Kyseessä on suomen kielen sijamuoto nimeltä komitatiivi. Siinä muoto on täysin sama yksikössä ja monikossa, joten vasta asiayhteyden perusteella voi tietää, onko mukana olevia henkilöitä tai asioita yksi vai useampi.
Aiheesta löytyy tiivis selostus Wikipedian komitatiivia käsittelevästä artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Komitatiivi.
Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.
Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.
Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan...
Kyseessä saattaisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama Lentävä Lallero, Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirja 134 vuodelta 1986. Siinä kuusivuotias Reittu haaveilee lentävästä mustasta koirasta, jonka nimi on Hurja. Reittu tutustuu samanikäiseen Helenaan, joka puolestaan tahtoisi Lallero-nimisen lentävän corgin. Kumpikin lapsista on varma, että jo seuraavana yönä juuri hänen koiransa lentää Reitun huoneeseen. Helena jää Reitun luo yöksi nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lopulta kuuluu jysähdys, ja katolla istuu kuin istuukin koira...
Aila Meriluodon tuotanto:
Runokokoelmia:
Lasimaalaus (1946)
Sairas tyttö tanssii (1952)
Pahat unet (1958)
Portaat (1961)
Asumattomiin (1963
Tuoddaris (1965)
Silmämitta (1969)
Elämästä (1972)
Varokaa putoilevia enkeleitä (1977)
Talvikaupunki (1980)
Ruusujen sota (1988)
Elämäkerrallisia teoksia:
Lauri Viita (1974)
Lasimaalauksen läpi (1986)
Romaaneja :
Peter-Peter (1971)
Kotimaa kuin mies (1977)
Sisar vesi, veli tuli (1979)
Lasten- ja nuortenkirjoja:
Pommorommo (1956)
Ateljee Katariina (1965)
Meidän linna (1968)
Vihreä tukka (1982)
Käännöksiä:
Harry Martinson : Aniara (1963)
Rainer Maria Rilken : Duinon elegiat (1974)
Sanoilla armo ja armollinen on suomen kielessä useita merkityksiä. Sanaa armo on käytetty mm. entisajan aatelisten ja ylhäissäätyisten puhuttelusanana. Näin esimerkiksi ilmauksessa "teidän armonne". Armollinen tarkoittaa vanhoissa puhuttelusanoissa ja titteleissä myös ylhäissäätyistä, korkea-arvoista ja kunnioitettavaa, esim. "armollinen kuningas". Sanojen eri merkitykset löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armo?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/armollinen?searchMode=all
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
On hyvin mahdollista, että fraasiutunut -ine-komitatiivin sisältävä ilmaus "niine hyvineen" on kielemme alkuperäistä ainesta. Komitatiivi on sijana harvinainen, systemaattisesti sitä tavataan oikeastaan vain itämerensuomalaisissa kielissä. "Niine hyvineen" tulee esimerkkinä tuon tuostakin vastaan suomen ja suomensukuisten kielten komitatiivia tarkastelevissa tutkimuksissa. Käännöstutkimuksissa on käsitelty komitatiivisuutta ilmaisevia adpositioita esimerkiksi englannin ja venäjän kielissä, mutta näistäkään ei löydy selvää esikuvaa "niine hyvineen" -fraasille.
Erkki Karin Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja antaa sanonnalle merkityksen "tyhjin toimin", mutta niin kuin kysymyksessä mainitut esimerkit osoittavat, se...
Ennakkoluulot ja syrjintä, jota "hibakushat" Japanissa kohtaavat, kytkeytyy etenkin radioaktiiviselle säteilylle alttiiksi joutumisen aiheuttamiin mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tästä syystä heillä on ollut vaikeuksia niin työ-, asunto- kuin avioliittomarkkinoillakin.Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettuihin atomipommeihin liittyvien säteilysairauksien stigma vaikuttaa myös pommituksen kokeneiden jälkipolviin: näistä kaupungeista kotoisin olevien naisten on voinut olla vaikea löytää puolisoa, koska pelätään, että "hibakushien" jälkeläisten lapsilla voi olla synnynnäisiä säteilyvaurioita. Ei ole ollenkaan tavatonta, että avioliittoa suunnittelevan nuoren miehen perhe palkkaa yksityisetsivän selvittämään, onko vaimoehdokkaalla...
