Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta...
Etsitty kirja lienee Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä (WSOY, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au429ead79-f8ff-4ea3-bf49-66f39e2bf354
Helmet-kirjastojen tarjoamien e-aineistojen käyttö edellyttää, että sinulla on Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirja…
Opettajien työn kuormittavuudesta, stressistä, uupumuksesta... on kirjoitettu todella paljon 1990-luvulla. Aiheesta löytyy sekä kirjoja että lukuisia artikkeleita. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokannasta "Plussasta" http://www.libplussa.fi
löydät ainakin seuraavat nimekkeet:
1)Salo, Kari: "Opettajien työstressi--työn, stressin ja terveyden seurantatutkimus 1983-1991". Jyväskylän yliopisto, 1993. ISBN 951-680-966-9.
2)Mäkinen, Kalevi: "Opetustyön kuormittavuus ja sen seuraamuksia ammatillisessa koulutuksessa". Tampereen yliopisto, 1998. ISBN 951-44-4460-4.
3) "Hyvinvointi opetustyössä". Työturvallisuuskeskus, 1999. ISBN 951-810-115-9.
4) Erätuuli, Matti: "Miksi häiritset minua : 2. osa--Opettajan näkökulma...
Varsinkin nuorille voisi suositella Raisa Cacciatoren ja Max Karukiven kirjaa Mieletön fiilis : hyvän mielen käsikirja. Kannattaa katsoa tämän kirjan asiasanoja ja tehdä niillä uusia hakuja, sillä asiasanalla pettymys Helmet-hausta saadaan vain muutama suomen- ja englanninkielinen tietokirja.
Tässä muutama muu kirja:
Mielen taito vapauta ajatuksia - kehitä tunteita, Juhani Laakso
Tunteiden psykologia / Lauri Nummenmaa
Onnentaidot : kohti hyvää elämää / Antti S. Mattila, Pekka Aarninsalo
Kirjoja englanniksi:
The astonishing powers of emotions : let your feelings be your guide / Esther & Jerry Hicks
Authentic happiness : using the new positive psychology to realize your potential for lasting fulfilment
Elämäntaitokirjoja nuorille...
Useassa HelMet-kirjastossa varaukset ovat itsepalveluvaraushyllyssä. Asiakas noutaa varuksensa tällaisesta itse ja lainaa sen automaatilla. Automaatilla lainattaessa tarvitaan kirjastokortin lisäksi nelinumeroinen pin-koodi. Jos asiakkaalla ei vielä ole koodia, sen saa kirjastosta, jossa on henkilökuntaa paikalla esittämällä kirjastokorttinsa ja henkilöllisyystodistuksensa.
Valitettavasti tekijänoikeudet estävät meitä mainostamassa elokuvaesityksiämme verkossa ja lehdissä. Kirjastoista on saatavana kauden elokuvista lista.
Valitettavasti tällaista osoitteistoa tai yhtä yhteistä osoitetta ei ole sellaisenaan olemassa, joskin tiedot kyllä saa kerättyä Kirjastot.fin sivuilta. Palvelu tarjoaa tiedon, mutta sitä joutuu vaivalla esiin kaivamaan. Teoriassa kaikki kirjastot voisi tavoittaa juuri kirjastot.fin sivulle laitetulla mainoksella, mutta eihän se oikeasti niin helppoa ole, koska kirjastojen johtajilla ei ole velvollisuutta lukea mitään tällaisia mainoksia. Ehkä voisi olla järkevää ottaa yhteyttä BTJ Finlandiin, joka on nykyisin osa Booky.fi palvelua, ja kysyä, onko heillä valmiina kirjastojen epostiosoitteistoa ja millä ehdoilla he ehkä sen luovuttaisivat.
Heikki Poroila
peda.net -sivustolla todetaan: "Ne [arkeonit] eroavat bakteereista siten, että arkeonien soluseinässä on glykoproteiineja eikä mureiinia."
https://peda.net/p/hanna.numminen/bi6/eli%C3%B6kunnat/baajs/l1m2
Arkeoneissa ei toistaiseksi tunneta taudinaiheuttajia.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00562
Lähettämäsi kuva on valitettavasti niin epätarkka, että en uskalla lähteä sen perusteella arvailemaan lajia. Vinkkaan sinulle paria kirjaa, joita selaamalla voisit ehkä löytää vastauksen, jos muistat kuvaa tarkemmin miltä se näytti.
Rohmut ja riesat : tuhohyönteisten tunnistusopas
Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Luoto: Oman pihan ötökät
Sandhall: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta
Netistä apua tunnistukseen löytyy täältä: https://www.otokkatieto.fi/
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa olevassa elämänkerrassa Presidentin ministeri on kuvailtu tuon vuoden 1971 kommunikean taustoja. Kommunikean lopullista sanamuotoa kirjasta ei kuitenkaan löydy.
