juliaa Wienissä. Mutta hän ei halunnut sitä. Hän teeskentelee köyhää. Tekeen anti-fasistista työtä. "
Lähdet:
Elonet https://www.elonet.fi/fi/elokuva/127849
Elokuvan testilista, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
Kirjasammon mukaan Sisko Istanmäen kirjan Liian paksu perhoseksi tapahtuma-aika on 1960-luku. Kirjassa annettuun luonnehdintaan sopisi Kansallisteatterissa vuonna 1963 esitetty Molièren näytelmä Porvari aatelismiehenä. Tauno Palo oli siinä pääosassa Herra Jourdainina. Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä, onko myös Leif Wager esiintynyt kyseisessä näytelmässä. Hän oli kiinnitettynä Svenska Teaterniin vuoteen 1975 asti, jolloin hän siirtyi Kansallisteatteriin. Lähteet:Tuula Saarikoski: Tauno Palo : Kolmen sukupolven sankari (Tammi 1981)Ritva Heikkilä (toim.): Suomen kansallisteatteri (WSOY 1972)Suomen kansallisbiografia
Kyseessä on Susanna Alakosken Pumpulienkeli-sarja. Sen osat ovat Pumpulienkeli (Bomullsängeln, 2019), Lontoon tyttö (Londonflickan, 2021) ja Tyttärentytär (Dotterdottern, 2024). Teokset on suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom.https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.9a40b127-c5d4-4a73-b081-9d…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.741fde9e-a889-40f9-9b32-ea…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.769a162f-d06b-413d-b9c3-eae7c4eb2012?sid=4904761317
Volframin latinankielinen nimi wolframium on johdettu wolframiitti-mineraalin nimestä. Wolframiitti taas on peräisin saksan kielen ilmauksesta wolf rahm. Ilmauksen alkuosa viittaa suteen, loppuosa taas vaahtoon, kermaan tai vaihtoehtoisesti likaan, multaan tai tummaan väriin. Merkitys syntyi siitä, että kun tinaa eristettiin malmista, tinan pinnalle ja ympärille muodostui mustaa wolframiittiä, kuin vaahtoa tai kermaa nesteen pinnalle. Tinan määrä rikasteessa väheni eli wolframiitti "söi tinaa kuin nälkäinen susi". Siksi sitä kutsuttiin "suden vaahdoksi" tai "suden lannaksi".Lähteet:History of tungsten | International Tungsten Industry Association74. Wolframium (Tungsten) - Elementymology & Elements Multidict›Wolfram‹ in: Etymologisches...
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Lähteet: Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (Tammi, 1992)
Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Thank you! Actually it was called Marja-rata just until 2005. Since then it has been Kehärata (Ringbanan in Swedish and Ring Rail Line in English).
You can have information in English about Kehärata from the web pages of Liikennevirasto (Finnish Transport Agency), HSL (Helsinki Region Transport) and from Wikipedia:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/e/projects/under_construction…
https://www.hsl.fi/en/ringrailline
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_Rail_Line
For more information, please contact Liikennevirasto: keharata-pbm@bm.com
