Laulu löytyy kokoelmasta Joulun odotuksessa (julk. Naiskuoroliitto, 2001, M-55005-380-9))nimellä Betlehemin seimelle. Kokoelma on lainattavissa Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (tällä hetkellä lainassa, ep. 18.10.2006).
Kokoelmasta "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat" (WSOY 1982, ISBN 951-0-11444-8)löytyy
s. 131 H. Klemetin sovitus suom. kansansävelmästä, joka alkaa sanoin "Tulemme, Jeesus, pienoises, nyt Beetlehemiin seimelles". Kokoelma on Limingan kirjastossa.
Suomessa on toiminut useita lasi- ja pullotehtaita. Leena Nokela kertoo kirjassaan "Rakkaat vanhat tavarat" (1998) pulloteollisuuden vaiheista Suomessa. Myös Heikki Matiskaisen "Suomalaisen lasin historia" (1994) sisältää pulloihin keskittyvän osion. En valitettavasti osaa sanoa, minkä tehtaan tunnus voisi olla L. Toivottavasti löydät tiedon seuraavista lähteistä.
Saat luettelon Suomessa toimineista lasitehtaista esim. Hagelstamin huutokaupan nettisivuilta.
http://www.hagelstam.fi/2007/sivu/lasitehtaat
Lasitehtaista löytyy tietoa myös kirjoista: Reijo Ahtokari on kirjoittanut kirjan "Suomen lasiteollisuus 1681 - 1981". Vilho Annalalta löytyy myös teos "Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan" vuodelta 1948.
Kannattaa tutustua myös...
Helmet-kirjastoissa on vain yksi Tarjei Vesaasin kokoomateos, jossa novellien lisäksi on muutama ruotsinkielinen runo. Kirja, Huset och fågeln, on Pasilan kirjavarastossa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu… Muut Vesaasin ruotsin- ja norjankieliset kirjat ovat proosaa.
Tarjei Vesaasilta on julkaistu kuusi runokokoelmaa äidinkielellään norjaksi: Kjeldene, Leiken og lynet, Lykka for ferdesmenn, Løynde eldars land, Ver ny, vår draum, Liv ved straumen. (Lähde: http://www.gyldendal.no/Forfattere/Vesaas-Tarjei) Kaikki kirjat ovat lainattavissa Kansalliskirjastosta, joko varastosta tai Kaisa-talosta: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjastossa on Vesaasin runoutta myös ruotsin kielellä.
Valitettavasti nuottia ei ole julkaistu. Tieto perustuu Violaan, joka on Suomen kansallisdiskografia ja Suomessa julkaistun nuottiaineiston kansallisbibliografia. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977. Violassa on tietoja sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
Se on johdettu sanasta mahtaa.
Tässä linkki kielitoimiston sanakirjan kattaviin tietoihin kyseisestä sanasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mahtaa?searchMode=all
Suomen koulukirjastoyhdistys on lakkautettu 26.8.2020. Tieto löytyy yhdistysrekisteristä. Yhdistyksen viimeinen puheenjohtaja kertoo yhdistyksen hallituksemme päättäneen lopettaa toiminnan, koska jäsenten määrä oli useiden viimeisten vuosien ajan alle 20, joista noin puolet oli hallituksen varsinaisia tai varajäseniä. Valitettavasti kiinnostusta yhdistyksen toimintaan ei enää ollut.
Eimeri Mulardi näyttää olevan hybridiankka, jota englanniksi on kutsuttu myös nimityksellä mule duck eli muuliankka.Muuliankka on kahden lajin risteytymä, myskisorsan ja kotieläiminä yleisten ankkalajien.https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9235191/https://www.mypetchicken.com/blogs/faqs/what-are-mule-ducks?srsltid=Afm…https://en.wikipedia.org/wiki/Mulard
Olen hakenut kirjoja paperinvalmistuksesta sanoilla paperinvalmistus ja käsityö sekä englanniksi paper making. Paperitaide-sana antaa hakutulokseksi suuren määrän teoksia, niitä en ole tähän listannut, mutta niitä voi tarkastella kirjastossa päätteeltä.
Hunter, Dard, Papermaking : the history and technique of an ancient craft. New York : Dover Publications, 1978
Alkuper. julk.: New York : Knopf, cop. 1947
O'Reilly, Susie, Paper making. Hove : Wayland, 1994.
Green, J. Barcham, Paper making by hands in 1953. Sine loco 1953.
Thackeray, Beata, Paper : making, decorating and designing. London : Conran Octobus, 2001
Plowman, John, The craft of handmade paper : a practical guide to papermaking techniques. London : Apple, cop. 1997
Watson, David,...