Presidentin ministeri : Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa/ Karjalainen, Ahti & Tarkka, Jukka. 1989. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.99644534006250
Suosittelen, että tiedustelet kommunikean tekstiä Ulkoministeriön arkistosta. Ulkoministeriön arkiston yhteystiedot löytyvät seuraavasta linkistä: https://um.fi/arkisto-ja-asiakirjapyynnot
Samoihin aikoihin (20.4.1971) solmittu SOPIMUS taloudellisen, teknisen ja teollisen yhteistyön kehittämisestä Suomen Tasavallan ja Sosialististen...
Song Meanings and Facts -sivuston mukaan laulun sanat rohkaisevat kuulijaa havaitsemaan oman voimansa, saamaan äänensä kuuluville ja puuttumaan yhteiskunnan epäkohtiin. Laulun kirjoittaneen englantilaisen Keith Reidin mukaan laulu on myös jossain määrin sodanvastainen.
Songfacts-sivuston mukaan laulun inspiraationa toimi ydinaseriisuntaa kannattanut mielenosoitus Lontoossa 25.10.1985.
Lähteet:
https://www.songmeaningsandfacts.com/youre-the-voice-by-john-farnham/
https://www.songfacts.com/facts/john-farnham/youre-the-voice
WSOY:lta vastattiin seuraavasti:
Valitettavasti kirjan aikataulu on siirtynyt pitkälle eteenpäin pääasiassa koronan takia, sillä kirjailija ei pystynyt keräämään aineistoa ja tekemään haastatteluja suunnitellusti. Tarkkaa ilmestymisaikaa ei vielä ole, mutta toivomme Sibeliuksen tyttärien ilmestyvän vuoden 2025 aikana.
Aiemmin ehdotimme Hellaakosken runoa 'Vanha kallio (nuorelle Suomelle)', mutta eräs kollega jäi kuitenkin miettimään, voisikohan kyseessä olla kokonaan eri runoilijan, P. Mustapään, runo ”Riemu” ? Runossa makaillaan ruohikossa, suon laidalla, ja sudenkorento mainittu, sekä kotkan sijasta lokin lento. Runo löytyy teoksesta 'Laulu ihanista silmistä' (1925), ja esim. 'Kootut runot' (WSOY 2004). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Project Gutenbergin sivuilta: The Project Gutenberg eBook of Laulu Ihanista silmistä, by Martti Haavio
Myöhässä olevasta lainasta on tullut sinulle myöhästymisilmoituksen maksu 3,00 €, sillä kirjaan on varausjonoa. Jos jonoa ei ole, kertyy aikuisten aineistosta ja viikkolainoista myöhästymismaksua 0,35 €/vuorokausi/laina (maksun enimmäismäärän ollessa 7€/laina). Lisää tietoa maksuista löytyy kirjaston verkkosivuilta: Kaupunginkirjaston maksut | Jyväskylä.fi
Verkkosivuja suomeksi Mati Untista onkin vaikea löytää, siksi suosittelenkin perinteisiä kirjoja. Kysy lähimmästä kirjastostasi esim. seuraavia teoksia :
1.ITÄ ja länsi : Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä
2.NIRK, Endel : Viron kirjallisuus
3. KULDSEPP, Toivo : Suomen siltaa rakentamassa : Viron kirjallisuuden esittely ja vastaanotto Suomessa
Jos olet tamperelainen opiskelija, saat pääkirjasto Metsosta lainaksi myös kirjailijasta kootun lehtileikepussin, jossa on sanomalehdistä kerättyjä kirja-arvioita.
Yllämainittujen teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
kirjoittamalla vasemmanpuoleisista pudotusvalikoista löytyvään...
Järjestelmä oli alun alkaen seuraava: lapsella oli yksi kortti kauno- toinen tietokirjallisuutta varten. Molemmilla korteilla sai lainata yhden kirjan lasten osastolta. Tiukka systeemi alkoi murtua vähitellen siten, että lastenosaston kirjastonhoitajat oman arviointinsa mukaan antoivait joillekin lapsille oikeuden lainata myös aikuisten osastolta. Soveliaat ilmoitettiin aikuisten puolen henkilökunnalle. Tämä vähittäinen murtuminen tapahtui 50-luvun alkuvuosina. Tarkkaa vuotta ei ole tiedossa ja syynä lienee se ettei asia missään vaiheessa mennyt kirjastolautakuntaan asti.
Tiedon hankinnassa lähteenä: Helsingin kaupunginkirjaston lasten ja aikuistenosaston työntekijöitä 40-, 50- ja 60-luvulta.
Valitettavasti vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Lainaushistoriaan kertyvät ne lainat, jotka on lainattu lainaushistorian tallentamisen jälkeen, aikaisempia lainoja ei siis siellä näy.Lainaushistoria on sellainen toiminta, joka näkyy ainoastaan Helmetin puolella omissa tiedoissa asiakkaalle itselleen, ei virkailijoille.
Tämän hetken tuoreimpien väestön ennakkotilaston tietojen mukaan marraskuussa 2022 Suomessa oli 93-vuotiaita yhteensä 7 279.
Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilaston tietokantataulukko väestörakenteen ennakkotiedot alueittain.