Rakkauteen liittyviä taikoja ja kansanperinnettä käsitellään muun muassa seuraavissa kirjoissa:
Kansanviisauden aarrearkku : sananparsia, tarinoita, kaskuja ja uskomuksia menneisyydestä nykyaikaan
Oikotie onneen : nuoren naisen ennustuskirja
Myth and mentality : studies in folklore and popular thought
Amor, genus & familia : kirjoituksia kansanperinteestä
Mainitsemaasi wiccalaisuutta käsitteleviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Mitä wicca on?
Lady Sheba: Lady Sheban varjojen kirja
West: Wiccan käsikirja : johdatus wiccan saloihin
Cunningham: Wicca : opas wiccan harjoittajalle
Löysin myös Internet-sivun, jossa käsitellään wiccalaisuuden yhteydessä mm. magian keinoin aiheutettua rakastumista. Sen osoite on http://www.angelfire.com/weird2/...
Vanhat itäeurooppalaiset lasten- ja nuortenelokuvat ovat suosittuja. Youtubesta löytyy paljonkin itäeurooppalaisia elokuvia englanninkielisin tekstityksin. Venäläiset vanhat neuvostostudiot ovat siirtäneet ahkerasti vanhaa tuotantoaan verkkoon, ja niillä on omat youtube-kanavansa, joilla usein myös tekstitettyjä elokuvia. Keskeisiä studioita olivat Mosfilm, Lenfilm ja Gorky film studios sekä animaatiostudio Soyuzmultfilm. Erilaisia epävirallisia youtube-kanavia on eri maiden elokuvalle on myös paljon, ja esimerkiksi tsekkoslovakialaisia, puolalaisia ja itäsaksalaisia elokuvia löytää helposti. Jos on tietty elokuva mielessä, yksi vaihtoehto on hakea joko alkuperäisellä nimellä tai englanninkielisellä nimellä lisäten hakuun "english...
Luettelo Catherine Cooksonin tuotannosta alkuperäiskielellä löytyy seuraavilta webbisivuilta : http://www.myunicorn.com/bibl1/bibl0118.html
Suomennettu häneltä on (ilmestymisjärjestyksessä) seuraavat teokset:
Tyttö ja kartanonherra
Mallenin suku
Mallenin tyttö
Mallenin paluu
Rautainen julkisivu (julkaistu nimellä Catherine Marchant)
Emily
Hannah
Vanessa
Greenwallin kartanon piikatyttö
Greenwallin kartanon valtiatar
Onnen kulkurit
Tilly Trotter
Tilly Trotterin uusi elämä
Tilly Trotter, nuori leski
Ruoska
Liekehtivät vuodet
Yöperhonen
Pastorin tytär
Mustaa samettia
Jinnyn valinta
Uhkaava salaisuus
Kohtalon liekki
Siivetön lintu
Kohtalon lapset
Rakas poikani
Laitakaupungin lilja
Naisten talo
Maltan enkeli
Haavoittunut neitsyt
Rakkaus on sokea...
Zentanglesta eli meditatiivisesta kuviopiirtämisestä/värittämisestä valmiiden tai itse keksittyjen mallien pohjalta on julkaistu suomenkielinen opas.
Fallström, Ulla : Mielen kätketyt aarteet : retki zentangle-kuvien värittämisen ja piirtämisen iloihin. Basam Books. 2015
http://www.basambooks.com/kirja/978-952-260-459-0/mielen-katketyt-aarte…
http://www.adlibris.com/fi/kirja/mielen-katketyt-aarteet-9789522604590
Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta se on tilattavissa muualta kaukolainana samoin kuin seuraavat teokset:
Marbaix, Jane : Zentangle : inspirerande och meditativt tecknande. Arctic, 2015.