John Mundyn kirja Popular music on screen on Suomen elokuva-arkiston kirjaston kokoelmassa.
Osoitteemme: Pursimiehenkatu 29-31 A, 4. kerros, Helsinki 15.
www.sea.fi
tietokantamme osoitteessa:
http://www.sea.fi/kirjasto/tietokannat.html tai
http://kirjasto.sea.fi:2345/FIN/
Elokuvamusiikkiin liittyvää kirjallisuutta on kokoelmassamme pari metriä.
Helmet-sivustolla on toiminto, jonka avulla voi valita uuden pin-koodin kadonneen tilalle. Kirjoittamalla kirjastokortin numeron sivun https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin -lomakkeeseen, asiakas saa sähköpostiinsa linkin, jonka kautta pääsee vaihtamaan salasanan. Toiminnon käyttö tietysti edellyttää sitä, että asiakas on ilmoittamut sähköpostiosoitteensa kirjastolle. Sinä et voi käyttää tätä toimintoa siksi, että et ilmeisesti ole käyttänyt kirjastokorttiasi pitkään aikaan ja tietosi ovat siksi pudonneet rekisteristämme. Saat tietenkin uuden pin-koodin ja halutessasi uuden kirjastokortinkin heti, kun tulet kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa johonkin Helmet-kirjastoon. Uusi kortti ja uusi pin-koodi ovat maksuttomia.
Internetin hakemistoista en löytänyt Lemlundia. (Geneat, Ancestry ja FamilySearch)
Voisiko nimi olla Lemland? Silloin mm. FamilySearch ehdottaa lähtömaaksi Ruotsia. https://www.familysearch.org/en/surname?surname=Lemland
Apua sukunimien jäljityksessä voisi olla myös suomalaisista sukunimikirjoista esim.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto = Atlas of Finnish surnames tai Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet.
Kyse saattaa olla Saara Cantellin esikoisrimaanista Kesken jääneet hetket (Tammi, 2020). Kirjassa Pariisissa valokuvaajana työskentelevä Virve joutuu palaamaan Suomeen, koska hänen Salla-sisarensa on kuollut auto-onnettomuudessa. Sallalta jäi kaksi lasta ja Virve ryhtyy heidän huoltajakseen. Kirja on rakenteeltaan sirpaleinen, siinä muistellaan ja pohditaan, olisiko elämä voinut mennä toisellakin tavalla. Muisto-osioihin sisältyy myös sisarusten lapsuuden kesää liittyviä kohtauksia, jotka sijoittuvat suvun kesäpaikkaan.https://www.tammi.fi/kirja/saara-cantell/kesken-jaaneet-hetket/9789520411602Jos sinulla on ollut aikaisemmin valittuna lainaushistoria, sen olisi pitänyt siirtyä sellaisenaan uuteen Helmet-Finnaan. Varmista, että...
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka.
Et mainitse, pitäisikö artikkelien olla suomeksi vai voisivatko ne olla muillakin kielillä. Suomalaisista aikakauslehtiartikkeleista on olemassa tietokanta Aleksi, josta löytyi kaksi viitettä hakusanoilla Voyager ja avaruus. Vastaavassa ruotsalaisessa palvelussa nimeltä Artikelsök hakusanoilla Voyager ja rymdforskning tuli 21 osumaa. EBSCO-tietokannassa on viitteiden lisäksi myös varsinaiset artikkelitekstit, siinä pikaisesti hakemalla asiasanoilla Voyager ja space tuli kahdeksan kokotekstiosumaa. Yleisemmän avaruudentutkimuksenhistorian saa näistä tietokannoista esiin jättämällä Voyagerin pois, mahdollisesti sitten rajaten jollain muulla tekijällä.
Aleksi, Artikelsök ja EBSCO ovat asiakkaiden käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston...
Hanki -hankintajärjestelmän kehittäminen aloitettiin keväällä 1998 Helsingin kaupunginkirjaston ja Bitwise Oy:n (sittemmin RTS Networks Finland Oy) yhteistyönä. Hanki otettiin Helsingin kaupunginkirjaston hankintatoimistossa, kaikissa sivukirjastoissa, laitoskirjastoissa ja muissa toimipisteissä käyttöön marraskuussa 1998. Vantaan kaupunginkirjasto on ryhtynyt käyttämään Hankia alkuvuodesta 1999, ja Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastot tulevat mukaan myöhemmin tänä vuonna. Käyttöönoton jälkeenkin Hankia on kehitetty ja siihen on lisätty uusia ominaisuuksia. Käyttäjät ovat yleensä oleet varsin tyytyväisiä Hankiin, koska sen avulla on päästy eroon monistettujen valintalistojen lähettämisestä edestakaisin hankintatoimiston ja kirjastojen...