Dragonlance-sarja koostuu kronikoista, legendoista ja saagoista.Sarjaan kuuluvia lukuisia teoksia voi hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1008955372 kirjoittamalla sarjan nimi "Dragonlance" kohtaan "teoksen nimi". Muita Margaret Weisin sarjoja ovat Kuolemanportti ja uusin Mustamiekka.
Muita fantasiasarjakirjailijoita ovat mm. David Eddings, Tad Williams, Robin Hobb, Raymond Feist, Robert Holdstock, Brian Jacques, Anne McCaffrey sekä suomalainen Taru Väyrynen. Lisätietoa sarjoista saat teoksista Niclas Bengtsson: Mielikuvituksen rajaton riemu: bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen (2000) ja Ulla Virtanen (toim.): Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2001).
Kysy...
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Sampsa Astalan esittämä "Mikä pahan tappais" alkaa noilla sanoilla. Laulun ovat säveltäneet Sampsa Astala ja Matti Toivonen. He ovat myös laulun sanoittajat.Mikä pahan tappais YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=oLmWE_wVeCg
Pekka ja susi löytyy satuelokuvana näytellyn elokuvan ja animaation yhdistelmänä vuodelta 1997. Elokuvan on ohjannut George Daugherty ja suomalaisina ääninä mm. Inkeri Wallenius, Emilia Pokkinen ja Ossi Ahlapuro.
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Tutkin asiaa Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan kautta ja sen mukaan tämä "Luokanopettajat 1990" on ollut kertaluonteinen julkaisu eikä sellaista ainakaan samalla nimellä ole muina vuosina julkaistu.
Opettajamatrikkeleita on kyllä julkaistu, mutta useimmiten ne ovat yksittäisen koulun opettajista koottuja luetteloita, eivät tällaisia yleisiä.
Leif Mether on vuonna 1994 julkaissut kirjasen "Koulumatrikkeleja" (Sukutietotekniikka ry), johon on koottu luetteloa Suomessa julkaistuista alan matrikkeleista. Tätä ei löydy Teuvalta, mutta sen voi saada kaukolainaamalla jostain muusta kirjastosta (löytyy kyllä useammasta kirjastosta Suomessa).
Toinen mahdollisuus on selata näitä matrikkeleita Fennica-tietokannasta (https://finna....
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista Dr. Seussin "How the Grinch Stole Christmas" -kirjaa ei näytä löytyvän, mutta se on saatavissa ainakin Mikkelin pääkirjaston lastenosastolla. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön lähimmässä kirjastossasi. Mikäli olet helsinkiläinen, voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös verkon kautta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm .
Dr. Seussin kirjoja ei ole suomennettu.
Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen...
Kirjastosta löytyy tiekarttoja. Voit hakea niitä oman kirjastosi tietokannasta hakusanoilla tiekartat Eurooppa. Euroopan paikalle voit toki laittaa myös maan nimen, esimerkiksi tiekartat AND Saksa. Haun voit tehdä myös Frank-monihaussa, http://monihaku.kirjastot.fi/ . Esim. Eurooppa : tiekartasto, [Helsinki] : [Karttakeskus] ; Schönbühl : Hallwag Kümmerly+Frey, [2007]. löytyy useammasta kirjastosta. (Päiv. 21.11.2007)
Kirjaa on tulossa useita kappaleita HelMet-kirjastoihin mutta siitä voi tehdä varauksen vasta kun niteitä on lainattavassa tilassa. Siitä kuinka kauan siihen menee emme tiedä. Kannatta seurata tilannetta HelMet-osoitteesta: www.helmet.fi. Varausta tehtäessä on oltava voimassa oleva HelMet-kortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi.
Aivan kysymäsi nimistä kirjaa ei Alison Bechdeliltä löytynyt. Tarkoitatko kirjaa nimeltä The Indelible Alison Bechdel? Tämä kirja on ilmestynyt 1998 ja kertoo kirjailijasta ja hänen työstään. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei näytä olevan. Ainakin Akateemisen kirjakaupan kautta kirja on tilattavissa.
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Erich Spörliä ei tosiaan mainita missään taiteilijaluetteloissa verkossa eikä häntä löydy painetuista teoksistakaan. Tutkiskelin saksalaisen taiteen ja historian teoksia tuolta ajalta, siis 1940 eteenpäin signeerausten perusteella, mutta mitään ei löytynyt. Myöskään esim. Leni Riefenstahlin muistelmissa vuosilta 1902-1945 ei tätä henkilöä löydy. Riefensthal kertoo melko paljon kansallissosialistisen ajan taide- ja kulttuurielämästä. Ainoat tiedot ovat nuo, joita taulun signeerauksista on löytynyt eli hän olisi müncheniläinen ja professori. Toinen samaan aikaan Münchenissä toiminut professori on tunnetumpi historian tutkija Johannes Spörl, mutta ei ole mitään tietoa, onko näillä henkilöillä mitään yhteyttä. En löytänyt hänestä tietoja...
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
Riitta Hjerppe ja Vappu Ikonen ovat tutkineet Suomen sotavelkojen takaisinmaksua ja mainetta hyvänä velanmaksajana:
Hjerppe, Riitta
The only honest thing to do - sotavelat, Suomi ja Hooverin moratorio / Hjerppe, Riitta ; Ikonen, Vappu
Kansantaloudellinen aikakauskirja 1995; (91 ; 1): 15-28
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
