Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus.
Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus.
Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
Ensimmäistä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin, ja vastaus löytyy arkistosta esim. hakusanalla oikeuslaitos. Linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4286&arkisto=true#H…
Teoksissa Paholaisen liittolaiset : noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla (n. 1640-1712) / Antero Heikkinen, Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla / Marko Nenonen, Timo Kervinen ; toimittanut Anne-Riitta Isohella ja opinnäytteessa Blåkulla, helvetti ja manala / Satu Vuoksenturja käsitellään noitavainoja ja niihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Internetistä tätä asiaa en löytänyt.
Näissä lehdissä on turkiskaulusten tai turkiskauluksellisten jakkujen tai takkien teko-ohjeita. Kaikki lehdet löytyvät Lopen kirjastosta.
- Moda 2005, nro 5, useita artikkeleita eri sivuilla
- Kauneimmat käsityöt, 2005, nro 2, s. 16-17
- Moda 2004, nro 5, s. 40-49
- Suuri käsityölehti, 2004, nro 1, s. 8-9 ja 58-59
Suomalaisuuden liiton julkaisemassa Teoksessa Sukunimiopas - Suojatut sukunimet vuodelta 1994 Virvell nimeä ei löydy. Tosin tuossa listauksessa ei taida olla esimerkiksi ruotsalaisperäisiä nimiä, miltä Virvell kuulostaa. Virvell nimestä ei kokonaisuudessaankaan valitettavasti löytynyt mitään tietoa, ja kannattaakin kääntyä suoraan Kotimaisten kielten keskuksen puoleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Tietoa etsitty Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin (2000)
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Ilmeisesti kyseessä on Irene Mendelinin (1864 - 1944) ensimmäinen runokokoelma Koivikossa (1893). Teoksen hinnan tarkkaan määrittelyyn tarvittaisiin antikvaariliikkeen asiantuntemusta, joten teidän kannattaa ottaa yhteyttä vanhojen kirjojen liikkeeseen. Eräässä nettiantikvariariaatissa kirjasta on pyydetty hiljattain 60 euroa. Hinta riippuu luonnollisesti kirjan kunnosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irene_Mendelin
Näälä
Näälämies tulee osin Laatokan Karjalasta Inkerinmaalta. Tarkoittaa vaimon veljeä, lanko. Pidetty hämärtyneenä johdoksena siitä uralilaisesta sanavartalosta, jonka takavokaali variantin johdannaisia ovat suomalaiset sanat nainen ja naida. Oletus on sangen epävarma.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 2. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen kirjallisuuden seura 1995.
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
ihan suoraan ei tuon aiheisia kirjoja ole. Korona -aiheisia kirjoja voi hakea tietokannasta vaikkapa asiasanalla korona tai covid. Korona ja disinformaatio yhdistelmällä ei löydy kuin yksi Lilly Korpiolan alle listattu teos. Yhdistelmällä covid ja salaliittoteoriat tulee samoin yksi teos Mercola: The truth about covid 19...
hakusanalla covid tulee enemmänkin osumia, mutta niiden relevanssia aiheeseenne on vaikea todeta ilman, että selailisi kirjoja. Kirjat ovat hyvin lainattuja tällä hetkellä.
Tässä hakutulos covid sanalla haettaessa tietokannassamme:
https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat%3…
Lilly Korpiola: Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta ( 2021)
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Aale Tynnin suomennos García Lorcan runosta Casida IX: De las palomas oscuras sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Siinä sen nimenä on yksinkertaisesti Laulu. Ylioppilaslehdessä julkaistiin 1960-luvulla Pentti Saaritsan tulkinta samasta runosta nimellä Tummien kyyhkyjen Casida. Sen voi lukea Kalevi Seilosen toimittamasta kirjasta Toistasataa runoilijaa : runosuomennoksia 1960-luvun kulttuurilehdistä.Casida IX: De las palomas oscuras on peräisin García Lorcan postuumisti julkaistusta kokoelmasta Diván del Tamarit. Sitä ei ole kokonaisuudessaan suomennettu. Yksittäisiä runoja siitä on Matti Rossin suomentamina valikoimassa Runoja (myöhemmät painokset nimellä Andalusian lauluja), ei kuitenkaan tätä.
