Candy Candy -sarjaa on hankittu useisiin Suomen kirjastoihin. Kirjastot löytyvät maakuntakirjastojen monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot .
Em. videoiden kaukolainaaminen on mahdollista. Kaukolainauksen voit hoitaa lähimmän kirjastosi kautta. Tietoa kaukolainauksesta esim. Oulun kaupunginkirjastosta on kotisivullamme http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Mikäli tarkoituksesi on ostaa Candy Candy -videoita niin monissa videoissa näkyi olevan toimittajana Castle Communications tai voisit kysyä ostomahdollisuutta esim. Future Filmiltä, joka oli joissain vanhimmissa videoissa toimittajana http://www.futurefilm.fi/info.php?pageCat=6 .
Mustavalkoinen kopiointi onnistuu Turun pääkirjastossa katukerroksen Uutistorilla ja Kirjallisuus ja taiteet -osastolla sekä uudisrakennuksen toisessa kerroksessa, tieto-osastolla. Värikopiointi on mahdollista vain Uutistorilla. Kopiot maksavat 20 senttiä sivu.
Kyseinen kappale on Ahti Kaulasen säveltämä ja sanoittama Vanha kurki. Kappale sisältyy nuottijulkaisuun Vain seitsemän päivää (Ahti Kaulanen , 2006) ja Laululompolo (1994). Nuottijulkaisut sisältyvät muutaman kirjaston kokoelmiin, mutta ovat käytettävissä useimmissa paikoissa vain lukusalissa. Laululompolo näyttäisi kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainaan Lapin kirjastojen kokoelmista.
Tapio Rautavaaran esittämä kappale Vanha kurki on Gennadi Podelskin säveltämä ja Pauli Salosen suomeksi sanoittama. Se alkaa sanoin "Kauas kurjen vei kaipuu, jätti syntymämaan..."
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=527643
Lasse Erola: Tapsa. Tapio Rautavaaran...
Gerontology Wiki -sivuston mukaan maailman vanhin ihminen joulukuusta 1999 marraskuuhun 2000 oli 8.11.1885 syntynyt englantilainen Eva Morris. Hänen "edeltäjänsä" maailman vanhimpana, amerikkalainen Sarah Knauss (s. 24.9.1880), kuoli 30.12.1999 vain 33 tuntia ennen vuosituhannen vaihdetta.
http://gerontology.wikia.com/wiki/Eva_Morris
kielitoimistonohjepankki.fi: ”Koska alkaa tekemään on rakennetyyppinä tavallinen eikä aiheuta ilmaukseen monitulkintaisuutta, suomen kielen lautakunta hyväksyi sen yleiskieleen alkaa tehdä -rakenteen rinnalle (2014).
Monien kielenkäyttäjien mielestä rakenne alkaa tekemään ei kuitenkaan ole neutraali, minkä vuoksi sitä voi pitää yleiskielen rajatapauksena.”
Toisin sanoen molemmat lauseet ovat tässä suhteessa oikein. Muilta osin olisi korjattavaa. ’Mitä’ -sanaa ei voi käyttää tuossa vertailuyhteydessä, vaan joko ’kuin’ tai ’joka’. Jälkimmäisessä tapauksessa pilkku Niilon jälkeen.
kielitoimistonohjepankki.fi on hyvä apuväline oikeakielisyyteen.
Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui....
Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame
Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v…
https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus
Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22
Anssi Kelan säveltämä ja sanoittama kappale "Miten sydämet toimii" sisältyy nuottiin "Pop tänään. Vol. 3" (F-Kustannus, 2014). Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Siellä soitettiin Kirkaa".
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1881. Aluksi sen nimi oli Helsingin käsityökoulu. Vuonna 1933 oppilaitos vaihtoi nimensä Helsingin käsityöopistoksi ja vuonna 1949 edelleen Helsingin käsityönopettajaopistoksi. Historiansa aikana oppilaitos toimi monessa eri paikassa.
1881 - 1884 Fabianinkatu 31
1884 Bulevardi 8 (suomalaisen tyttökoulun talo), Kaivokatu 12 (Säätyjen talo)
1885 Bulevardi 8
1886 Unioninkatu 32
1887 Fabianinkatu 22
1900 - 1903 Maneesikatu 3
1903 - 1905 ...
