Kirjastoille halutaan usein lahjoittaa kirjoja, mutta kirjastojen kokoelmiin voidaan ottaa tuollaisista kirjoista vain pieni osa. Yleisperiaatteena lahjoituksistakin kirjastot haluavat omiin lainattaviin kokoelmiinsa vain sellaisia kirjoja, joita ne voisivat muutenkin ostaa uusina hankintoina: kysyttyjä, moitteettoman hyväkuntoisia ja uudehkoja tai klassikkokirjoja, joista asiakkaat olisivat todennäköisesti kiinnostuneita. Lahjoitusten vieminen kokoelmaan vaatii työaikaa ja resursseja eikä kirjastolla ole varastotilaakaan isoille lahjoituserille. Kirjastot päättävät, otetaanko lahjoitetut kirjat kokoelmiin vai laitetaanko ne esimerkiksi kierrätyshyllyyn.
Monilla kirjastoilla on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat...
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Moottori-lehti tulee Helsingissä Arabianrannan, Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoihin.Vantaalla lehti tulee Tikkurilan kirjastoon.Tänä vuonna on ilmestynyt kaksi numeroa, joista uudempaa ei lainata. Se on siis luettavissa kirjastoissa paikan päällä.Pääset näkemään lehtien tarkemman tilanteen, jos kirjaudut kortillasi Helmetiin.
Kansallispukuja käsittelevää kirjallisuutta löytyy oman kotikuntasi Vihantin kirjastosta tai OUTI-kirjastot kimpasta, johon oma kirjastosi kuuluu.
http://www.outikirjastot.fi/
Vihantin kirjastosta löytyy esim. kirja
Kansallispukuja Suomesta.
Mikäli et kuitenkaan löydä oman kotiseutusi kirjastoista sopivaa kirjaa, voit kysellä kirjastostasi kaukolainan mahdollisuutta.
Internetistä voit etsiä kirjoja myös seuraavan linkin kautta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Sieltä voit etsiä kirjoittamalla asiasanakenttään -kansallispuvut - ja Frank-monihaku näyttää kaikki ne kirjat kansallispuvuista, joita löytyy Suomen maakuntakirjastoista.
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och...
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on...
Määrätystä aiheesta aineistoa hakiessa kannattaa käyttää ns. asiasanoja. Asiasanoilla on kuvailtu teosten sisältöjä. Tässä tapauksessa käypiä sanoja ovat työyhteisöt ja seksuaalinen käyttäytyminen. Näin hakien pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy mainitsemasi Haavio-Mannilan Työpaikan rakkaussuhteet lisäksi Kaisa Kauppisen Flirtti, häirintä, jännite - seksuaalinen ahdistelu työpaikalla (2001) ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan moniste vuodelta 1987 Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä.
Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi tai Arto viitetietokantojen avulla (kysy lähikirjastostasi). Sama haku kuin edelle ja tuloksena esim.
Mäkelä, Matti: "Parinmuodostus työyhteisössä ryhmädynaamisena ilmiönä" Lehti Ryhmätyö 1992:4
Asiasanoilla...
Valitettavasti kyseisen kappaleen nuotteja ei löydy kirjastoista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Todennäköisesti nuottia kappaleeseen ei ole julkaistu ollenkaan.
Ikävä kyllä, laulun nimen selvittäminen ei onnistunut. Varsinaisia äitienpäivälauluja on tehty runsaasti ja lähinnä niitä tutkin finna-hakupalvelun keinoin. Toisinaan laulun alkusanatkin toimivat finna-haussa, mutta ei tässä tapauksessa.
Kukkaset ja suvi kuuluvat myös usean laulun aihepiiriin, joten varsin laaja on mahdollisuuksien määrä. Mahtaisikohan kukaan lukijoistamme muistaa kuulleensa tai laulaneensa kyseistä laulua? Lisävinkit voisivat auttaa.
Kyseessä on Erkki Kivijärven runo Mies. Se on julkaistu kokoelmassa Matkamies (1915) sekä joissain koulujen lukukirjoissa. Digitaalisena löysin sen ainoastaan Pohjolan Sanomista 20.12.1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219749?page=4 (sivun alalaidassa olevassa arvostelussa)
Vanhin kirjaston luettelointitiedoissa oleva teos on Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen) vuodelta 1949.Lähde: Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa - Lastenkirjainstituutin kirjastoTeos Finna.fi: https://finna.fi/Record/anders.8863d2d8-9e9d-48b3-a5a9-fdceda4667d5?sid=5672718302
Pari lehtiartikkelia löytyi
Kuortanelaiset länget. Käsiteollisuus 1917, nro 1, s. 59
Lehtimäki, maamme kuuluisimpia länkipitäjia. Kotiteolllisuus 1948, nro 2. s.9
Artikkelit voi tilata kaukolainaksi Varastokirjastosta, ota yhteys lähikirjastoosi.
