Emme ole onnistuneet löytämään novelleja, jotka vastaisivat kuvausta kaikilta osin.
W. Somerset Maugham on kirjoittanut lyhyitä vakoilutarinoita, jotka perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa salaisen tiedustelupalvelun tehtävissä. Hän kirjoittaa itse esipuheessaaan tarinoiden sisältävän jonkin yllätystekijän, odottamattoman käänteen Tsehovin tapaan. Tapahtumat eivät kuitenkaan sijoitu siirtomaihin. (Ashenden, or the British Agent 1928, suom. Salainen asiamies)
Hei, tässä joitakin ehdotuksia mahdollisesti 16-18-vuotiaita poikiakin kiinnostavista suomalaisista teoksista. Tietysti on aina hyvin yksilöllistä, mistä kukakin pitää, mutta ehkä näitä voisi ainakin kokeilla!
Kotimaista nykykirjallisuutta:
Kari Hotakainen: Klassikko
Risto Isomäki: Con Rit/ Sarasvatin hiekkaa
Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä/ Anna minun rakastaa enemmän/ Seitsemäntoista
Riku Korhonen: Kahden ja yhden yön tarinoita
Tuomas Kyrö: 700 g
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max
Mike Pohjola: Ihmisen poika
Tiina Raevaara: En tunne sinua vierelläni
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani
Kauko Röyhkä: Ocean City, Miss Farkku-Suomi
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi/ Kädettömät...
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Tässä hyviä lähteitä Usko Kempin tuotantoon: Usko Kemppi -seura, populaarimuseo Pomuksen sivut ja Suomen äänitearkiston sivusto (tietoa sekä sävellyksistä että sanoituksista). Alla linkit lähteisiin:
https://www.uskokemppi.fi/
http://pomus.net/001492
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/saveltaja.php?Id=Kemppi+Usko
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kemppi+Usko
Mikäli tietojasi ei ole enää reksterissämme, saat uuden kortin, kun käyt missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Kim Woo Jinin eli Kim U-Jinin teoksia ei valitettavasti ole saatavilla suomalaisista kirjastoista, ja niitä on huonosti tarjolla muuallakaan. Englanninkielisistä käännöksistä en löytänyt tietoa.
Kirjastojen yhteisluettelo WorldCat antaa hakutuloksia joihinkin Yhdysvaltalaisiin yliopistokirjastoihin: https://www.worldcat.org/search?q=au%3AKim%2C+U-jin%2C+1897-1926&qt=res…. Kaukolainojen tekeminen on mahdollista myös ulkomaisista kirjastoista, mutta kustannukset saattavat nousta korkeiksi. Kaukopalvelumahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastostaan.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisiko kirja olla Butler, M. Christinan Mustan yön arvoitus. Siinä tosin seikkailee muitakin eläimiä kuin pähkinähiiri. Linkki kirjasampoon
Muistaisitko jotain muutakin kirjasta? Koko, sivujen paksuus, väri? Värin mukaan voisi löytää tuloksia Kirjasammon kansikirjahausta. Linkki hakuun
Kenties vastauksen kommenteissa voisi löytyä muitakin ehdotuksia?
Lahjoita lämpöä-keräykseen keräyspisteiksi 2024 ilmoittautuneet kirjastot löytyvät osoitteesta https://ehyt.fi/tule-mukaan/tule-vapaaehtoiseksi/lahjoita-lampoa/ Samalla sivustolla on myös tietoa kampanjasta ja EHYT ry:n muustakin toiminnasta.
Näistä voisit aloittaa: Isä ja tyttö: Riikka Alaharjan teos Tom Tom Tom (1998), Monika Fagerholmin Diiva (1998) - Lähiölapsi: Korhonen, Riku: Kahden ja yhden yön tarinoita (2003. Latvala, Riitta: Tytöt (2001). Lisää aiheista löytyy kotimaista kaunokirjallisuutta esim. Sanojen aika -kirjallisuushakemistosta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI. Myös Lapin kirjaston sivulta http://lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku voit hakea esim. sanoilla isät, tytöt, luokka 84.2 ja kirja. Tai sanoilla lähiöt, luokka 84.2, kirja. Täältä löytyy ulkomaistakin kaunokirjallisuutta.