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Melinda Metzistä ei valitettavasti löydy suomenkielellä juuri mitään tietoa. Englanninkielisiä sivustoja on joitakin, tässä parhaita:
http://www.bbc.co.uk/cult/roswell/interviews/burnsmetz/index.shtml
Melindan haastattelu löytyy sivustolta:
http://www.scifi.com/sfw/issue254/interview.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on myös aikaisemmin kysytty Melinda Metziä käsitteleviä sivustoja. Tässä linkki aikaisemmin tässä palvelussa olleeseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9151…
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole omaa ympäristöjärjestelmää tai -ohjelmaa. Kaupungin virastojen ja laitosten pitää raportoida vuosittain kaupungin ympäristöraporttia varten seuraavia tietoja: Ympäristöjohtaminen ja –koulutus, Oman toimialan ympäristötavoitteet ja –toimet, Energiankulutus ja -säästö, Jätehuolto ja jätteen synnyn vähentäminen, Hankinnat kuljetukset ja ympäristöriskit.
Helsingin kaupungin ympäristöraportti: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helsingin kaupunginkirjastoon on muodostettu mm. kirjastojen ekotukihenkilöistä ympäristöasioiden verkosto. Verkoston toiminnan pohjana on Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma: http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?...
Kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Ilta-Sanomissa 12.3. julkaistuun, sarjamurhaaja Michael Fourniretistä kertovaan juttuun kirjan nimi on ilmeisesti suomennettu sujuvuuden vuoksi (ks. https://www.is.fi/viihde/art-2000009438204.html).
Kirjan ranskankielinen nimi on Le fils de l'ogre. Linkki kirjan tietoihin Amazonissa: https://www.amazon.co.uk/gp/product/B07HCPGRS5/ref=dbs_a_def_rwt_hsch_v…;
Runo löytyy Risto Rasan kokoelmasta Hiljaa, nyt se laulaa (1974). Runo löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi alla olevasta blogilinkistä.LinkkiArjen siivellä -blogi: https://tarjaje.wordpress.com/2013/07/15/koska-tahansa/
"Tusluikku" tarkoittaa ampuma-asetta. Mitä todennäköisimmin se on yhdistelmä sanoista tussari ('lyhyt metsästysluodikko; poikien omatekoinen tuliase') ja tuliluikku ('ampuma-ase'). Joskus sanaan voi törmätä myös muodossa "tupsluikku": "Järkevästi ottaen Ille, mun päähäni ei millään mahdu että mun on lähdettävä treenaamaan tappamista vuonna tuhat yhdeksän sataa kuus kuus jälkeen jonkun kylävanhimman syntymän. Mulle annetaan tupsluikku ja sanotaan että paina nappi ottaan, -- " (Alpo Ruuth, Naimisiin)
Kyllä löytyy. Ainakin kirjastojen musiikkiosastoilla on tarjolla Thompsonin pianokoulu 1-3 ja
lisäksi alkeisvihko: Thompsonin pianokoulu : Pienet sormet soittamaan, alkeisvihko.
Sokeroinnista tai muistakaan karvanpoistomenetelmistä ei löydy kokonaista kirjaa. Monista ihonhoitoon liittyvistä kirjoista löytyy jonkin verran tietoa, mm. alla mainitusta:
Ihmetiikka : ihonhoito- ja kosmetiikkaopas nuorille / Taina Paarmas (2013)
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2086689__SIhmetiikka__Orig…
Bambi-elokuvan sadepisaralaulun suomenkielinen nimi on "Sade huhtikuinen" ja suomenkieliset sanat on tehnyt Reino Bäckman. Laulun alkuperäinen nimihän on "Little April Shower" ja englanninkielisenä laulu löytyy useastakin Disney-elokuvien lauluja sisältävästä nuottivihosta.
Luettelon tällaisista nuoteista saa Interentistä esim. menemällä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleisten kirjastojen yhteiseen Plussa-aineistohakuun http://www.libplussa.fi, kirjoittamalla hakutermiksi Little April Shower ja rajaamalla haun koskemaan nimekettä ja nuottijulkaisuja.
Samaisesta Plussa-palvelusta löytyy tiedot yhdestä lp-levystä, jossa laulu on suomeksi laulettuna. Levy on Walt Disneyn kivat satulaulut 3 (julkaistu 1973, 30928060 kust....
Lopputyötä varten kannattaa varmaankin kysyä oman oppilaitoksen kirjastosta oman alan kirjallisuutta, myös Terveystieteiden keskuskirjastosta, osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi/medic/ löytää syventävää kirjallisuutta. Eri yliopistojen sivuilta löytää lisäksi mielenkiintoisia opinnäytetöitä, jotka sivuavat tätä aihetta: www.kirjastot.fi ja täältä Yliopistokirjastot.
Yleisistä kirjastoista löytää yleisesityksiä eri aiheista. Katsoin aiheista empatia, hoitotyö, auttaminen, perhetyö.
Tässä joitakin suositeltavia kirjoja, joita löytää pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista, os. www.helmet.fi:
Eriksson, Esa
Huoli puheeksi : Opas varhaisista dialogeista. sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita; 60.
Juhila, Kirsi...