Vaski-kirjastoista Vaski-kirjastot - verkkokirjasto | Vaski-kirjastot (finna.fi) löytyy Gordon W. Prangen teos Miracle at Midway (2018), jossa kerrotaan taistelusta sekä amerikkalaisten että japanilaisten näkökulmasta. Midwayn taistelusta kerrotaan myös Niklas Zetterlingin teoksessa Kampen om Stilla havet (2012). Pieni artikkeli löytyy suomeksi teoksesta Toisen maailmansodan suuret taistelut (2012).
Kennedyn klaanista löytyy James Pettersonin teos The Kennedy curse (2020) ja Lennart Pehrsonin Familjen Kennedy: en amerikansk dynasti (2011). Elämäkertateoksissa käsitellään myös sukua, esimerkiksi:
Kennedy Rose F.: On aika muistella (1974)
Heymann C. David: Jacqueline: nainen nimen takana (1989...
Etsin vastaavansisältöisiä suomenkielisiä kirjoja Linda-tietokannasta eli vertailin ao.teoksen ja hakemieni kirjojen asiasanoja keskenään. Etsin myös netistä tämän kirjan sisällyluettelon. Kovin montaa suomenkielistä ei kylläkään löytynyt, mutta kelpaisiko jokin näistä:
- Vuoria: Tietotekniikka informaatiopalvelualalla - erityiskohteena kirjastojen tietotekniikkasovellukset (Espoo, 1992)
- Tietoa tutkimusverkoista / toim. Juha Hakala (Hki, 1993)
- Tiedonhakijan teho-opas / Risto Heikkinen et al. (Jyväskylä, 1997)
Plussa-tietokannastakin http://www.libplussa.fi löytyi vielä seuraavanlaisia kirjoja hakusanoilla atk, tietotekniikka ja kirjastot(myös em. kirjojen sijaintitiedot voi tarkistaa Plussasta):
- Saarti: Suomalaisten yleisten...
Asiaa on selvitetty kaikkien Suomen kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla, mutta kukaan ei muistanut tällaista leipälapioon liittyvää perinnettä. Leipä ja suola -lahjat (yleensä tupaantuliaisissa) tulivat monelle mieleen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-on-ollut-olemassa?language_c…
Ruokatieto-sivustolla kerrotaan liikelahjaideakilpailusta, joissa ehdotettiin leipälapiota lahjaksi:
https://www.ruokatieto.fi/uutiset/liikelahjaksi-kuusenkerkkaetikkaa-tai-leipalapio
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut tällaista kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tähän kysymykseen vastaaminen tarvitsee jonkin verran lisätietoa. Haluatko tietää jonkin tietyn esineen tekijän? Vai listan ylipäätään lintu-aiheisia lasitöitä tehneistä taiteilijoista. Mikäli haluat tietyn esineen tunnistettavaksi, siitä olisi hyvä lähettää kuva.
Erilaisia vastarintaliikkeen kuvauksia (esim. 1940-luvun Saksasta) löytyy kyllä, mutta tällaisia kuvauksia suoraan rintamalta oli vaikea löytää. Antti Tuuri Ikitie (Otava 2011) kuvaa Neuvostoliitossa eläneistä amerikansuomalaisista, mutta tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle. Päähenkilö Jussi Ketola onnistuu siirtymään Suomen puolelle ennen talvisotaa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1605650Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen romaanin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti ei yksikään lastenkirjallisuuden asiantuntijoistamme muistanut kysymääsi satua. Mikäli satu löytyy myöhemmin, lähetän tiedon sähköpostitse.
Tampereella oleva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm) on paikka, josta voi myös kysyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta koskevia asioita, myös tätä. Heidän sähköpostiosoitteensa on sni@sci.fi Laajoista tietopalvelutoimeksiannoista SNI perii maksun, mutta he arvelivat ettei tästä yhdestä sadusta veloiteta; ehkä on paras varmistaa kysyessä.
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,...
Kirjastot ottavat kyllä harkinnanvaraisesti vastaan lahjoituksena sellaisia julkaisuja, joita kokoelmassa ei ole ja joille uskotaan löytyvän edelleen käyttöä. Asiaa on kuitenkin tiedusteltava suoraan siitä kirjastosta, jolle lahjoituksen haluaa tehdä. Yleistä vastausta ei voi antaa, ei varsinkaan tietämättä, mitä nämä "vanhat tietokonepelit" ovat.
Saattaa olla, että kirjastoa parempi kierrätyspaikka tietokonepeleille voi olla mikä tahansa kirppari. Myös jos kirjastossa on ns. kierrätyskärry, sitä voi kokeilla. Jos pelit eivät siitä lähde kiertoon, ei niille kirjaston kokoelmassakaan ole käyttöä.
