Kirjastot tekevät lastenkirjastoyhteistyötä monessa kunnassa. Tällaisia vinkkejä sain kirjastoista.
Pohjanmaalla toteutettiin ”Kirja kantaa, tarina tukee”-projekti. Siinä toimivat yhdessä Alavieska, Kalajoki, Merikarvia, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki ja Sievi. Siitä löytyy lisätietoa tästä linkistä:
http://tiekko-info.origonet.net/kirjakantaa/page2.html
Kymenlaakson kuntien kirjastoissa on jo kuuden vuoden ajan ollut Rinki-toimintaa. Vuosittain toteutetaan ainakin yksi yhteinen hanke. Lisätietoa voit kysyä Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Joroisen, Rantasalmen, Juvan, Puumalan ja Sulkavan kirjastot tekevät myös lastenkirjastoyhteistyötä. On toteutettu esim. kakaralli-projekti, jossa mm. kirjavinkkari kiersi kuntien kouluja. Lisätietoja esim....
Pääkapunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi en valitettavasti löytänyt mitään juuri kulmahiomakoneisiin ja niiden historiaan liittyvää kirjallisuutta.
Hain sitten yleisemmin aineistoa liittyen metalli-alan historiaan ja löysin seuraavan julkaisun:
Ruukin avain : 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta / Niklas Herlin.
[Helsinki] : Teknologiateollisuus, 2003 .
Yritin etsiä tietoa myös Googlella sekä lehtiartikkelitietokanta Aleksista, mutta tuloksetta.
Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsee kylläkin Tekniikan museo, josta kannattaisi vielä kysyä. Museon yhteystiedot ovat:
Viikintie 1
Toimisto: (09) 7288 440
avoinna: 1.8.2006 - 31.5.2007 keskiviikko - sunnuntai kello 12 - 16.
Anna Kortelainen on kirjassaan Päivä naisten paratiisissa (2005) tehnyt katsauksen tavarataloromaaneihin s. 98-107. Suomennettuihin kuuluu:
- Emile Zola : Naisten paratiisi (Naisten aarreaitta)
- Siwertz, Sigfrid: Suuri tavaratalo (1933)
- Kihlman, Christer: Gerdt Bladhin tuho (1987)
- Martin, Steve : Tavaratalon tyttö (2004)
Sekä Sophie Kinsellan Himoshoppaaja –kirjat.
Asiaan voi löytää tietoa esim. Carean, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän internet-sivulta. Potilaan oikeudet -nimisen otsakkeen alla http://www.carea.fi/fi/Opastusta/Potilaille%20ja%20l%C3%A4heisille/Poti… on linkit sairaalapotilaan oikeuksiin liittyviin lakeihin (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sekä Henkilötietolaki). Tärkeää tietoa on myös Potilasrekisterin rekiteriselosteessa.
Jos asia ei selviä tarpeeksi niin voi ottaa yhteyttä sairaalaan Palaute-sivun kautta http://www.carea.fi/fi/Tietoa/Yhteys/Palaute/.
Nuottien lukemista voi opiskella omatoimisestakin, mutta hyvän opettajan kanssa se sujuu varmasti helpommin.
Yksi nuotinlukemisen itseopiskeluunkin sopiva kirjasarja on Anne Vallin Perusaste 1-3: musiikin teorian ja säveltapailun oppijakso. Kirjat saa lainaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=perusas…
Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut yhteen myös muita itseopiskelun lähteitä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/musiikinteoria1
René Descartes oli alkujaan ranskalainen filosofi.
(syntynyt: 31.3.1596 La Haye en Touraine, Indre-et-Loire, Ranska
Kuollut: 11.2.1650 (53 vuotta)Tukholma, Ruotsi )
Hän julkaisi paljon kaikenlaista mm. musiikin teoriaa, kirjeitä, pamfletteja ja ennenkaikkea filosofisia teoksia.
Runoja en hänen julkaisustaan löytänyt. Niitä saattaa tietysti olla esim. hänen kirjeissään.
Sensijaan hän on innoittanut monia runoilijoita ja hänestä on kirjoitettu lukuisia runoja myös englanniksi.
