Riihimäen kirjaston verkkosivuilla kerrotaan, että kirjastossa on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna ja maksutta digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä, c-kasetteja, dioja, negatiiveja ja valokuvia.
Lisätietoa digitointimahdollisuudesta ja mm. laitteiden varaamisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.riihimaki.fi/kirjasto/musiikki/digitointihuone-muuntamo/
Kyseessä on todennäköisesti Dominique Sigaudin Aavikkoromaani. Hyvä kuvaus teoksesta löytyy oheisesti linkistä https://kiiltomato.net/dominique-sigaud-aavikkoromaani/
Kajaanin kaupunginkirjastossa kyseistä kirjaa ei ole.
Soundi-lehden uutisessa (23.11.2016) kerrotaan lyhyesti Barack Obaman perusteluista. Presidentti Obama valitsi palkittavat itse. Bruce Springsteenin osalta perusteluissa viitataan hänen panokseensa Yhdysvaltain kulttuuriin ja yhdysvaltalaisten arvojen vaalimiseen.
Soundi.lehden uutinen 23.11.2016:
https://www.soundi.fi/uutiset/mina-presidentti-han-pomo-barack-obama-myonsi-bruce-springsteenille-suurimman-kunnian-mita-yhdysvalloissa-siviilille-antaa/
Barack Obaman puhe palkinnonjakotilaisuudessa:
https://obamawhitehouse.archives.gov/the-press-office/2016/11/22/remarks-president-presentation-presidential-medal-freedom
Tässä joitakin ehdotuksia. Suurin osa kirjoista on klassikoita, mukana muutama uudehko kirja. Nimekkeet on kerätty kirjastontyöntekijöiden kanssa keskustellen. Vinkkejä löytyy myös Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt/uusimmat/El%C3%A4inkirjallisuus .
Adams, Richard : Ruttokoirat (1979). Ruohometsän kansan kirjoittajan romaani, jossa aiheena ovat eläinkokeet. Pääosassa koirat, jotka pääsevät karkuun laboratoriosta.
Adams, Richard: Ruohometsän kansan jatko-osa Ruohometsän tarinoita (suomeksi 1997)
Arikawa, Hiro: Matkakissan muistelma (S & S, 2018): Japanilaisen kirjalijan kertomus kissan ja miehen ystävyydestä sekä heidän yhteisistä seikkailuistaan. Koskettava ja itkettävä.
Baxter,...
Mikä palvelu on kyseessä?
Kokeilin Helmet.fi nettihakua tietokoneella ja puhelimella sekä Taskukirjaston hakua puhelimella. Kaikki toivat näkyviin myös lehtiä.
Kuten kysyjäkin mainitsee, aforismista on kysytty palvelussamme aiemminkin eikä sen alkuperää tuolloinkaan pystytty selvittämään.
Tunnistaisiko joku lukijoistamme nyt kyseisen aforismin alkuperän?
https://www.kirjastot.fi/kysy/elama-on-arvaamatonta-koska-tahansa?langu…
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
Jos tarkoitat HelMet-verkkokirjastossa omien tietojen kohtaa "Järjestä eräpäivän mukaan", niin kyllä voi. Testasin juuri omista tiedoistani. Sitä kun klikkaa, menevät lainat eräpäivän mukaiseen järjestykseen niin, että ensin erääntyvät listautuvat ensimmäiseksi - aivan kuin ennenkin.
Samalla kyseisen valintakohdan teksti muuttuu tekstiksi "Järjestä lainauspäivän mukaan", jota klikkaamalla lainat eivät enää ole eräpäivän mukaisessa järjestyksessä.
Kannattaa kokeilla uudestaan! Ehkä selaimessa tai verkkokirjastossa oli tuona hetkenä jotain hämminkiä.
Varsin kattava venäjänkielinen artikkeli Viktoria Tokarevasta ja hänen tuotannostaan (vuoteen 1995 asti)on teoksessa Russkije pisateli, XX vek, bibliografitseski slovar v dvuh tsastjah, tsast 2, 1998. Teoksesta on lainakappale Itäkeskuksen kirjastossa ja käsikirjastokappale pääkirjastossa Pasilassa. Kirjailijan uudemmasta tuotannosta saat tarkempaa tietoa Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta, yhteystiedot sivulla www.rusin.fi. Siellä on käytössä esim. Venäjän laajin on-line yhteistietokanta Integrum. Sama tietokanta on käytettävissä myös Helsingin yliopiston Slaavilaisessa kirjastossa.
Samantyyppinen satu on esimerkiksi Veronica Leon kirja Puuhameinen tyttö vuodelta 2005. Siinä tytölle taikoo pikku ukko hameita vuoren onkalosta, ja pukuja oli useita, myös hopean- ja kullanvärinen puku.
