Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-...
Kysymyksesi on sen verran laaja, että et varmaankaan löydä siihen vastausta yhdestä lähteestä. Kirjasi "Näin syödään EU-maissa" on varmaankin hyvä lähde. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi katkaistuilla hakusanoilla ruoka* ja euroop* joitakin sopivalta vaikuttavia artikkeleita, mm. Ravitsemuskatsaus-nimisestä lehdestä (Koulutettu osaa syödä hyvin: tutkimus ruokatottumusten eroista 15 Euroopan maassa, 2000, n:o 1, s. 24 ja Ruokakulttuurit murroksessa, 1999, n:o2, s.4-5). Tätä lehteä ei ole hankittu Helsingin kaupunginkirjastoon, voisit kysellä sitä Haaga-instituutin kirjastosta (puh. 09-5807 8185). Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi tai tehdä itse kirjaston työasemilla. Sinun kannattaisi käydä tutkimassa...
Kyse saattaa olla Hanna-Riikka Kuisman kirjasta Kerrostalo (Like, 2019).
Kirjan näkökulma on yhteisöllinen. Se kertoo kuvitteellisestä lähiöstä, joka Kekkosen aikana rakennettiin mallilähiöksi. 2000-luvun alkuun mennessä alue oli rapistunut slummimaiseksi alueeksi, jonka asukkaat ovat pääosin työttömiä tai eri-ikäisiä eläkeläisiä ja joiden elämän täyttävät alkoholi, huumeet ja erilainen rikollissävyinen toiminta sekä seksi. Kirja muodostuu lyhyistä kohtauksista, joiden tapahtumapaikkoina ovat lähiön ison kerrostalon asunnot ja rappukäytävät sekä lähiön kapakat, pihat ja pelottava parakkikylä.
Yksi talon alkuperäisistä asukkaista oli nainen, joka oli häädetty talosta ja joutunut asunnottomaksi. Hän liikuskeli...
Kyseessä on George Sidneyn ohjaus Jupiter's Darling vuodelta 1954. Pääosaa elokuvassa esitti näyttelijä ja uimari Esther Williams, jonka erikoisuutena olivat taitouintinumeroihin perustuvat musikaalit. Hannibalia elokuvassa esitti Howard Keel.Elokuvaa ei ilmeisesti ole julkaistu Suomessa lainkaan tallenteena eli alkuperäisen teatterilevityksen jälkeen elokuva on ollut mahdollista nähdä vain TV2:lla 26.10.1985 ja TV1:llä 3.5.1996. Elokuvaa voi yrittää etsiä kaupallisista suoratoistopalveluista, mutta niissä on yleensä varsin suppea valikoima tämän ikäluokan elokuvia. Lisätietoja elokuvan levityksestä Suomessa löytyy Elonetin sivuilta osoitteesta https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_771284
Todennäköisesti näissä kaupunkipeleissä on kaikissa samat, paljon Monopolia muistuttavat säännöt. Peli on 2–6 pelaajan lautapeli, jossa liikutaan nopalla pelilaudalla ja pyritään kasvattamaan omaa varallisuutta. Yksi pelaajista hoitaa pankkia. Lähtöruudun kautta kulkeminen tai siihen pysähtyminen tuo rahaa pankista ja toisen pelaajan omistamaan ruutuun pysähtyminen aiheuttaa maksun.Pelissä voi ostaa yritysten osakkeita, jotka tuottavat vuokraa muilta pelaajilta. Saman väriryhmän osakkeet kasvattavat tuottoa. Osakkeita voi myös myydä, vaihtaa tai pantata pankkiin. Pelaaja, joka ei pysty maksamaan velkojaan, joutuu konkurssiin ja poistuu pelistä. Peli päättyy sovittuna ajankohtana tai konkurssien jälkeen, ja eniten omaisuutta kerännyt...
