Hei,
Kysymiäsi Ella Wilcken kirjoja ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Wilckeltä on suomeksi ilmestynyt kaksi kirjaa "Monan saaristokesä" vuodelta 1962 ja "Kesä omin päin" vuodelta 1942. Raahen kirjaston kautta voit saada kyseisiä kirjoja kaukolainaksi. Ensin mainittua kirjaa on mm. Oulun kaupunginkirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 50 snt. Jälkimmäistä kirjaa on mm. Varastokirjastossa, josta tilattaessa kaukolainamaksu on 5 €. Jos haluat Wilcken kirjan/kirjat kaukolainaksi, niin ota yhteyttä Raahen kaupunginkirjaston tietopalveluun puh. 08-4393324, email: kirjasto(at)raahe.fi, tai voit täyttää kaukolainapyyntölomakkeen osoitteessa: http://raahe.verkkokirjasto.fi/
lähteet:
https://finna.fi ;
http://oukasrv6.ouka.fi...
Seuraavissa kirjoissa ainakin asioidaan kirjastossa :
-Mika Waltari : Palava nuoruus (ylistyslaulu Rikhardinkadun kirjastolle
-Rauha S. Virtasen kirjoissa käydään usein kirjastossa :
-Ruusunen (kirjastoautossa)
-Joulukuusivarkaus
-Virva Seljan yksitysasia
Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata-romaanin päähenkilö on
töissä kirjastossa
-Anna-Liisa Haakanan Ykä yksinäinen-kirjassa keskustellaan kirjastoauton käytöstä joka on hankalaa invaliiditeetin takia
-Enni Mustosen romaanissa Emännöitsijä päähenkilö Ida käy Rikhardinkadun kirjastossa
Olisiko tämä etsimäsi: Aivotyökirja: opas ja harjoituksia aivovaurion saaneelle, läheiselle ja ammattilaiselle / Trewor Powell (2016). Kirjan saa lainaan Vaski-kirjastoista:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3559499
Ilmeisesti 2. kausi on tällä hetkellä saatavana vain Complete set -julkaisussa, jonka tekstityskielenä englanti. Toisesta kaudesta on ollut julkaisu, jossa on ruotsin- ja norjankielinen tekstitys, mutta se näyttäisi olevan loppuunmyyty.
Hei,
Singer 29 K-koneita on valmistettu eri vuosina 1900-luvun alkupuolella. Ompelukoneen valmistusnumero määrittelee valmistusvuoden. Voit tarkistaa valmistusvuoden esimerkiksi
ismacs.net-sivustolta valmistusnumeron mukaan. Alla on lisää käyttökelpoisia hakulinkkejä.
Malliin Singer 29K1 ei löydy suoraan käyttöohjetta. Ohje löytyy esimerkiksi Singer 29K-sarjaan ja Singer 29K71-sarjaan.
- Singer 29K-ohjekirja 'Käyttö-ohje Singer luokka 15 K 26, 16 K. 33, 29 K., 66 K. 2, 66 K. 4 ompelukoneelle' / SingerSewingMachine 1924-[1926],
on saatavana kaukolainaksi Jyväskylän yliopistosta. Kirjaa voi tilata kotikirjastosi kautta kaukolainaksi. Kaukolainaus on aina maksullista palvelua.
- Singer 29 K71 ohje löytyy...
Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal.
Vastavirtaan-nimellä on kirjoitettu Stalinin ajan vankileireille sijoittuva muistelmateos. Anna Eskuri muistelee siinä elämäänsä Neuvosto-Venäjällä. Vuonna 1901 syntynyt Eskuri avioitui venäläisen miehen kanssa, joutui vankileirille 1937 ja vapautui 1947. Ensimmäinen ja toinen aviomies katosivat puhdistuksissa.
Helsingin Sanomat 11.8.1983
WSOY julkaisi tämän Kaisu Mikkolan toimittaman kirjan 1982. Eskuri vieraili Suomessa useaan otteeseen. Hän kuoli Georgiassa vuonna 1992.
Kirjan kannessa ei tosin ole peiliä, vaan valokuva nuorestaparista. Valokuvan lasi on särkynyt. Voisikohan se kuitenkin olla muistelemasi teos, aihepiiri ja kirjan nimi osuisivat yhteen? https://www.kirjajalehtilinna.fi/tuote/vastavirtaan/
Kappaleen nimi on "Alfa, Romeo". Kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja esittänyt artisti nimeltään Paajanen. Hänen oikea nimensä on Mauno Paajanen (s. 1960). Kappale on julkaistu vuonna 1979 studioalbumilla "Psyko".
Suomalaista rockia käsitteleviä kirjoja on kirjastoissa, mutta niissä ei valitettavasti ole tietoa Negative-yhtyeestä. Negativesta ja sen laulajasta Jonne Aaronista on kirjoitettu useissa lehdissä. Aleksi-viitetietokannasta löytyi tiedot seuraavista artikkeleista:
Anna 2003/28 s. 20
Eeva 2004/12 s. 46-51, 110
Rumba 2004/18 s. 20-21, 2003/24 s. 15-17, 2003/16 s. 21-25
Soundi 2004/8 s. 30-32, 2003/6-7 s. 100-101
Jälkimmäinen Soundin artikkeli löytyy myös Internetistä osoitteesta:
http://www.soundi.fi/juttu_0603.html . Lehtien saatavuuden pääakaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta: http://www.helmet.fi
Negativen-kotisivut taidat jo tietääkin, mutta alla on varmuudeksi linkki sivulle. Sieltä löytyy aika...