Catharina Gripenbergin runokirja "Ödemjuka belles lettres från en till en" on Porvoon pääkirjastossa paikalla. Voit hakea sen lainauksesta nimelläsi. Toinen kysymäsi teos on lainassa meiltä (eräpäivä 21.6-07). Loviisa on lähin paikka, mistä teos "På diabilden är huvudet proppfullt av lycka" on saatavissa tällä hetkellä. Koska tämä kirja kuuluu kokoelmiimme emme voi kaukolainata sitä muualta. Jos sinulla on mahdollisuus, voisit hakea sen itse Loviisan pääkirjastosta. Soittamalla Loviisan kirjastoon voit pyytää, että he ottavat kirjan sivuun sinua varten. Loviisan pääkirjaston puhelinnumero on: 019-555 330.
HelMetissä on digitoituja ja MP3-formaattiin sirrettyjä vanhoja lp-levyjä vapaasti ladattavana käyttäjän omalle tietokoneelle. Digitoidun musiikin saa esiin HelMet-aineistonhaun sanahausta kirjoittamalla hakutermiksi verkkoaineisto ja valitsemalla seuraavan luettelon linkeistä sopivan. Ohjeet http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa Jokin MP3-toisto-ohjelma vaaditaan. Esim. Windowsin Media Playerilla voi valitun musiikin tallentaa omalle CD-levylle (tallennus CD-levylle – tallenna toisto). 17 danses du 13e et 14e siècle http://www.helmet.fi/record=b1781897~S9*fin sisältyy alun perin 1954 julkaistuun äänilevyyn Das zentrale Mittelalter. HelMet-kirjastoissa kyseistä levyä ei ole.
Tekijänoikeuslaissa on oma pykälänsä (17) teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi, mutta sitä ei voi soveltaa yleisiin vanhusten hoitolaitoksiin.
Kirjastosta lainatun elokuvan katsominen vanhuksen omassa huoneessa on ilman muuta sallittua yksityistä käyttöä, mutta elokuvien esittäminen yhteisessä tilassa ainakin lähtökohtaisesti edellyttää lupaa, ellei tallenteella tällaista lupaa ole valmiiksi.
Heikki Poroila (24.2.1011)
Termillä energiamittari löytyvät Helmet-kirjastojen sähkönkulutusmittarit. Alla linkki hakutulokseen, josta selviävät myös kirjastot:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6nkulutusmittari%20__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Asiassa kannattaa kääntyä Suomen kunniakonsulaatin puoleen Surinaminssa. Yhteystiedot https://um.fi/edustusto/-/asset_publisher/jFjiVZHMnmgv/contactInfoOrganization/id/118591
Mahdollisesti myös Ulkoasiainministeriö voisi auttaa. Yhteystiedot https://um.fi/yhteystiedot
Hakukoneet.fi-sivustoa on päivitetty viimeksi vuonna 2015, ja osa sillä tarjotuista linkeistä ei ole enää ajan tasalla. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toimii nykyisin osoitteessa https://www.kirjastot.fi/kysy tuon vanhan kirjastot.fi/tietopalvelu-osoitteen sijaan.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa Rovaniemellä asui 71–76-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 819 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae6ae864-12d4-437e-86a3-f36be595c6bf
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetilastot julkaistaan 31.3.2023.
Väestön ennakkotilaston mukaan vuoden 2022 lopussa Rovaniemellä asui 72–77-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 719 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/efd4ffa5-2a00-4262-acee-5262712624de
Väestön ennakkotilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Ohjeita tietokantataulukoiden käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/...
Tässä muutamia ehdotuksia:
Englund, Anna: Lautapalttoo
Haanpää, Pentti: Isännät ja isäntien varjot
Hirvisaari (Hietamies), Laila: Kylä järvien sylissä, Siniset Viipurin illat
Hämäläinen, Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä
Jotuni, Maria: Huojuva talo
Kyrö, Tuomas: Liitto
Kähkönen, Sirpa: Mustat morsiamet
Oranen, Raija: Pitkät hiukset
Tikkanen, Henrik: Kulosaarentie 8
Tuominen, Pirjo: Kultavainiot
Viita, Lauri: Moreeni
Waltari, Mika: Appelsiininsiemen, Kuka murhasi rouva Skrofin
Westö, Kjell: Kangastus 38, Missä kuljimme kerran
Lastu-verkkokirjastosta löytyy enemmänkin teoksia, joissa kuvataan ainakin osittain ovat 1930-lukua.