Meidän lähteidemme mukaan Lauri Pohjanpään runoja ei olisi käännetty englanniksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannastakaan (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php)ei löytynyt viitteitä.
Pullavauva on perinneloru eikä sen tekijää tunneta. Ihanista ihanin on
Eppu Nuotion käsialaa ja löytyy esimerkiksi Nuotion Silkkipaperitaivas -runokirjasta.
Haiveleita tarkoittaa todennäköisesti haiveneita. Haivel tai haiveli sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta; haiven on hius tai luonnossa
esim. siemenkodan haiven.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista ei virolaisen lapsen arkielämästä löytynyt paljon tietoa. Lähinnä aiheeseen sopiva voisi olla Kuopion yliopiston julkaisu Lasten turvattomuus Suomessa ja Virossa. Kannattaisi ehkä käydä tutkimassa Nuorisotiedon kirjaston internetsivuja, jotka löytyvät osoitteesta http://www.alli.fi/kirjasto/ Etusivulta löytyy hakusanaluettelo, josta etsittäessä sanalla viro löytyy 31 viitettä. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi katkaistuilla hakusanoilla viro* lapse* 28 lehtiartikkeliviitettä, joista ainakin Helsingin Sanomissa 30.4.2000 ollut artikkeli Normaalin Viron lapset (haastattelussa virolaisia nuoria) ja Kodin Kuvalehden (1994, n:o 10) artikkeli Viron äitien sitkeä kamppaili lasten huomisesta...
Löydät elokuvat Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi) seuraavasti:
Valitse Helmetin pääsivulta Tarkennettu haku, kirjoita Hakusana-ruutuun elokuvat ja rajaa kokoelmaksi elokuvat. Voit lisäksi rajata hakua vaihtoehdoilla: aineisto, sijainti, kieli tai vuosi. Paina Hae-painiketta ja saat tuloksen. Elokuvien tiedot tulevat näkyviin ikäjärjestyksessä uusimmasta kirjastoon hankitusta alkaen. Saatavuutta ei pysty rajaamaan hakuvaiheessa, vaan se on tarkistettava elokuvakohtaisesti.
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alun perin 1896). Se on julkaistu myös ainakin kokoelmissa Elämän laulu, Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Valitettavasti Lope de Vegan valtaisaa tuotantoa on suomennettu hyvin vähän. Etsimästäsi sonetista 126 ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Tekijänoikeus kuuluu teoksen luoneelle henkilölle, jota kutsutaan tekijäksi. Tekijänoikeussuoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta tämän kuoleman jälkeen. Teoksen, eli tässä tapauksessa lehtijutun käyttöoikeuteen voi kuitenkin vaikuttaa lisäksi myös journalistin ja lehden välinen sopimus. Kopioston asiantuntija kertoo: "Tässä tapauksessa tekijä on lehtijutun kirjoittaja. Tekijä voi kuitenkin luovuttaa oikeutensa osittain tai kokonaan. Usein kustannussopimuksissa on sovittu ainakin tietyiltä osin oikeuksien luovutuksesta lehtikustantajalle. Se tarvitaanko uudelleenjulkaisuun lehden lupa riippuu siis siitä, mitä tekijä ja lehtikustantaja ovat sopineet. Tämän vuoksi suosittelisin pyytämään luvan uudelleenjulkaisuun myös...
WSOY:n ja Sanoma Oy:n fuusiosta löytyy muutamia viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta: Sirpa Puhakka, Erkon viestintäkonserni tunkeutuu kansalliseen (Ydin 3/-98), Jarno Forssell, Media keskittyy, sillä maailmalla ja sähkömediassa ratkaisevat massa ja kassa (Suomen kuvalehti 21/-98), Ilkka Jauhiainen, WSOY:n muistoa kunnioittaen (Suomen kuvalehti 45/-98). SK:ssa ja Ytimessä oli muitakin lupaavan tuntuisia artikkeleita, joten ilmeisesti nuo lehdet kannattaisi selata läpi loppukeväästä lähtien.
Kysymäsi teos "Matematiikka -näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen" löytyy useastakin kirjastosta. Kyseessä ei ole kuitenkaan Anu Pietilän kirjoittama, vaan toimitettu (Räsänen, P. et.al.) teos. Saatavuustiedot löydät Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi vaikkapa teoksen nimellä hakemalla.
Anu Pietilän väitöskirja on nimeltään "Luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuva: matematiikkakokemukset matematiikkakuvan muodostajina". Sen ja hänen muiden kirjojensa saatavuustiedot löydät Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta http://finna.fi