Työajan käytöstä joillakin ammattialoilla on tehty tutkimuksia:
- Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa / Jukka Seitvuo (Pro gradu -työ; jyväskylän yliopisto, 2013, luettavissa myös verkossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301131035
- Kiire ja työn muutos : tapaustutkimus kotipalvelutyöstä / Anna-Liisa Niemelä (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006, luettavissa myös verkkojulkaisuna:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/niemela/kiirejat.pdf
- Minkintuotannon työt tarkastelussa / Markku Lätti, Mia Maasola ja Leila Warén (Työtehoseura, 2006)
Ajankäytöstä yleensä, ja työajankäytöstä sen osana on esimerkiksi seuraava teos, joka löytyy Helmet-kirjastoista ja on luettavissa myös verkossa:...
Omalla laitteella kirjaston tiloissa katsottava elokuva on niin uusi ilmiö, ettei sitä koskevia laintulkintoja ole kukaan ehtinyt tehdä. Itse olen päätynyt näkemykseen, että kun laite on asiakkaan ja hän katsoo elokuvaa kirjastossa "yksityisesti" eli itsekseen, kyseessä on yksityisyyden piiriin kuuluva toimi, ei elokuvan julkinen esittäminen.
Tilanne on toinen, jos puhutaan ryhmästä. Laki ei määrittele yksityisyyden piirin rajaa, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen kuuluvat vain lähisukulaiset ja -ystävät. Satunnainen ryhmä ihmisiä ei sen mukaan toimia "yksityisesti". Vaikka emme ottaisi kantaa siihen, muodostavatko asiakkaat keskenään yksityisen joukon, kirjastotyöntekijän osallistuminen ryhmään viran puolesta tekee tapahtumasta...
Hei!
Tilastokeskuksen kulttuuritilastoista, http://tilastokeskus.fi/til/klt/index.html, löytyy elokuvateattereiden ensi-iltojen lukumäärät. Valitse vasemmasta sivupalkista kohta taulukot, seuraavakasi sivun keskeltä liitetaulukoista Elokuvateatterit 1980-2009 (Excel).
Lähteet:
Suomen elokuvasäätiö, http://www.ses.fi/
Suomen Filmikamari, http://www.filmikamari.fi/page.php?id=1
Televisiokanavien ohjelmatuonnista tilastokeskukselta ei löydy tilastotietoa. Kannattaa kysyä esimerkiksi löytyykö Yleltä tai muilta televisioyhtiöiltä ko. tietoa.
Valitettavasti joulua edeltävä päivitys on aiheuttanut ongelmia joillekin asiakkaille. Kannattaa yrittää ainakin seuraavia:
1. Yritä kirjautua Helmetiin eri selainta käyttäen.
2. Kirjaudu ulos Helmetistä, tyhjennä selaimen välimuisti ja kirjaudu uudelleen.
3. Yritä kirjautua käyttäen osoitetta https://luettelo.helmet.fi/
Jos näistä ei mikään auta, kannattaa vaihtaa pin-koodi. Pin-koodin voi käydä vaihtamassa missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Pahoittelemme päivityksistä aiheutuneita hankaluuksia.
Jari Ojalan kirja Tuhannen purjelaivan kaupunki löytyy Kokkolan kaupunginkirjastossa luokasta 92.881. Tällä hetkellä (ma 2.12.03) on yksi lainattava kpl paikalla. Mikäli haluat että kirja laitetaan sivuun soita kirjaston neuvontaan numeroon 06-8289 561 klo 11.00 jälkeen.
Näet aineiston paikallaolotiedot myös netin kautta kirjaston Anders aineistotietokannassa http://webkirjasto.kpnet.fi .
Ohje Andersin käytöstä: http://lib.kokkola.fi/webkirjasto/index.htm .
Oheisessa linkissä voi verrata rahojen arvoja eri vuosina: http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?PID=702534. Sieltä selviää, että 250.000 mk vuonna 1949 olisi vuonna 1949 42046,98 € ja vuonna 2004 54.000 mk eli 9082,15 €. Luvut tulee laittaa laatikoihin ilman pisteitä.
