Maakuntakirjastoista ainakin Mikkelin seudun Savotta-kirjastoissa tuo CD-ROM olisi saatavissa peräti kuutena kappaleena, tosin vuoden 1994 versiona. Kyseistä CD-ROMia näyttää olevan kolme kappaletta myös Pirkanmaan seudun Piki-kirjastoissa. Näistä kirjastoista voi teosta kaukolainata Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
HelMet- verkkokirjaston (http://www.helmet.fi) tarkennetulla haulla (valittavissa heti etusivulta) hakutermi "monikieliset sanakirjat" tuottaa 14 osumaa, kun aineistolajiksi on valittu CD-ROM. Näitä kannattanee selailla.
Olisko kysessä arkkitehti Andrzej Niezabitowski. Hänestä löytyy mainintoja sivuilta:
http://naukowcy.polsl.pl/Lists/Architektury/DispForm.aspx?ID=5
http://archnet.org/library/documents/one-document.jsp?document_id=10789
http://archiwalna.polsl.pl/rar/einfo.html
http://www.eaae.be/eaae2/documents/eguide/Eguide-2003.pdf
Kalle Veirtosta löytyy tietoa kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (BTJ Kirjastopalvelu, 2004) sekä esim. seuraavilta sivustoilta.
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/veirto-kalle.html
Kalle Veirtosta kertovat artikkelit Ylen uutissivuilla: https://yle.fi/uutiset/18-97596
Joitakin artikkeleita Kajastus-lehdestä voi lukea verkosta vapaasti, mutta vaikuttaa siltä, että äitiäsi kiinnostava artikkeli ei ole niiden joukossa. Linkki artikkeleihin on alla:
http://www.kajastuslehti.fi/2015/05/exstra-nayttelyt/
Vaasan kaupunginkirjastoon lehteä ei tule. Voitte saada artikkelin tai artikkelikopion kaukolainana toisesta kirjastosta oman lähikirjastonne kautta.
Pirkanmaan kirjastojen Piki-verkkokirjaston kautta voi tehdä hakuja aiheesta. Hakusanana voi käyttää maan nimeä tai laajemmin sanaa Aasia ja rajata haluamallaan tavalla haun jälkeen sivun oikeasta reunasta esim. tietokirjallisuuteen ja kirjoihin. Voi myös hakea kahdella hakusanalla ja rajata tulosta näin etukäteen, esim. Japani matkaoppaat. Näitä maita käsitteleviä kirjoja on paljon, esim. hakusanalla Kiina rajattuna kirjohin löytyy Piki-kirjastoista 1786 kirjaa.
Piki-verkkokirjasto löytyy alta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Kannattaa hakea vielä Kirjasammosta esimerkiksi hakusanalla ex-poliisi, tässä hakutulokset kyseisellä haulla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ex-poliisi
Ehkä joku listassa näkyvistä kirjoista vaikuttaa tutulta. Saat näkyville lisää hakutuloksia, painamalla kuvaketta "lataa lisää tuloksia".
Puutarhamansikka on amerikkalaista alkuperää, sillä se on kehitetty risteyttämällä viriginianmansikka (Fragaria virginiana) ja chilenmansikka (Fragaria chiloënsis). Ahomansikka (Fragaria vesca) kuuluu samaan kasvisukuun.
LuontoPortti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka
Valitettavasti en löytänyt sellaista tahoa, joka kertoisi sisältävänsä kaikki taulut. Google-kuvahaun tulos, https://www.google.com/search?q=martti+innanen+taulut&sca_esv=585873092…
Finna.fi:stäkään ei löytynyt Innasen maalaustaidetta.
Olisikohan kyseessä ehkä numeron 2/2003 Nuo ihanat puserot pitsihelmoineen. Tässä on esitelty useita yksivärisiä puseromalleja, joista yhdessä on salmiakkipitsikuvio sekä helmassa että hihansuissa.
Helmet-kirjastojen myöhästymismaksu vuorokaudelta aikuisten aineistosta on 0,20 € per laina. Lasten aineistosta ei peritä myöhästymismaksua.Alle 18-vuotiaiden ja joustoasiakkaiden lainaamasta aineistosta ei mene myöhästymismaksua.Laina-ajat ja maksut | helmet.fi
Turusta löytyi esim. seuraava tieto: tuoreet silakat tukuttain 1:50/kilo, vähittäin 1:75/kilo. Suolatut 2,-/kilo tai 50,-/nelikko. Nelikko oli isohko tilavuusmitta.
Pyöveli Albert Pierrepointin (huom. kirjoitusasu) teosta Executioner: Pierrepoint ei ole suomennettu, mutta kirjaa on englanniksi saatavana useampana painoksena. Suomen kirjastoista kirjaa ei löydy, joten voit joko itse hankkia sen tai tulla tekemään hankintaehdotuksen Turun kaupunginkirjastoon.
Tarkoitatko jotakin Helsingin kaupunginkirjasto toimipistettä vai Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä? Tietokoneita on rajallinen määrä, koska kirjastoissa on tilaa rajallisesti ja koska jokainen tietokone maksaa. Erityisesti pienissä kirjastoissa tilaa on kovin niukasti. Jos mielestäsi jossakin toimipisteessä on erittäin huono tietokonetilanne, voit laittaa asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Jos ilmoitat kirjastolle sähköpostiosoitteesi, saat sähköpostitse varausilmoitukset, eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet ja ensimmäiset myöhästymismuistutukset. Eräpäivämuistutukset lähetetään sinulle kaksi päivää ennen eräpäivää.
Voit ilmoittaa sähköpostisi kirjastokäyntisi yhteydessä tai HelMet-verkkokirjastossamme. HelMet-verkkokirjastossa voit valita ilmoitustavan kirjautuneena omiin tietoihisi osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Kirjauduttuasi valitse kohta "muuta tietojasi", josta löydät sähköpostivaihtoehdon ilmoitustavaksi.
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
Kysymykseesi on vastattu aiemminkin:
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä.
Helmet-kirjastojen varatuimmat kirjat ovat tällä hetkellä Riita Pulkkisen Paras mahdollinen maailma (1828 varausta) ja Jari Tervon Matriarkka (1488 varausta).
Vuoden 2015 lainatuin kirja Helmet-kirjastoissa oli Aino Havukaisen Tarun ja Patun avaruusseikkailu.
Tietoa Hollannin ruokakulttuurista suomeksi näyttää tosiaan olevan erittäin vähän. Löysin vain yhden lehtiartikkelin ja kaksi kirjaa: Hollantilaista ruokakulttuuria, Leena Löyttyniemi, Kotitalous, 1995, 10, 52-53// Rydelius, Ellen: Herkkupaloja kahdeksasta maasta, 1957// Kultainen keittokirja OSA: 3 : Ruoka- ja keittotieto 1 : A - Maiti, WSOY, 1988.
Kirjojen ja lehden saatavuuden voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi. Lisäksi sinun kannattaa katsoa kattavista matkaoppaista, mitä niissä sanotaan maan ruokakulttuurista. Vinkkinä se, että Alankomaat on suuri juustojen vientimaa.
Voit myös ottaa yhteyttä Haaga-Helian kirjastoon, jossa on ravintola-alan koulutukseen liittyvää kirjallisuutta: https://www.haaga-helia.fi/fi/kirjasto-ja-...
