Espoon kaukolainoja voi kysellä numerosta 09/81657648 tai sähköisesti kaukopalvelu@espoo.fi
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Ongelmasi kuulostaa niin vakavalta, ettei ammattitaidottoman kannata yrittää googlella neuvo Sinua.
Ota yhteyttä lakimieheen.
Esim. Asianajajapäivystykseen http://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/asianajajapaivystys
Alicen seikkailut ihmemaassa on sama kirja kuin Liisa ihmemaassa ja Liisan seikkailut ihmemaassa. Kyseessä on vain uusi suomennos Lewis Carrollin kirjasta Alice's adventures in wonderland. Kirjan on kääntänyt Alice Martin ja sen on julkaissut WSOY 1995. Juuri tästä käännöksestä löydät tietoa esim. seuraavista lehtiartikkeleista: Carroll, Lewis: Alicen seikkailut ihmemaassa, kirja-arvostelut, arvostelija: Lång, Markus, Lehti: Parnasso, 1995, n:o 3, s. 353-355// Carroll, Lewis: Alicen seikkailut ihmemaassa, kirja-arvostelut, Arvostelija: Rosvall, Matti, Lehti: Portti, 1995, n:o 1, s. 158.
Lisäksi suomenkielistä tietoa kirjailijasta ja kirjasta löytyy mm. sivuilta: http://www.helsinki.fi/~mlang/carroll-essee.html.
Gilderoy on mitä luultavimmin anglisoitu muoto "punatukkaista poikaa" merkitsevästä gaelinkielisestä ilmauksesta gille ruadh. Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan (johon esimerkiksi suosittu Harry Potter -fanisivusto Harry Potter Wiki tukeutuu) Gilderoy tarkoittaa "punatukkaisen palvelijan poikaa" tai "kuninkaan palvelijan poikaa". J. K. Rowlingin kerrotaan löytäneen Gilderoy-nimen hakuteoksesta Brewer's dictionary of phrase and fable, jossa kerrotaan skottilaisesta lainsuojattomasta Gille Ruadhista (Pádruig Mac Griogair) eli Gilderoysta (Patrick McGregor).
https://harrypotter.fandom.com/wiki/Gilderoy_Lockhart#Etymology
Hei!
Osastoilla ei meillä valitettavasti vielä ole asiakkaiden käytössä skanneria. Keskiviikkoiltaisin kokoontuvassa avoimessa netin käytön opetus -ryhmässä on joskus skannailtu asiakkaiden kuvia. Ryhmä kokoontunee seuraavan kerran viikolla kolme. Sitten kun aika on vahvistunut, ajat ja päivämäärät ilmoitetaan lib.vaasa.fi -sivulla.
Kevään aikana on tarkoitus hankkia asiakkaiden käyttöön parikin skanneria osastoille. Luulisin, että Tritoniassa tällainen on, joten kannattaisi ehkä kysellä sieltä näin ensi hätään voiko palvelua käyttää muutkin kuin omat opiskelijat.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä -kirja kuuluu Museoviraston kirjaston kokoelmiin. Koska ko kirjasto sijaitsee Helsingissä, emme tilaa kirjaa kaukolainana muualta Suomesta. Helsingissä sijaitsevissa tieteellisissä kirjastoissa, kuten Museoviraston kirjastossa, tulisi asiakkaan itse tehdä varaus, noutaa kirja, jne. Kyseisessä kirjassa on 42 sivua. Museoviraston kirjastossa on muuten myös kirjat Mouhijärvi 1639-1989 ja Mouhijärven seurakunnan vanhemmista vaiheista. Yhteystiedot http://www.nba.fi/fi/kirjasto Muistini mukaan myös kirjassa Sastamalan historia osa 3: 1860-1920 käsitellään Mouhijärveä. Sitäkin on saatavilla Museoviraston kirjastosta. (Mielestäni viime kesänä lomaillessani Mouhijärven lähikunnassa ko kirjaa oli...