Esim. PoetrySoup-sivustolta löytyy näitä runoja.
https://www.poetrysoup.com/poems/rene_descartes
Kysymääsi artikkelia ei löydy 1991 vuoden Soundi-lehdistä. Löytyy kyllä tällainen:
Juntunen, Juho: Torin laidalla posetiivi ja vanha mies, joka syöttää pulua vaimolleen : Gösta Sundqvist, ajatuslautturi, Sound 1991 (vol. 17) : n:o 7, s. 90-94. Aleksi-tietokannasta ei löytynyt kysymääsi artikkelia, vaikka Soundi-lehti on sinne indeksoitu. Muita Sundqvistista tehtyjä artikkeleita eri lehdistä eri vuosilta löytyi tämän lisäksi 6 kpl.
Voit käydä tallennuttamassa sydänäänesi Christian Boltanskin Sydänarkisto-teosta varten Rikhardinkadun kirjastossa vielä 1.4.2012. Rikhardinkadunkirjasto on avoinna sunnuntaisin klo. 12 -16.
Alla olevassa linkissä lisää teoksesta ja taiteilijasta sekä Rikhardinkadun kirjaston yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/Tapahtumat/Tapahtuma.aspx?ID=36848cb8-7b73-4f96-8…
Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole. Yksi kappale on Eduskunnan kirjastossa, eräpäivä on 17.1.:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/L3Q23R64K3JQJJVKN55XRT2Y5U61UMG4BUNCH66TBIP5C92F89-10115?func=full-set-set&set_number=031253&set_entry=000002&format=999
Mahdollisia varauksia ei tietokannan kautta ainakaan näkynyt. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/Sivut/default.aspx
Aivan kysymäsi nimistä kirjaa ei Kaarlo Österbladhilla ole. Olisiko etsimäsi teos tämä: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906 1: 1809-1885 / Kaarlo Österbladh (1933)?
Tämä kirja on Turun pääkirjaston varastossa. Voit tehdä varauksen Vaski-verkkokirjastossa ja noutaa sen kirjan Kaarinan kirjastosta:
https://vaski.finna.fi/
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6sterbladh+kaarlo+pappiss%C3%A4%C3%A4ty+suomen+valtiop%C3%A4ivill%C3%A4+1&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Verkossa saatavilla olevien lähteiden perusteella Topeliuksen runossa toisen säkeistön alku alkuperäisenä kuuluu "Fader min är en björk i skogen". Suomeksi lauletaan Kerttu Vehmaan käännöksen mukaan "Metsän koivu on taattoseni".
Ainakin joissakin Collanin sävellyksen ruotsinkielisissä nuottipainoksissa koivu on vaihtunut mäntyyn: "Fader min är en tall i skogen". Tässä muodossa säkeistö alkaa myös varhaisimmassa levytysversiossa vuodelta 1909, jossa laulun tulkitsi Oscar Ralf.
Liekö säveltäjällä tai nuotin puhtaaksikirjoittajalla tapahtunut virhe, joka on vakiintunut käytännöksi? Tähän osaa ehkä vastata joku musiikinhistorian erikoistuntija.
Lähteet:
Topeliuksen valittuja runoja (sivulla 85).
Runo Runeberg-tietokannassa
Digitoitu...
Eipä juuri muuta vaihtoehtoa selailun lisäksi ole kuin että otat yhteyttä kustantajaan ja lehden päätoimittajaan.
Jollet sitten halua tutkia seikkaperäistä kakka-kaaviota alkuperäismuodossaan kankaanpääläisen vessan seinästä.
Tässä yhteystiedot
Banana Press Oy, Pl 12, 33251 Tampere
Puhelin: 03-2143227
Fax: 03-2130227
e-mail: banana.press@pahka.pp.fi
http://www.bananapress.fi/
Katselu- ja kuvakirjoja pienelle pojalle(ikä 2,6v.)
Antti-kirjat, Tomppa-kirjat, Teemu-kirjat, Riku-kirjat ja
Mikko Mallikas-kirjat. Hauskoja katselukirjoja ovat myös Puppe-kirjat, joissa lasten rakastamia avattavia luukkuja. Yksittäinen kiva kirja on Pikku toukka paksulainen. Puuha-Pete kirjoja löytyy kyllä kirjastoista monenlaisia versioita (myös videoita ja DVD-elokuvia) Kuvatietokirjoja esim. Rekkoja ja traktoreita, Pienten oma eläinkirja. Kannatan lämpimästi matkaa lähikirjastoon eli Hakunilan kirjastoon, jossa asiantunteva henkilökunta kyllä auttaa aineiston etsinnässä. Mikäli aineistoa ei ole paikalla, sitä voi varata eikä lastenaineiston varauksista mene varausmaksuja. Käytettävissä on näin koko pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Valitettavasti tämä nimimerkki ei löytynyt kirjaston nimimerkkihakuteoksista (Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit- kirjasta (2000), Koskela, Lasse, Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990 sisältää lyhyen hakemiston nimimerkeistä).