Sisu -linja-autoja oli 57 kpl vuonna 1935 (Hiittu, 2015, 19). Ensimmäiset Sisu -linja-autot valmistuivat 1931-1932. Aluksi linja-autojen korit olivat Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n valmistama. Oy Suomen Autoteollisuus Ab perustettiin 1931.
Oy Suomen Sisu Ab:sta kertovia kirjoja on useita, tässä muutama:
Mäkipirtti, Markku: Sisu. Ajoneuvot Suomessa 4.
Hiittu, Matti ja Mikko: Onnikoita ja busseja
Rajasalo, Jorma, Lehtonen, Timo ja Laitinen, Hannu: Pula-ajan bussit 1945-1956
Nygren, Helge: Sisu Suomen ja maailman maanteillä
Blomberg, Olli: Suomalaista sisua vuodesta 1931: monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi
Blomberg, Olli: Yhteissisusta Vanajan ja Sisun kautta Patriaan: 60 vuotta asiakaslähtöistä ajoneuvotuotantoa...
Kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät Internetistä. Tietokannoista voit etsiä julkaisutietoja aineistosta. Jos tiedät teoksen nimen, kirjailijan etunimi löytyy helposti. Voit myös käyttää sanahakua mm. silloin, jos muistat vain esimerkiksi osan teoksen nimestä. Eri kirjastojen tietokannat löytyvät kirjastojen kotisivujen kautta tai esimerkiksi kirjastot.fi- palvelusta. Osoite on http://www.kirjastot.fi.
Sieltä löytyvät linkit kunnankirjastojen, Amk-kirjastojen, yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Vaikka olisit ostanut kirjat kirjakaupasta,löydät haluamasi tiedot mitä todennäköisimmin tätä kautta. Tietenkin voit pyytää apua myös asioidessasi kirjastossa.
Suuri toivelaulukirja 13 sisältää nuotit Laila Kinnusen esittämälle ja M. Obytschaikon säveltämälle kappaleelle Kaipaus.
http://tinyurl.com/Suuri-toivelaulukirja-13
Vuodesta 1947 lähtien Suomessa oli voimassa rajavyöhykelaki. Sen 4 a § (21.12.1990/1331) mukaan ”valtakunnan rajalle vievien teiden sekä rakennusten rakentamiseen viisisataa metriä lähemmäksi rajaa muuhun kuin valtion tarpeeseen tarvitaan sisäasiainministeriön lupa.”Eli rakentaminen on ollut mahdollista, jos sisäasianministeriö on antanut siihen luvan. Nykyisin rajavyöhykkeellä liikkumista ja toimimista säädellään rajavartiolailla 578/2005: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2005/578Kyseinen laki sisältää luvun 7, jossa on määritelty rajavyöhykettä koskevat säännökset. Pykälät 52- 57 käsittelevät mm. rajavyöhykelupaa. Jo vanhassa rajavyöhykelaissa kävi ilmi, että sisäministeriö on voinut antaa luvan rakentamiseen...
Tietoa löydät esimerkiksi teoksesta Nuortenkirjastotyön käsikirja (2007). Aiheesta on tehty opinnäytteitä ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa: Miettunen, Maria: Oulun kaupungin nuorisoprojekti: nuoret ja kirjasto (2007). Tutkielma löytyy Oulun kaupunginkirjaston Oulu-kokoelmasta (ei kotilainaan).
Voisiko kyseessä olla Anatolij Afanasjev, Terve – Afinogen!, http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3173#.VNNtfvM8JZs ? Afanasjev on neuvostokirjailija eikä siis välttämättä sellainen venäläinen klassikko, jota tarkoitat.
Kannattaa ottaa yhteys Suomen Saunaseuraan Helsingin Vaskiniemeen, Lauttasaareen. Asiakaspalvelu ma-pe 10 -14, p.09 - 678677.
internet-osoite: http://www.sauna.fi/. Luulenpa, että sieltä löytyy vastaus.