Jos aiot sukeltaa Itämeressä, on olemassa juuri sellainen kirja, jota ajattelet, nimittäin ”Aaltojen alla: Itämeren vedenalaisen luonnon opas”. Kirjan on julkaissut Like 2004.
Kaukaisemmista meristä en löytänyt suomenkielistä aikuisten kirjaa. Englanninkielisiä kirjoja, joissa kerrotaan eri merien elämistä/kasveista, tottakai on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta löytyi esim. tällaisia kirjoja:
Beth and Shaun Tierney, “Diving the world: a guide to the world’s coral seas”, Footprint 2006
Nick Hanna, “The art of diving and adventure in the underwater world”. Ultimate Sports 2006 (kertoo koralliriutoista)
John Collins, “Cool waters Emerald seas : diving in temperate waters”, Atrium 2006
Marc Spalding, “A guide to the...
Minna Canthin kirjeet sisältyvät Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteriin, https://kuopio.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Kirjeet löytyvät käsikirjoituksina ja mikrofilmattuina.
Uusi päivä -ohjelman osassa 736 soi venäläinen sävelmä, joka on tullut tunnetuksi nimellä Venäläinen surumarssi (Вы жертвою пали, Vy z̆ertvoju pali), tällä kertaa sovitettuna vaskiorkesterille. Kappaletta käytettiin Venäjän vallankumouksen uhrien hautajaisissa. Säveltäjästä ei ole täyttä varmuutta, mutta kappale pohjautunee venäläiseen kansansävelmään.
Kappale on kuultavissa useilta äänitteiltä, mm. Solistiseitsikko Imperialin CD:ltä Punaiset ja valkoiset laulut : Songs across the political divide (2014).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Surumarssi_(vallankumouslaulu)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/02/19/kumouslaulujen-klassikkoja
https://areena.yle.fi/1-3257950
Tuoreita aiheesta kertovia kirjoja:
Koponen, Juha: Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2019)
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja (Verotieto, 2019)
Suomi.fi -sivustolle on koottu tietoa perunkirjoitukseen ja perintöön liittyvistä asioista: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto
Ohjesivustoja ovat julkaisseet myös monet pankit ja lakialan yritykset, mm. Laki24.fi: https://www.laki24.fi/category/perinto/kuolinpesan-hallinto/
Kukaan vastaajista ei valitettavasti tunnistanut ohjelmaa. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä ohjelmasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommentteihin.
Kysymääsi näytelmää ei todennäköisesti löydy mistään videona, sillä sitä ei ole myytävänä Yleisradion tallennepalvelussa. Filmin nimi on Kaks tavallista Lahtista ja sitä voisi kysyä Suomen Elokuva-arkistosta, joka osti Suomen filmiteollisuus Oy:n. Arkiston sähköpostiosoite on: sea@sea.fi
Togon tilastot löytyvät
http://www.stat-togo.org/
http://www.afristat.org/Togo/index_stat.htm
Ne ovat tiko ranskaksi kuten kaikki Togon viralliset tiedot.
Mallitutkielmaa kannattaisi hakea omasta oppilaitoksesta.
Espanjalaiselta runoilijalta Antonio Machadolta ei ole suomennettu yhtään kokonaista kokoelmaa. Aale Tynnin Tuhat laulujen vuotta –runoantologiassa on joitakin suomennoksia hänen runoistaan, mutta kysymäsi runon säkeistö ei ollut niiden joukossa. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu
Ruotsin kirkon näkemyksen mukaan kyse on sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja naisen vapaudesta. Kun isä luovuttaa tyttärensä tämän tulevalle aviomiehelle, nainen on ikään kuin miesten omaisuutta. Tällä eleellä on erittäin vahva symbolinen merkitys ruotsalaisessa, sukupuoltan välistä tasa-arvoa korostavassa yhteiskunnassa.
