Olet kyllä etsinyt ja "löytänyt" aivan oikein, HelMet-kirjastoissa ei ole (ainakaan enää) kyseistä albumia, vain tuolla nimellä liikkuva DVD-levy (jonka sisältö poikkeaa itse albumista).
Etsimääsi kappaletta ei ole myöskään millään muulla levyllä, eli tällä hetkellä sitä ei ole saatavana.
Syynä levyn puuttumiseen voi olla joko se, ettei sitä koskaan ole hankittu tai että se on viimeistä kappaletta myöten kadonnut. Maailmalla ilmestyvistä uusista CD-levyistä pystytään HelMet-kirjastojenkin isoon kokoelmaan ostamaan vain murto-osa, pääosa maailman levyistä jää aina hankkimatta. Ei ole rahaa kaikkeen. Jälkikäteen on aika vaikea tutkia, onko levyä meillä koskaan ollutkaan, mutta veikkaisin, että se on kokenut monen muun kaltaisensa kohtalon...
Haku Aleksista, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta, antoi tulokseksi kahdeksantoista viitettä filosofi Jean-Francois Lyotardista. Artikkeliluettelo liitetiedostona.
Filosofisen aikakauslehden niin & näin verkkosivuilta löytyy artikkeleita, joissa viitataan Jean-Francois Lyotardiin, mm. osoitteissa
http://www.netn.fi/199/netn_199_pyoria.html
http://www.netn.fi/395/netn_395_holvas.html
Vapaa Ajattelijan numerosta 1/2001 löytyy artikkeliviittaus Lyotardiin:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/posthum.html
Hevoset ja ratsastus -lehden numerossa 4/08 sivuilla 24-25 on artikkeli Marianne Korhosen teuraskuljetuksista tekemästä TV-dokumentista. Lehti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston
nuortenosastolla ja se on tällä hetkellä hyllyssä.
Elfquest-sarjaa on suomennettu 5 osaa:
Pako tulen alta (Fire and Flight) 1990,
Ryöstöretki (Raid at Sorrow's End) 1990,
Haaste (The Challence) 1991,
Suden laulu (Wolfsong) 1993 ja
Auringon ääni (Voice of the Sun) 1993.
Kirjoja on saatavilla kirjastoista.
Kirjat on kustantanut Kustannus Jalava oy. Lisätietoja sarjan jatkosta
voit tiedustella kustantajalta: Jalava@cultnet.fi tai puh. (09)6933725.
Pekka Takin teoksesta Atk-sopimukset : käytännön käsikirja (Lakimiesliiton kustannus, 1999) löytyy tietoa tietotekniikka-alan sopimuksista. Saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy www-osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/.
Valokuva säilyvänä esineenä on ollut mahdollinen 1830-luvulta lähtien, kun dagerrotypia alkoi yleistyä. Negatiivimenetelmä, joka mahdollisti kuvien monistamisen, tuli laajempaan käyttöön 1860-luvulla. Valokuvien ottaminen ihmisistä yleistyi myös Suomessa 1800-luvulla ja siitä tuli osa varakkaamman väestön tapakulttuuria. Kiertelevät valokuvaajat levittivät kuitenkin ajatusta myös maaseudulla ja houkuttelivat myös vähävaraisempia kuvauttamaan itsensä. Lukuisat ammattivalokuvaajat ikuistivat täten varmasti tuhansia suomalaisia jo 1800-luvun puolella. "Suomalaisen" määritelmä on jpka tapauksessa ongelmista pienin.
Mutta onko mitään keinoa edes yrittää arvioida, kuinka moni 1700-luvulla syntynyt on tullut ikuistetuksi. Toisin kuin...