Heikki Poroila
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu vuonna 1912 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Hei,
Tuossa kirjassa mainitaan että kyseessä on Lasse Nordlundin itsensä kehittelemänsä säilömismenetelmä, jossa marjat säilyvät omassa liemessään purkeissa, joita käännellään säännöllisesti. Tämän tarkempaa tietoa ei tuossa ole edes siitä, millä marjoilla hän on asiaa kokeillut. Ainakin puolukka säilyy hyvin survottuna marjoissa olevan bentsoehapon ansiosta ihan ilman purkkien kääntelyä.
Lasse Nordlundista on tänä vuonna ilmestynyt myös uusi kirja:
Lantun henki : Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä / Touko Hujanen & Antti Salminen.
Se ei ole juuri nyt meillä paikalla, joten en voi tarkistaa onko tuosta säilömismenetelmästä siinä yhtään tarkemmin.
Tässä olisi muutamia mietelausekokoelmia, joista voisi löytyä sopiva teksti lohduksi vanhemmille.Liitän kirjat tähän linkkinä: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.1716427?sid=5185744928https://lastu.finna.fi/Record/lastu.238801?sid=5185745711https://lastu.finna.fi/Record/lastu.305091?sid=5185746767https://lastu.finna.fi/Record/lastu.43571?sid=5185747799
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä kokoelmatietokannasta helmetistä http://www.helmet.fí
löydät kirjoja aiheesta. Valitse sanahaku ja kirjoita laatikkoon `terassit` ja klikkaa hae (ilman lainausmerkkejä). Saatavuustiedot saat esille klikkaamalla kirjan nimeä.
Esimerkiksi Andersson, Ingald Kotipihan puuterassit. Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2002
Vuonna 1982 julkaistu kaksiosainen Suomalaiset sinibaretit -kirjasarja sisältää matrikkelin suomalaisista rauhanturvaajista, jotka ovat osallistuneet YK:n rauhanturvatoimintaan aina ensimmäisestä Suezilla vuonna 1956 alkaneesta rauhanturvaoperaatiosta lähtien.
Suomessa on kirjastoissa jäljellä suurempia LP-levyjen kokoelmia lähinnä HelMet-kirjastojen musiikkivarastossa Tikkurilassa ja Kuopion varastokirjastossa. Kummassakin on tosin sama ongelma, erittäin suuri määrä muista kirjastoista aikoinaan tulleita LP-levyjä, joita ei ole ehditty viedä luetteloihin. Isoista kaupunginkirjastoista mm. Jyväskylä on myös pitänyt LP-kokoelman itsellään, mutta sekään ei pääosin ole verkossa selattavana. Yksityiskokoelmissa toki levyjä on, mutta niihin ei tätä kautta voi ketään ohjata. Yleisradiolla on myös iso LP-kokoelma, mutta sieltä ei saa lainaksi mitään.
Kysymyksen suurempi ongelma liittyy siihen, mitä teoksia kysyjä oikeastaan etsii ja onko tarpeessa olennaisinta levytysaika, esittäjä vai jokin tietty...
Helmet-kirjastojen laina-aika on sama vuodenajasta riippumatta, eli mitään erillistä kesälaina-aikaa ei ole. Yleinen aika on 28 vrk, eli neljä viikkoa. Jos lainoista ei ole varauksia, ne on toki mahdollista uusia viisikin kertaa. Alla linkki tietoon Helmetin laina-ajoista:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Gottfried Kellerin teoksista on ainakin seuraavat suomennokset:
188?: (vuosi on epävarma, samoin kääntäjä) Wäärinkäytetyt rakkaudenkirjeet (Die mißbrauchten Liebesbriefe)
1888: Seldwylan asukkaat (Die Leute von Seldwyla); suom. K. Wiljakainen ja Hj. Hagelberg
1908: Novelleja; suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1921: Maakylän Romeo ja Julia (Romeo und Julia auf dem Dorfe); suom. V.A. Koskenniemi, WSOY
1922: Viheriä Heikki (Der grüne Heinrich); suom. J.V. Lehtonen, WSOY
1948: Seitsemän rakkautta (Das Sinngedicht); suom. Toini Heikinheimo, Tammi
1953: Seitsemän legendaa (Sieben Legenden); suom. Lauri Viljanen, WSOY
1971: Seldwylan asukkaat 1-2; suom. Lindgren, Nuuttila, Nuorto, Suominen Kunnas, Gummerus
Uudempia en ainakaan löytänyt, mutta...
Arabiankielisiä kirjoja näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa yli 2000 nimekettä. Yhdestä nimekkeestä taas on lähes aina useita eri kappaleita. Näin ollen arabiankielisiä kirjoja on useita tuhansia.
Alkuvuonna 2020 arabia oli Helmet-kirjastojen kahdeksanneksi lainatuin kieli. Sitä lainatumpia kieliä olivat (tässä järjestyksessä) suomi, englanti, ruotsi, venäjä, ranska, espanja ja saksa.
