Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Jos kysyjä haluaa tietää, milloin pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmä HelMet on perustettu ja avattu, vastaus on vuonna 2002. Seudun kirjastojen atk-yhteistyö sinänsä on paljon vanhempaa perua, sillä yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1976 alkaen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
JonBenet Ramseyn tapausta on puitu vuosien aikana useissa televisioprojekteissa.
JonBenet Ramseysta on myös kirjoitettu lukuisia kirjoja, ei kuitenkaan tähän mennessä yhtään suomeksi.
Helmet-kirjastoista on varattavissa englanninkielinen teos We have your daughter: the unsolved murder of JonBenét Ramsey twenty years later, Easton Studio Press, 2016. Sen on kirjoittanut Paula Woodward.
Todennäköisesti lukemanne kirja on Joyce Carol Oatesin kirjoittama Sisareni, rakkaani, Otava 2012.
Kirjan alkulehdillä kirjailija ilmoittaa, että vaikka New Jerseyn jääprinsessan tarinan juuret ovat tässä tunnetussa rikostapauksessa, se on kokonaan mielikuvituksen tuotetta.
Sisareni, rakkaani on saatavissa kaikista Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista....
Kysymäsi kirja löytyy Lindan (Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) mukaan Museoviraston kirjastosta. Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla, lukusali- ja käsikirjastolainoissa on rajoituksia. Osoite on Nervanderinkatu 13, 00101 HKI ja puh. 09-4050213.
Jos et löydä etsimääsi, niin ehkäpä voisit kysyä myös Suomen kellomuseosta, joka sijaitsee Espoossa osoitteessa Opinkuja 2, puh. 09-4520688. Koska knonometria on käytetty myös merenkulussa paikanmääritykseen, saattaisi Suomen merimuseon kokoelmastakin olla hyötyä, osoite on Hylkysaari, 00570 HKI ja puh. 09-40509051 (URL-osoite on http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm ).
Voit pyytää uuden tunnusluvun Vanamo-verkkokirjaston kirjautumisikkunan Uusi tunnusluku -linkistä. Täytä kenttiin kirjastokortin numero ja valintasi mukaan joko sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Sähköpostiosoitteen tai puhelinnumeron tulee olla sama, joka on tallennettu asiakkaalle kirjaston asiakastietoihin. Saat viestin muutaman minuutin kuluttua. Kun olet saanut uuden tunnusluvun, kirjaudu palveluun ja käy vaihtamassa se haluamaksesi tunnusluvuksi.
Lisää ohjeita Vanamo-verkkokirjastossa:
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/news/unohtuiko-tunnusluku-pyyd%C3%A4-uusi-verkkokirjastossa
Sarjaan ei ole tulossa suomenkielistä jatko-osaa ainakaan nyt keväällä 2003 kustantajan ennakkotietojen mukaan. Viimeisin teos Tuliliskojen laulu aloitti kuitenkin Harper Hall -nimisen trilogian, joka sisältyy Pernin lohikäärmeritarit -sarjaan eli aika todennäköistä on, että saamme jatko-osia myöhemmin. Syksyn 2003 ennakkotietoja ilmestyvästä kirjallisuudesta kannattaa kysellä meiltä kesän aikana uudelleen.
Hyvään alkuun pääset todennäköisesti kirjoilla Asikainen, Jukka-Pekka: Mainosvalokuvauksen ABC, Potka Pekka: Mainoskuvaus digikameralla ja Seppänen, Janne: Kuvista sanoin, osa 5 Valokuvaa ei ole. Historiasta kertoo Mainoskuva 1920 - 2000. Nämä kirjat löytyvät ainakin Seitti-kirjastojen aineistosta (aineistotietokannan osoite: http://seitti.seinajoki.fi/Intro?formid=find2), osa myös Krannit-kirjastoista, joihin Teuvakin kuuluu. Seitti-kirjastoihin kuuluvat Seinäjoki, Kuortane ja Nurmo. Myös
Kuvia analysoimaan : kuva-analyysin malleja ja sovelluksia -kirja kertoo mainosvalokuvauksesta.
Tätä kirjaa ei ole suomennettu ainakaan toistaiseksi. Kansallisbibliografiamme Fennican mukaan Wintersonilta on suomennettu seuraavat teokset: Ihoon kirjoiteettu (Written on the body), Taidetta ja valheita (Art and lies) ja Uskallus ja intohimo (The Passion). Näitä kaikkia on hankittu myös kirjastoihin.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vuonna 1975 ilmestynyt kaksiosainen lyhennetty versio teoksesta Kurjat. Kirjassa ei ole merkintää suomentajasta, mutta sen esipuheen on kirjoittanut V.A. Koskenniemi. Ikävä kyllä en onnistunut muualtakaan saamaan selville suomentajaa. Sinun kannattanee ottaa yhteyttä kustantajaan, joka on WSOY.
Kyseinen kirja on Tritoniassa, siellä on kaksi kappaletta ja yksi varaus tällä hetkellä.
Voit tarkistaa tilanteen heidän tietokannastaan:
http://finna.fi
tai
http://www.tritonia.fi/
Tria-tietokanta
Kirja,Cognitive Psychology: A Studet Handbook, 5. painos Eysenck, M.W & Keane, M.t. löytyy Helmet-tietokannasta (4 kpl. kaikki lainassa ja varausjonossa 5 asiakasta). Kun kirja löytyy Helmetistä, sitä ei voi tilata kaukolainaan Helmet-kirjastojen kautta. Voitte joko liittyä varausjonoon tai yrittää hankkia sitä itse Helsingin seudun tieteellisistä kirjastoista (Helka-tietokanta) tai yliopistojen kirjastoista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Sen sijaan teosta Sensory perceptual issues in Autismn and Asperger syndrome, Bogdashina, Olga ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Helmet), eikä H:gin yliop. kirjaston kokoelmista. Se löytyi mm. Åbo Akademin, Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen kokoelmista. Voitte...
