Vaikuttaa todella siltä, että Saiturin joulu on filmatisoiduin yksittäinen kaunokirjallinen teos. Esimerkiksi Wikipedian mukaan siitä on tehty noin 80 enemmän tai vähemmän uskollista elokuva- tai televisiosovitusta, kun mukaan luetaan myös animaatio- ja televisioteatteriversiot. Luultavasti listalta puuttuu eri maissa tehtyjä filmatisointeja. Lähelle pääsee myös Victor Hugon Kurjat noin 60 filmatisoinnilla.
Yksiselitteistä vastausta hankaloittaa myös se, missä määrin elokuvan pitää perustua kirjalliseen teokseen. Esimerkiksi Wikipedian lista elokuvistaa, jotka perustuvat Mary Shelleyn romaani Frankenstein. Uusi Prometheus., on vieläkin pidempi. Kuitenkin osa elokuvista sisältää ainoastaan joitakin...
Voisiko kyseessä olla Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204). Siinä toistuu lause Sillä pitkänä perjantaina päivä on pilvinen. Kotimaassa on julkaistu runo kokonaisuudessaan, https://www.kotimaa.fi/blogit/jeesus-aidissa-itkee-oiva-paloheimon-paasiaissaarna/ . Se löytyy myös Paloheimon lukemana Youtubesta, https://www.youtube.com/watch?v=KXDLXJ49lx8
Tutun kuuloinen mietelmä ja lienee tosiaan Tommy Tabermannin laajasta tuotannosta. Kahlasin läpi kirjastomme hyllyssä olevat Tabermannin teokset (Eroottiset runot, Ihme nimeltä Me, Oodeja kahdelle iholle, Rakkauden kolme kehää, Lauluja suuresta halusta, Suutele minulle siivet, Tähtiä kämmenellä, Valitusvirsiä valkoisille heteroille ja Veren sokeri), mutta yhdestäkään ei löytynyt kysymääsi runoa. Myöskään kokoomateoksesta Runot 1970-2010 ei löytynyt lähtemisestä kertovaa runoa. Tunnistaisiko joku palsan lukija kyseisen runon?
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi julkaisua "Lapsen mielenkehitys ja uskonto", mutta joitakin muita aiheeseen liittyviä julkaisuja löysin.
Käytin tiedonhaussa hakusanoina mm. asiasanoja "lapset", "uskonto", "kehitys" ja "mielenterveys".
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyivät seuraavat julkaisut:
Psychological studies on spiritual and religious development / K. Helmut Reich, Fritz K. Oser, W. Georg Scarlett (Eds). Lengerich : Pabst Science Publishers: 1999.
The spiritual hunger of the modern child : a series of the lectures / J. G. Bennett...[et al.]. Charles Town, Va. : Claymont Communications , 1984.
Korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyivät seuraavat:
Barns gudsuppfattning : en studie kring...
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
Symbolit vaihtelevat ajan ja kansan mukaan. Symbolit ja merkit: alkuperä ja merkitys -kirjan mukaan villiaasi on egyptiläisille yksinäisyyden ja eristyneisyyden symboli. Toisaalta taas Euroopassa variksen on katsottu ennustavan kuolemaa, sotaa, yksinäisyyttä ja pahuutta. (Lähde: Jack Tresidder, 1001 symbolia). Happamuutta tai katkeruutta symboloivaa eläintä emme löytäneet.
Varmaan tarkoitat tietokirjoja kidnappauksista tai muistelmia?
Kidnappaukset sanalla löytyy vähemmän kirjoja kuin ihmisryöstöt asiasanalla.
Helmet-haulla löysin 24 tulosta esim.
Takaisin valoon : kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina / Marissa Jaakola & Ari Väntänen,
3096 päivää / Natascha Kampusch ; yhdessä Heike Gronemeierin ja Corinna Milbornin kanssa ; suomentanut Anja Meripirtti ja
Orja : kaapatun tytön tie Sudanista Lontooseen / Mende Nazer, Damien Lewis ; suomentanut Jaana Iso-Markku.
Lumme kirjastojen haulla löysin myös 24 osumaa mm.
Idän orjakauppa keskiajalla : ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta / Korpela, Jukka,
Madeleine : kuka vei tyttäremme? /...
Tässä muutama suositus Helmet-elokuvahaasteen kohtaan 49. Särkynyt (Broken, ohj. Rufus Norris, 2012)Fish tank (ohj. Andrea Arnold, 2009)Peili (Zerkalo, ohj. Andrei Tarkovski, 1974)Kohtalokkaat numerot (Drowning by numbers, ohj. Peter Greenaway, 2009)Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin, ohj. Wim Wenders, 1987)
Kirjaa löytyy useampikin kappale Helsingin yliopiston pääkirjastosta Kaisa-kirjastosta, johon kaikilla on käyttöoikeus.