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Tietotekniikan sanastoja on julkaistu suomeksi useita. Ohessa neljä uutta tai uudehkoa teosta, joita on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Jaakohuhta, Hannu: PC-sanakirja
[Helsinki] : Edita, IT Press, 2004.
Järvinen, Petteri: Nörttisanakirja
Helsinki : WSOY, 2004.
Järvinen, Petteri: IT-tietosanakirja
Jyväskylä : Docendo, 2003 (Porvoo : WS Bookwell)
Jaakohuhta, Hannu: Suuri tietotekniikan tietosanakirja
Helsinki : Suomen atk-kustannus, 1999.
Sitaatti on Eino Leinon runosta Vaalin valta. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Halla (1908).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906773?term=VAALIN%20VALTA&term=vaalin%20valta&page=65Runo on luettavissa myös Gutenberg-projektiin tallennetuista aineistoista:http://www.gutenberg.org/ebooks/14724
Anssi Tikanmäen sävellyksistä "Häävalssi", "Ota minut", "3D" ja "Balladi" elokuvasta Klaani löytyy nuotinnoksia erilaisista kokoelmista ja oppikirjoista. Sen lisäksi hänen urkumusiikistaan on nuottikirja Seremoniat : musiikkia uruille ja kaikista hänen sävellyssarjansa Maisemakuvia Suomesta sävellyksistä on julkaistu partituurit. Löydät Helmet-alueen kokoelmissa olevat Tikanmäen nuottijulkaisut tällä haulla.
Voisitte kokeilla ottaa yhteyttä Kirja-Auroraan, joka on Turun yliopiston yhteydessä toimiva kulttuurikustantamo. Se on mm. kustantanut tänä vuonna suomen kielen historiaa koskevan teoksen "Suomettaren helmoista".
Ohessa vielä lisää kustantajia Kirjastot.fi-sivustossa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/ , sekä yksityinen lista http://www.kustantajat.com/ .
Raaseporin kirjastossa näyttäisi kyllä olevan Felicia Feldtin teos Felicia försvann. Teos on saatavilla ainoastaan ruotsinkielisenä, eikä sitä näyttäisi olevan vielä suomennettu.
Raaseporin kirjaston Lukas -tietokanta: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena
Diaskannauksen pitäisi onnistua Espoossa Sellon, Tapiolan ja Entressen kirjastoissa - ainakin jos kyseessä ovat tavallisimman kokoiset diat.
Opastuksen ja ajan diaskannaukseen voi varata Lainaa kirjastolainen -palvelun kautta täyttämällä opastuspyyntötilauksen. Kirjastosta otetaan yhteyttä henkilökohtaisen opastusajan sopimiseksi.
Lainaa kirjastolainen -lomakkeen linkki sekä tietoa muista asiakasopastuksista Espoon kirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Opastukset/Asiakasopas…
Markku Pölösen elokuva Onnen maa valmistui v. 1993. Samana vuonna elokuva palkittiin Risto Jarva -palkinnolla.
Onnen maa-videon esittelytekstissä kerrotaan sen olevan nostalginen komedia tangomusiikin kuumasta kesästä 60-luvun alussa. Elokuvassa "tuhlaajapoika" Tenho palaa kaupungista vanhempiensa kotitilalle tuttuun maalaismaisemaan. Kuuma romanssi eroottisen Virvan kanssa leimahtaa. Kesä hehkuu, tango soi...
Markku Pölönen kertoo haastattelussaan, että Onnen maa on yhä hänen henkilökohtaisin, omaelämäkerrallisin elokuva (voit lukea haastattelun osoitteesta
http://www.film-o-holic.com/haastattelut/haastattelussa_markku_polonen… ).
Löydät tietoa Markku Pölösestä ja Onnen maa -elokuvasta mm. teoksista Elävän kuvan vuosikirja 1994 sekä...