McNeill, Suzanne : The beauty of Zentangle : inspirational examples from 137 tangle artists worldwide. Design...
Tinanvalanta eli molybdomantia on jo muinoin käytetty ennustuskeino, jota nykyään harrastetaan pääasiassa leikkimielellä uudenvuodenaattona mm. Pohjoismaissa. Sen alkuperää ei varsinaisesti tunneta, mutta esimerkiksi antiikin Roomassa oli samantapaista ennustamista, kun ennustettiin sulattamalla vahaa [1]. Tinanvalannan tarkoitus on ennustaa juuri seuraavan vuoden tapahtumia [2], sekä myös onnensa turvaaminen, koska ensimmäinen tina oli aikoinaan tarkoitus valaa haltijalle tai tontulle [3].Vedestä nostetun tinan varjokuvan tulkintoja linkissä [4].[1] https://ulukayin.org/molybdomancy-a-new-years-eve-tradition/[2] https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/tina-kertoo-mita-uutena-vuotena-tapahtuu-mutta-muitakin-keinoja-on-kaytetty/[3] https://yle....
Valtterin alkuperän katsotaan viittaavan saksalaiseen Waltheriin, joka merkitsee valtiasta, ohjaajaa ja joukon johtajaa. Christianin alkuperä on latinankielessä Christianuksessa, mikä tarkoittaa kristittyä. Nimi onkin ollut monien varhaisten marttyyrien. (lähde: Uusi suomalainen nimikirja)
Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa:
"Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämessämme."
Ilmeisesti Katti-Matin luoja George Gately (Gallagher) lainasi vuonna 1971 luomalleen kissahahmolle nimen Emily Brontën Humisevan harjun henkilöltä pelkästä ilkikurisesta päähänpistosta: "Kieli poskessa hän nimesi riiviön Brontën kuuluisan henkilön mukaan", selvittää The cartoonists -verkkosivu nimen taustaa. Mielenkiintoista kyllä, tutkija Ivan Kreilkamp onnistuu kirjoituksessaan Petted things: Wuthering heights and the animal osoittamaan, että tässä on jopa jotain järkeä.
http://thecartoonists.ca/Index_files/2002pages/TC%20-%20George%20Gately,%20Creator%20of%20Heathcliff.htm
Hait eivät yleisen tieteellisen käsityksen mukaan nuku aivan kuten ihmiset tai muut eläimet, mutta niidenkin on aktiivisten jaksojen välillä vietettävä pitkin päivää eripituisia mutta ilmeisesti verrattain lyhyehköjä lepojaksoja. Vuonna 2016 tutkijat onnistuivat näkemään valkohain, joka näytti lepäävän useiden minuuttien ajan lähes täysin liikkumattomassa tilassa osin vahvan virtauksen avittamana. Tällaisille hailajeille tyypilliseen tapaan se ui suu auki ja laski veden poskilihastensa avulla kidusten kautta ulos.
On totta, että monien hailajien on pysyteltävä jatkuvassa liikkeessä, jotta ne kykenisivät hengittämään. Kaikkiin lajeihin tämä ei kuitenkaan päde. Esimerkiksi sitruunahailla, riuttahailla,...
Kyseessä on L. Onervan runo Kotipetäjä. Runo on julkaistu vuonna 1914 kokoelmassa Kaukainen kevät. Se julkaistiin myös samana vuonna Otavan joulu -lehdessä. Voit lukea runon alla olevasta linkistä digitoituun lehteen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/597805?page=25&term=ranta%C3%A4yr%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4&term=m%C3%A4nty
Kotipetäjä-runo sisältyy myös L. Onervan vuonna 1927 ilmestyneisiin Valittuihin runoihin.
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut...