Kirja löytyy kyllä muualtakin Suomesta muutamasta kirjastosta ja siitä on mahdollista tehdä kaukopalvelutilaus, joka Vantaalla maksaa 7 euroa. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä joko HelMetin sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu tai kirjastossa paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjaston peruskäyttö on maksutonta. Jos kuitenkin kirjaston aineisto palautetaan myöhässä, perittävät myöhästymismaksut ovat joulukuussa -01 seuraavat Laina / päivä: aikuiset 0,50 mk (0,08 €), enintään 30 mk (5,05 € ) Video ja CD-ROM / päivä / tallenne; 4 mk (0,67 €) / päivä, aikuiset ja lapset; enintään 60 mk (10,09 € ) / tallenne.
Mahdollisesti kertyneet myöhästymismaksut tai muut kirjastossa perittävät maksut säilyvät asiakaskirjanpidossa, samassa järjestelmässä ovat niin Helsingin-, Espoon-, Vantaan kuin Kauniaisten kaupunginkirjasto. Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaiset kirjastossa perittävät maksut löytyvät tarkemmin osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm#...
Porvoon kirjastosta löytyy seuraavaa aineistoa pesukoneen historiasta:
Kaiken maailman keksinnöt 1990 (s.80)
TEK: tekniikan tietokeskus osa 3 (s. 152-153)
Kivikirveestä tietotekniikkaan 1989 (s. 217-218)
Uusi nainen 2001 (no.3), s.10-11
Kirjat Yrityksen taloushallinto 1,2 ja 3 eivät kuulu Soukan kirjaston kokoelmiin, mutta voit tilata kirjat noudettavaksi Soukasta. Samoin on kirjan Kannattavuus ja kustannusten hallinta suhteen, se ei myöskään kuulu Soukan kirjaston kokoelmiin.
Ikävä kyllä vastausta ei ole löytynyt. Aihetta ei ymmärtääkseni käsitellä Yksilön ylösnousemus -kirjassa eikä myöskään Elämän ja kuoleman kehissä -esseekokoelmassa. Parnasso-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa ei aihetta myöskään käsitelty. Muut Saavalaisen teokset ovat kaunokirjallisuutta.
Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän siitä tiedon.
Sitruunasta löytyy oma kirjansa, tosin ruotsinkielellä nimellä Citron, tekijänä Lotte Möller ( Bonnier 1997). Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa sitruunasta: Loukie Werle: Ruoka-aineet: suuri kuvitettu elintarvikekirja (Könemann 2000) ja Kultainen keittokirja osa 4 (WSOY 1989). Sitrushedelmistä tietoa ja ruokaohjeita löytyy esim.seuraavissa kirjoissa Eva Rönnblom: Sitrushedelmiä omasta puusta ja puutarhasta ( Minerva 2010) ja Anna Bergenström: Makuja ja tuoksuja pähkinäpuun alla ( Otava 2009).
Ylläolevia kirjoja voi etsiä haulla
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=sitrushed**&searchscope=9&m=&l…
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sivuilta löytyi seuraanlaista tietoa sitruunasta http://www.fineli.fi/food.php?foodid=...
Teoksen Oulujokilaakson historia: kivikaudelta vuoteen 1865 (1991) voi lainata Oulun pääkirjastosta.
Samuli Paulaharjun digitoidut teokset löytyvät Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta: https://www.doria.fi/browse?value=Paulaharju%2C+Samuli&type=author
Kirjat ovat pdf-muodossa ja niistä voi tehdä tekstiin kohdistuvia hakuja vaikkapa paikkakunnan nimen mukaan.
Tässä on muutamia teoksia kampauksista ja niissä käytetyistä koruista. Kirjat kuuluvat meidän kokoelmaamme.
Hairstyles of the world
Norris, Herbert: Medieval costume and fashion
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
Skolnikov, S. P.: Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
Swinfield, Rosemarie: Period make-up for stage
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia
Turudich, Daniela: 1940s hairstyles
Utrio, Kaari: Venus: naiskauneuden tarina
Muodin historiaa käsittelevissä teoksissa sivutaan joskus myös kampauksia. Nämä teokset on kirjastossa luokassa 90.21. Niitä pääsee itsekin selailemaan netissä osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ valitsemalla joko sanahaun tai tarkennetun haun. Asiasanoina voi...
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Agatha Christien "Varjossa auringon alla" ("Evil under the sun") on ranskannettu nimellä "Les vacances d'Hercule Poirot". Elokuvaversion nimi on ranskaksi "Meurtre au soleil". Tiedot on saatu nettisivuilta
http://www.stmarymead.com/eng/emonde.html ja http://www.hi.is/~ragnaj/eacfr.htm.
Kirjaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoissa.
Kysyjä tiedustelee, miksi tasa-arvolain muutoksessa ei mainita peruskoulua. Laissa mainitaan syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot, muttei tarkemmin koulutyyppejä. Laki jää siis tälle tasolle. Tasa-arvolain muutoksen taustalla olevassa valmisteluaineistossa viitataan perusopetuslain kohtaan Oikeus turvalliseen opiskeluun.
SÄÄDÖKSET
1329/2014: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta (1329/2014)
jolla on muutettu Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta – Tasa-arvolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Tasa-arvolain muutoksessa tulevat mainituiksi syrjinnän kielto ja koulutusta tarjoavat tahot - 6 c §, 7 §
http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141329
1325/2014:...
