"Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä."
Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§
Helsingin kaupungilla on yhteinen työhönotto, https://www.hel.fi/rekry/fi . Hakemisesta kaupungille on erikseen ohjeet https://www.hel.fi/rekry/fi/hakeminen_kaupungille/ ja myös avoimen hakemuksen voi jättää, https://www.erekryhelsinki.fi/frmCVP1.asp?IS_NEW=2&L=1&IE=2&SUMMER=&Z=H&TITLE= .
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijamatrikkeli ammattikuvataiteilijoista löytyy verkosta osoitteesta: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Antamillasi nimillä tästä matrikkelista ei nimeä löydy. Kuvataiteilijoiden nimiä voi selata myös aakkosjärjestyksessä, jos nimistä löytyisi jokin mahdollinen. Nimi löytynee, jos kyseessä on ammattitaiteilija, mutta siitä ei varmaankaan ole tietoa. Muuta keinoa meillä ei valitettavasti nyt tällä hetkellä ole taiteilijoita etsiä.
Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004.
Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa.
Friedrich Höderliniltä ei löydy Schicksalslied-nimistä runoa. Kyse on varmaankin runosta Hyperions Schicksalslied, jonka nimi on suomeksi Hyperionin kohtalolaulu. Runon ovat suomentaneet sekä Uuno Kailas, Aarni Kouta että Aale Tynni.
Uuno Kailaan suomennos sisältyy teoksiin Kaunis Saksa : sarja saksalaista lyriikkaa (1924, s. 14 - 15) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 1 : Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (1930, s. 431 - 432).
http://www.statistik-bw.de/Hoelderlin/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Aarni Koudan suomennos löytyy täältä:
https://laura.uniarts.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=Hyperions+Sch…
Hölderlinillä on myös runo Das Schicksal, mutta sitä ei...
Enid Blytonista löytyy tietoa esim. teoksesta Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenklassikoita. Lahden kirjastossa on myös lehtiartikkeleita Blytonista. Niitä saa lainaksi muutaman päivän laina-ajalla. Tietoa löytyy myös netistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid Blyton .
Ville ja Pinja -levyllä on Edu Kettusen Krokotiili-niminen laulu. Saat levyn liittestä laulun sanat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on Itäkeskuksen kirjastossa ja Sellon ja Tikkurilan musiikkivarastoissa.
En ole itse asentanut Linuxia, mutta sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Linux on tarjolla monina eri jakelupaketteina.
Ubuntu on yksi suosituimmista Linux-käyttöjärjestelmistä ja saatavilla suomeksi. Sen pitäisi olla yksinkertainen asentaa ja muutenkin helppokäyttöinen. Osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org löytyy aiheesta paljon tietoa. Osoitteessa http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html on selostettu asennusvaiheita ja kerrottu, mitä tehoja se tietokoneelta vaatii.
Osoitteesta http://www.linux.fi/wiki/Etusivu löytyy laaja Linux-aiheinen sivusto, josta löytyy paljon tietoa ja mahdollisuus kysyä neuvoja.
"Stadin kundi" löytyy Malmsténin itsensä laulamana esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä:
* 20 suosikkia : Heili Karjalasta (Warner 1999)
* Georg Malmstén (Finnlevy 1988)
* Kolmen Sepän rumba ja 22 muuta laulua Helsingistä (Fazer 1997)
* Stadin kundi : 100-v. juhlakokoelma (Warner 2002)
* Suomi hits Vuosikerta 1953 (Warner 2014)
Ja näitä levyjä löytyy ainakin hyvinvarustetuista kirjastoista, kuten HelMetistä! Kaupasta löytyy ehkä vain tuo uusin julkaisu vuodelta 2014.
Heikki Poroila
Selasin Helmet-tietokannan ja Kansallisbibliografia Fennican ko. aikana ilmestyneet Neuvostoliittoa käsittelevät kirjat, mutta en löytänyt aivan kuvaukseen sopivaa kirjaa. Hakusanoilla Neuvostpliitto propaganda löytyi vain muutamia tietokirjoja:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sneuvostoliitto%20propaganda…
Ja hakusanoilla Neuvostoliitto elämäkerrat seuraavat teokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sneuvostoliitto%20el%C3%A4m%…
Voisiko kyseessä olla Christer Pursiaisen (Gummerus, 2011) kirjoittama Lev Trotskin (1879-1940) elämäkerta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512085040&q…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2010358
Otavan Oppimisen Palveluista vastattiin, että Otavalla oli aikoinaan alakoulun opettajille tarkoitettu Otso-klubi, yläkoulun opettajille Into-klubi ja lukion opettajille Lumo-klubi. Klubit korvattiin noin viisi vuotta sitten nykyisellä Otavan opepalvelulla, joka on peruskoulun ja lukion opettajille tarkoitettu palvelu.Otso-karhua käytettiin aikanaan paljonkin luetteloissa, lehtimainonnassa ym. mainosmateriaaleissa.
Päivämäärät kirjoitetaan mandariinikiinaksi hiukan eri tavalla kui suomeksi sillä ne ovat muodossa vuosi.kuukausi.päivä.
Alla numerot 1-10 kiinaksi:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Numerot 11-19 muodostetaan lisäämällä 十 numeron eteen esim. 13 = 十三 ja 20, 30, 40 jne. lisäämällä numeron jälkeen 十 esim. 20 = 二十.
Päivämääriä kirjoitettaessa numeroiden välissä käytetään vielä lisäksi merkkejä 年 (vuosi), 月 (kuukausi) ja 日 (päivä).
Päivämäärä 17.5.1978 kirjoitetaan 一九七八年五月十七日.
Lähteet:
http://www.chinese4.eu/fi/kiina-sinulle/komponentti/7/131/numerot_kiinan/selitykset
https://chinese4kids.net/...
Voit tarkistaa esimerkiksi nimipalvelusta, kuinka monen käytössä mikäkin sukunimi on. http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Väestökirjahallintoon liittyviä yksittäisten kansalaisten henkilötietoja koskevia asioita voi selvittää paikallisesta maistraarista.
Kyseessä on Pentti Saaritsan runo sikermästä Suite mignone. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Mitä näenkään (1979). Runon voit lukea myös teoksesta Pentti Saaritsa: Runoja 1965-1982 (Kirjasyhtymä, 1983).
Kappaleen nimi on Reippahasti käypi askelet (säv.. Emmy Köhler, alkup. san. Sigrid Sköldberg-Pettersson, käännös nimeämätön). Se löytyy useista nuottivihoista ja sanat löytyvät verkostakin. Nukesta vauvana puhuminen lienee runouden ja taiteen vapautta ja veikko laulussa on veli eikä erisnimi, se on pienellä alkukirjaimella kirjoitettu. Laulu löytyy esimerkiksi Lasten omat joululaulut -nuottivihosta.
Kirjassa esiintyvät runolainaukset on listattu tarkasti kirjan lopussa. Äänikirjassa niitä ei lueta, mutta löydät ne joko e-kirjasta tai painetusta kirjasta.
Uuusin ja kattavin Suomen kirjallisuudenhistoria on Yrjö Varpion toimittama kolmeosainen Suomen kirjallisuushistoria. Sen kolmas osa (ilmestynyt v. 1999) ulottuu 1990-luvulle.
Kai Laitisen Suomen kirjallsuuden historia -teoksen uusin painos on ilmestynyt 1997 ja siinä on jonkin verran 1990-luvun tapahtumia.
Turun kaupunginkirjastosta kokoelmista löydät lisää tämänaiheisia teoksia yhdistämällä asiasanat kirjallisuudenhistoria ja Suomi ja 1900-luku.