Ilta-Sanomissa 25.4. ollut artikkeli kertoi Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston laskutusongelmista. Syynä oli lehden mukaan tietoliikenneongelma yliopiston ja perintätoimiston välillä. Kyse ei siis ollut Helsingin, eikä muunkaan pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston perinnästä.
Jos sinulla on palauttamatonta aineistoa vuodelta 1999, olet kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti menettänyt lainausoikeutesi pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Lainausoikeuden saa takaisin
- palauttamalla lainaamansa aineiston ja maksamalla myöhästymismaksut
- korvaamalla kadonneen tai turmeltuneen aineiston
- maksamalla kirjaston perimät maksut.
Myöhästymismaksut voivat nousta korkeintaan lainakohtaiseen enimmäismäärään. (Helsingissä 30 mk/laina,...
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista käyttää juridiikan ammattilaisille suunnattua Edilex-lakitietopalvelua. Turussa sitä voi käyttää sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin kirjastoissa.
Hilsu todella tarkoittaa heilaa, mielitiettyä, tyttöä Heikki Paunosen Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii -sanakirjassa, mutta wiptroonan merkitystä ei löytynyt. Kysyn asiaa vielä laajemmin muilta kirjastonhoitajilta tässä palvelussa ja palaan asiaan, jos merkitys selviää.
Näkemättä ja selaamatta kirjoja en ihan uskalla suoraan suositella sinulle sopivaa lähdeaineistoa. Mutta annan hakusanoja, joilla voit lähteä etsimään kirjallisuutta kirjastojen tietokannoista.
Ainakin näitä seuraavia sanoja voit naputella tietokantojen hakulaatikkoon yhdessä ja erikseen:
muoti
teoriat
muotiala
vaatesuunnittelu
Kokeile pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hakua: http://www.helmet.fi
Laita hakulaatikkoon: muoti teoriat
Listalla on ensimmäisenä tämmöinen opus, joka tosin on oppikirjaksi mainittu:
-Reilly, Andrew: Key concepts for the fashion industry
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2159059?lang=fin
Antoisampi sinulle on kyllä yliopistojen ja korkeakoulujen yhteinen tietokanta Melinda:
http://finna.fi
Kokeile...
Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyy vielä.
Hakuun tarvittiin lehden koko nimi eli Novita : neulomisen uudet tuulet.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fennica.759894
Lehti on tilattavissa lukusalikäyttöön. Lukusalissa on usein kopiointimahdollisuus eli kannattaa kysellä etukäteen kopioiden hinta.
Arkkitehti Erik Johan (Jean) Wikistä (joskus tosiaan Wiik), 1804-79, ei tunnu kovin helposti löytyvän elämäkertatietoja yleisen kirjaston kokoelmista.
Lyhyesti hänen elämäkertatietonsa käydään läpi hakuteoksissa Arkkitehtuurin sanakirja, WSOY, 1999; Fokus Taide, osa 2; Otavan iso tietosanakirja, osa 9; Uppslagsverket Finland, osa 3. Teoksessa Okkonen, O. Suomen taiteen historia, 1955 Wik mainitaan, samoin Ars - Suomen taide, osat 2 ja 3 sisältävät tietoa hänestä.
Teoksesta Uudenmaan läänin kirkot, 1988 löytyy tietoja ja kuvia Wikin suunnittelemista kirkoista ja myöskin teoksessa Carl Ludvig Engel 1778-1840, Näyttely Helsingin Tuomiokirkon kryptassa, 1990 on mainintoja Wikin toiminnasta - valitettavasti teoksesta puuttuu henkilöhakemisto...
Vaikka Yrjö Kokon teos Pessi ja Illusia onkin alunperin ilmestynyt jo vuonna 1944, siitä on ilmestynyt ainakin lyhennetty lastenpainos myös vuonna 1963. Ehdottaisin tätä kirjaa, koska se sisältää tarinan jokisimpukasta, joka kehittelee sisälleen imaisemastaan Illusia-keijun kyyneleestä helmen. Tosin en löytänyt kirjasta mainitsemaasi jokihelmisimpukan tieteellistä nimeä. Monissa muissa kirjan tarinoissa niiden päähenkilöistä - siis eläimistä ja kasveista - kylläkin käytetään tieteellisiä nimiä.
Pessin ja Illusian saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spessi%20ja%20illusia__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Pasilan kirjavarastossa on avoimet ovet 12.9. - 12.12. 2018...
Ateneumin taidemuseon suojissa toimii myös kirjasto, arkisto ja tutkijakirjasto, https://www.kansallisgalleria.fi/fi/arkiston-ja-kirjaston-tietopalvelu, joka on oikea paikka kysyä taulujen signeerauksia.