Yksi lehtileike Historiallisesta Sanomalehtikirjastosta kertoo längistä:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/fileviewer.jsp?tyyppi=mq&master…
Tässä uudempia artikkeleita:
Suomenhevosten länkitilanne ja niiden valmistukseen liittyvä koulutus
Korkeamäki, Hannu;
Työhevonen 2003 : 1 s. 12-14
Helsinki : Suomen työhevosseura,
Vinkkejä valjastukseen
Honkonen, Ira;
Työhevonen 2002 : 3 s. 26-29
Helsinki : Suomen työhevosseura,
Valjaat ja valjastus v. 1962
Ruotsalainen, Kirsi;
Työhevonen 2002 : 4...
Ikävä kyllä emme tällä hetkellä voi ottaa alustavia varauksia. Varauksen voi jättää heti, kun materiaali löytyy HelMet-tietokannasta saapuneena jollekin kirjastolle.
Valkoisen kääpiön äänikirjaversion ilmestymispäiväksi meille on ilmoitettu 15.9., johon täytyy lisätä pari viikkoa käsittelyaikaa, ennen kuin se saadaan kirjastoihin.
Espoossa ollaan ottamassa käyttöön kirjastojärjestelmän oma hankintajärjestelmä, jolloin varauksia voi jättää heti, kun materiaali on tilattu kirjastoihin. Parannusta palveluumme on siis luvassa!
Voit varata Lastu-tietokannassa olevia lainattavia kirjoja
ja ne kuljetetaan valitsemaasi toimipisteeseen.
Päijät-Hämeen yleiset kirjastot kuuluvat Lastuun ja kirjoja kuljetetaan näiden kirjastojen välillä.
Eli voit tilata haluamasi kirjan vaikkapa Heinolasta Lahteen.
Tarkempia tietoja varauksista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Lastu:
http://lastukirjastot.fi/
Teoksessa Saunabibliografia, tekijänä Maria Hakokorpi-Jumppanen (julk. 1991) on koottu erilaisia tutkimuksia ja kirjoituksia saunasta. Myös saunavihtaan liittyviä kirjoituksia on koottu tähän bibliografiaan.
Uusi Nainen -lehdessä 6/1982 s. 59-61 on artikkeli Suomalaisen kesälauantain sielu: saunavihta ja miten se tehdään. Artikkelista löytyy myös kuvia. Toinen hyvän tuntuinen ja perusteellinen esitys asiasta löytyy Saunakirjasta (toim. H.J. Viherjuuri 1940, s. 160-167). Teos on vanha (mikä taitaa olla vain hyvä tässä asiassa), mutta saunavihdan teko-ohjeet olivat perusteelliset ja myös kuvitusta löytyi. Tampereen kaupunginkirjastoon voi ottaa yhteyttä ja tilata kopiot itselleen kyseisistä artikkeleista.
Heikki Jylhän runo Lumiukko sisältyy mm. seuraaviin alakansakoulun oppikirjoihin: Iloinen lukukirja (Martti Haavio et al., useita painoksia), Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Aukusti Salo et al., Otava 1962), Aikamme lukukirja. 3 (Kirsi Kunnas et al., WS 1969) ja Aapinen (Aatto Kaljunen et al., Valistus, useita painoksia). Lisäksi runo on luettavissa monista lastenrunoantologioista, esimerkiksi Kaarina Helakisan toimittamasta teoksesta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980).
Onnet http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Finna.fi https://finna.fi/
Kollega muisteli että kirja olisi Britta-Lisa Joutsenen teos Taivas mikä sisar (WSOY, 1972). Teos löytyy Pasilan kirjavarastosta.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
En löytänyt muuta jonkin verran nuotin vierestä -versiota kuin Kari Salmelaisen esityksen 1980-luvulta, voisiko olla kyse tästä, https://www.youtube.com/watch?v=cI8xz91sUYM?
Kirjastoväen keskustelulistalta sain vinkin tästä versiosta, muita ei muistettu.
Ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta ja Pirkanmaan Piki-tietokannasta ei löytynyt eurooppalaisista kansallispuistoista suomeksi kuin yksi teos nimeltä Kauneimmat kansallispuistot 2: Eurooppa, vuodelta 1990. Mutta jos sinua kiinnostavat nimenomaan Viron tai jonkun muun tietyn eurooppalaisen maan kansallispuistot, niin kannattaa selailla ihan tavallisia näitä maita koskevia matkaoppaita, uskoisin että niissä voisi olla jotakin myös kansallispuistoista!