Ainakin seuraavilla internet-sivuilla näyttäisi olevan tiikerien kannan muutoksesta tai ylipäätään kannan koosta kertovia kaavioita:
http://wwf.panda.org/what_we_do/endangered_species/tigers/about_tigers/…
http://www.globaltiger.org/population.htm
http://21stcenturytiger.org/index.php?pg=facts
http://www.naturesafariindia.com/tiger-population-in-india/
Myös Wikipedian englanninkielisellä sivulla http://en.wikipedia.org/wiki/Tiger on paljon tietoa tiikeristä ja lisäksi mahdollisesti hyödyllisiä linkkejä.
Lähimmäs kysymyksessä muisteltua juonta taidetaan päästä Vonnegutin kirjassa Sähköpiano (Tammi, 1981). Kirjan ensimmäisessä luvussa on jakso, jossa kirjan päähenkilö Paul Proteus tarkastelee Iliumin Tehtaitten automaattisorveja ohjaavaa nauhaa, johon ”oli tallennettu mestarisorvarin liikkeet hänen valmistaessaan vajaan hevosvoiman tehoisen moottorin akselia”. Hän muistelee, kuinka ”työnjohtaja oli näyttänyt heille parhaimman miehensä -- ja leikkiä laskien lahjakkaat nuoret miehet olivat kiinnittäneet nauhoituslaitteet pöllämystyneen sorvarin sorvin säätimiin.” Palkinnosta ei kuitenkaan ole puhetta. Parhain mies on ”Rudy Hertz, kauan palvellut, eläkkeelle valmis sorvari. -- Rudy ei ollut täysin ymmärtänyt mitä nauhuri merkitsi, mutta siitä...
Kaivattu sitaatti sisältyy tarinaan Konsta Pylkkänen hankkii tietokirjoja (Konstan Pylkkerö, s. 108). Koko lailla tarkkaan se on muistiin merkityn mukainen: "Ja yksi on hyvä puoli kirjassa, että saapi lisätä tai vähentää omassa mielessään kirjoittajan rivien välissä aina sen mukaan, näyttääkö kirjoittaja olleen olennaisesti kiihtyksissä vai unisella päällä. Eikähän se kirjojen paljous, vaan se miten tarkasti ne lukee ja mielessään puntaroi ajatukset!"
Stieg Larssonin Millennium-trilogia jatkuu David Lagercrantzin kirjoittamana. Larssonin perikunta ja kustannusyhtiö Norstedt valitsivat Lagercrantzin kirjoittamaan jatkoa suositulle trilogialle. Osat 4-6 ovat nimeltään Se mikä ei tapa, Tyttö joka etsi varjoaan ja Tyttö joka eli kahdesti.
Pohjoismaiselle dekkarille on tyypillistä erilaisten yhteiskunnallisten aiheiden käsittely rikostutkinnan rinnalla. Kirjoittajia on paljon, tässä muutama kollegan suosittelema: Henning Mankell, Leif GW Persson, Jens Lapidus.
Jännitävää luettavaa voi etsiä lisää Suomen dekkariseuran sivuilta. Sieltä löytyy linkkejä mm. jännityskirjallisuutta käsitteleviin kirjallisuusblogeihin http://dekkariseura.fi/. Myös Dekkarinetistä voi etsiä lisää...
Erkka Pehkonen on tutkinut väitöskirjassaan rintamamiesten kirjeitä ja niiden sisältämiä unikuvauksia.
Yhdessä Pehkosen lainaamassa kirjeessä viitataan rauhan ennustamiseen unessa:
"Eräs kaverikin näki unta että hän sai kirjeen, jossa sanottiin rauhan tulo toukokuuksi, mutta ei sanonut pahus sitten muuta kun että kesän aikana se loppuu. Sanoi että samoin ilmoitti tulleen unessa talvisodan alun ja lopun sekä tämän sodan alun." (Pehkonen 213)
Pehkosen mukaan ennenunien kuvaukset olivat kirjeissä sotaikana yleisiä, mutta enimmäkseen niissä ei esiintynyt sodan suurten linjojen kuvauksia, vaan pikemminkin yksilöön ja hänen tunteisiinsa liittyvää kuvausta (Pehkonen 226).
Lähteet:
Pehkonen, E. 2013. "Poikasi täältä jostakin":...
Kotimaisista viljalajeista (kaura, ohra, ruis, vehnä) ruis on ainoa ristipölytteinen laji.
Lähde:
Luonnonvarakeskus, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
Tiana-nimeä ei mainita suomalaisissa etunimikirjoissa. Verkkolähteiden mukaan nimi on voitu pidentää nimestä Tia tai on lyhennetty nimistä Cristiana, Bastiana tai Tatiana. Kielestä riippuen nimi voi tarkoittaa mm. prinsessaa, päivänvaloa, iloa, kristittyä naista, tätiä.
https://www.momjunction.com/baby-names/tiana/#origin-meaning-and-histor…
https://en.wikipedia.org/wiki/Tiana_(given_name)
En onnistunut löytämään antamillasi tiedoilla mitään sopivan kuuloista teosta, vaikka haeskelin erilaisilla asiasanoilla. Välitin siis kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