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3
Kultainen nousukas on Arto Paasilinnan teos ja siitä on otettu useita painoksia. Listan Paasilinnan kirjoista löydät esim. kustantajan sivulta:
http://www.wsoy.fi/
Koska Kultainen nousukas on Paasilinnan hieman vanhempaa tuotantoa, sitä ei välttämättä enää löydy kirjakauppojen valikoimasta. Sinun kannattaisikin kysellä kirjaa antikvariaateista. Suomen antikvariaattiyhdistyksen jäsenliikkeet ja niiden yhteystiedot löytyvät sivulta:
http://www.worldartantiques.com/Association-BookSAY.htm
Tietokonepelistä otetut ruudunkaappaukset tuottavat kuvia, jotka saattavat saada suojaa myös erillisinä kuvina. Täysin varmaa tämä ei ole, koska voidaan perustellusti kysyä, kenen "piirtämä" tai "maalaama" kuva on. Sehän muodostuu ohjelmointikoodien avulla, eikä siten ole aivan sama asia kuin perinteinen kuva. Ennakkotapauksia tuskin on olemassa.
Mitä yleisemmin tulee tällaiseen PR-käyttöön, siihen harvemmin kukaan puuttuu, vaikka se muodollisesti voisi luvatonta ollakin. Pelien valmistajat hyötyvät siitä, että heidän pelejään esitellään, joten heillä ei ole intressiä puuttua tällaiseen mainoskäyttöön. Jos haluaa pelata varman päälle, voi yrittää ottaa yhteyttä julkaisijaan ja pyytää käyttöluvan.
Jos peliä on valikoimaluettelossa esitelty...
Kysyisin sen verran sinulta lisätietoa, että tarkoitatko yhtä kysymystä vai kaikkia lähettämiäsi kysymyksiä? Kysy Kirjantonhoitajalta -verkkopalvelussa vastataan vain kerran asiakkaan samaan kysymykseen. Yhteen kysymykseen tullut vastaus näkyy arkistossa, siihen liittyvät kommentit näkyvät vastauksen alapuolella. Omia vastauksia ei tällä hetkellä pysty katsomaan erikseen koottuna, koska rekisteröityminen palveluun ei tässä vanhassa ylläpidossa toimi enää. Katsomme, miten voisimme ratkaista tämän pulman uudessa ylläpidossa, jota tällä hetkellä rakennetaan.
Monilla Helmet-kirjastoilla, joista asiaa kysyin, ei ole nukketeatterisermiä tai kulissia satutunneillaan. Ainakin nukketeatteri Sampo myy pöytäteatteripakettia sivuillaan:
http://nukketeatterisampo.fi/tuote/poytateatteripaketti-maija-baric-cam…
Suomen Akatemian Kysy tieteestä -palstalla on kysytty koko maapallolle mahtuvien ihmisten määrästä. Vastauksessa on pohdittu asiaa ottamalla huomioon mm. maapallon pinta-ala, maapinta-ala, maapallon asumiskelpoinen pinta-ala, ruoan ja muiden resurssien tuotanto ja maapallon todellinen kestokyky mm. ravinnontuotannon kannalta. Eri seikat huomioon ottamalla saadaan erilaisia lukuja. Myös Suomen suurin mahdollista asukasmäärää riippuu näistä samoista muuttujista, eikä yhtä lukua ole mahdollista antaa.
Alla linkki Kysy tieteestä -palstan vastaukseen:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miten-paljon-ihmisia-mahtuu-elamaan-maapallolle/#5fd351d5
”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö...
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
Kyseinen kappale löytyy nuottina Dennis Cyporynin teoksesta The bluegrass songbook: eighty-eight original folk and old-time mountain tunes vuodelta 1972. Teos kuuluu Jyväskylän, Kouvolan, Rovaniemen ja Tampereen kaupunginkirjastojen kokoelmiin. Siitä on mahdollista tehdä kaukopalvelutilaus pääkaupunkiseudulle. Vantaalla kaukopalvelumaksu on seitsemän euroa.
Suomeksi kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Venäjäksi se on Kansalliskirjaston Slavica-kokoelmassa. Kysy kaukolainamahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Valitettavasti palstamme kautta ei kysymykseesi ole löytynyt vastausta. Kysymys Alexei Apostolista: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71cdc77f-ba7c-4c9…
Kannattaa kysyä asiaa vielä Helsingin kitaraseurasta http://www.kitaraseura.fi/tietoja/