Jättiläisen pannukakku julkaistiin alunperin Pääskysen joulukontti -nimisessä lehdessä vuonna 1941. Se oli joululehti, joka ilmestyi vuosittain. Sen toimittajia olivat toim. Helmi Setälä ja Anni Swan. Voisikohan jompikumpi toimittajista olla nimimerkin takana?
Löysin tiedon henkilöstä, joka on tutkinut joulua ja myös mm. Pääskysen joulukontti -lehteä. Hän on nimeltään Sirpa Karjalainen ja hänellä on ainakin jossain vaiheessa ollut tekeillä väitöskirja varhaisista joululehdistä ja niiden...
Nyt on juuri ilmestynyt Suuri suomalainen www-hakemisto: www 2000 syksy-talvi, joka sisältää paitsi
yritysten www-osoitteita myös sähköpostiosoitteita. Se löytyy myös osoitteesta http://www.luotain.com .
Ainakin Turun puhelinluetteloon voivat myös yksityisasiakkaat halutessaan ilmoittaa sähköpostiosoitteensa. Palvelu on maksullinen. Vuoden 2001 puhelinluetteloon on myös tulossa nettihakemisto, joka sisältää yritysten www-osoitteita ja sähköpostiosoitteita.
Sähköpostiosoitteista ei kukaan pidä täydellistä luetteloa (usein sanotaankin puhelimen olevan paras väline sähköpostiosoitteen selvittämiseksi). Kotimaisista sähköpostiosoitteista pitää kirjaa mm. Eemeli http://search.fi.sonera.plaza.net/query (katso sähköpostihaku). Eemeliin voidaan...
Kannattaa kääntyä helsinkiläisen Digelius-levykaupan puoleen. Heidän verkkokaupastaan löytyy esimerkiksi hakusanalla pelimanni tai Kaustinen useita pelimannimusiikkilevyjä, vastaushetkellä muun muassa kaksi Pirttipelimannien albumia. Myös haku esittäjän nimellä on mahdollista.
https://www.digelius.com/
Digelius Musicin yhteystiedot:
Laivurinrinne 2
00120 Helsinki
09 666 375
info@digelius.com
Levyjä voi mahdollisesti tiedustella myös suoraan muusikoilta konserttien yhteydessä.
Minusta näyttää kuvan perusteella mahdolliselta, että numero 1 on taitavasti hiottu pois. Ainakaan suomalaiset kolikkosivustot eivät näytä tuntevan tällaista virhelyöntiä. Jos kolikon virhelyönti on kuitenkin aito, hinta määräytyy sen mukaan, mitä joku kolikoiden keräilijä on valmis maksamaan. Suosittelen asioimaan jossain suomalaisessa keräilyliikkeessä ja pyytämään hinta-arviota. Toinen vaihtoehto on laittaa kolikko johonkin verkkohuutokauppaan ja katsoa, millaisia hintoja siitä ollaan valmiita maksamaan. Millään keräilykohteellahan ei ole ns. varmaa arvoa, vaan se määräytyy ostajien kiinnostuksen mukaan. Usein myyjän odotukset ovat korkeammalla kuin mihin keräilijät ovat valmiita. Mutta todellisten harvinaisuuksien kohdalla tätä...
Vimeo voisi olla eräs sopiva alusta tällaiselle. Videoiden katsominen ja käyttäjäksi rekisteröityminen on ilmaista. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä sivustolle omia videoitaan. Vimeon käyttäjät saavat lisätä sivustolle vain sellaista materiaalia, johon heillä itsellään on tekijänoikeus.
Vimeon on demand -kanavilla näyttäisi olevan mahdollista jakaa videoitaan maksullisena. Tosin palvelu ottaa näin kertyvistä maksuista osansa ja elokuvan julkaisija maksaa Vimeolle tietyn kuukausimaksun https://vimeo.com/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vimeo
https://vimeo.com/ondemand
http://imovie.skydocu.com/fi/videoprojektin-jakaminen/videoprojektin-ju…
