Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen...
Oikeudenhaltijan selvittäminen voi olla hankalaa, sillä Viking Nyström on kuollut vuonna 2006. Kuvien oikeudet saattavat olla kustantajalla tai hänen perikunnallaan. Kannattaa olla aluksi yhteydessä kustantajaan, joka on julkaissut kirjamuodossa tarvitsemasi kuvat. Nyströmin kuvia ovat julkaisseet suuret edelleen toimivat kustantajat WSOY, Otava, Tammi, Schildt, jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Viking_Nystr%C3%B6m
Kyllä niitä on järjestetty. Suosittelen ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, joka seuraa alan konferensseja ympäri maailman. http://www.fla.fi/
puh. 09-6221 340.
Kirjastot.fi sivuille on koottu linkkejä virtuaalikirjastoista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=312 sekä jonkin verran tietoa kirjastoalan konferensseista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=504 .
Ilmeisesti ei ole. Tätä Yeatsin runoa ei löydy Lahden kaupunginkirjasto käännösrunouden runotietokannasta Linkki maailman runouteen. Tietokannasta löytyy kyllä paljon muita Yeatsin runoja.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa.
Jos joku lukijoista tunnistaa teoksen, niin tiedon siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vantaan kirjastoista Tikkurilan kirjastossa on käytettävissä soittimia:
"Käytettävissä ovat myös sähkörummut, sekä teräskielinen että nylonkielinen akustinen kitara, sähkökitara ja kitaravahvistin sekä sähköbasso ja bassovahvistin. Soittimia ei lainata kirjaston ulkopuolelle."
(Lisätietoja sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Palvelut)
Jos haluat tarkastella, mistä kaikista HelMet-kirjastoista saa soittimia käyttöön, sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi rajata näkyville ne kirjastot, joissa soittimia on saatavilla. Valitse vain "Näytä kirjastot, joissa on" -kenttään vaihtoehto "Soittimet".
Ilmatieteen laitoksen avoin data -tietoaineiston mukaan Rovaniemellä (havaintoasemat Rovaniemen lentoasema, Rovaniemi Apukka ja Rovaniemen mlk Meltaus) oli vuonna 1972 13 peräkkäistä hellepäivää 26.6.–8.7. Kymmenellä Lapin havaintoasemalla hellettä riitti vielä heinäkuun 9. päiväksi, ja tämä 14-päiväinen helleaalto oli Lapin helle-ennätys aina tähän vuoteen saakka.Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos Lappi on lähipäivinä Suomen lämpimin kolkka – hellettä piisaa koko maahan | Lappi | Yle Lapissa tehtiin uusi ennätys hellepäivissä – Neea Outinen: ”Olen nukkunut joka yö kylmäkalle kainalossa” | Lappi | Yle
Monilla internetsivuilla on tietoa Jorma Kurvisesta, tässä niistä muutamia:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990607-085948.html
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
Lisätietoja voi etsiä mm. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (ISBN 951-692-447-6)
Otavan kirjallisuustieto (ISBN 951-1-09209-x)
Kustantajan antaman tiedon mukaan Paolinin teoksille Eragon ja Esikoinen on tulossa vielä kolmas osa, jota kirjailija on vasta kirjoittamassa. Sen suomennosta saa siis vielä vähän odottaa.
Vuonna 2006 voimaan astuneen lainauskorvausjärjestelmän kautta myös musiikin tekijät saavat jonkin verran rahaa siitä hyvästä, että heidän musiikkiaan lainataan kirjastoista. Lainauskorvaukset ovat vähäiset, ja artisti saa niistä vähemmän rahaa kuin levyjen myynnistä. Lainauskorvauksia voi tulla enemmän vain jos levyä lainataan todella paljon. Suosituimmat artistit saattavat saada sitä kautta konkreettista hyötyä, marginaalisemmat artistit eivät sitäkään. Suomessa muusikot tulevat vielä kaukana kaunokirjailijoiden perässä näissä lainauskorvauksissa.
Lainaamasi aineisto kuuluu ilmeisesti Roihuvuoren kirjaston kokoelmiin. Roihuvuoren kirjasto menee remonttiin vuoden 2013 alusta ja kaikkien normaalilainojen eräpäivä on 10.4.2013. Pitkät laina-ajat eivät koske Bestsellereitä eivätkä DVD-levyjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Roihuvuoren_kirjasto
Tässä täytyy etsiä Tee itselle tai lahjaksi -nimistä teosta. Keinun ohje on osassa 106, jonka ISBN on 952-5036-05-7. Tätä sarjaa on myös Kymenlaakson kirjastoissa. Keinun ohjeen sisältävä osa 106 on myös Kouvolan pääkirjastossa.
Kyseessä on Valion Kefir-mainos. Kappale on arkistomusiikkia ja sen nimi on Shining in the night, sävellys Philip Hochstrate. Kappale on julkaistu kaupallisesti myös levyllä Electro Indie Alternative.
Kantakorttien yksityiskohdissa voi olla vaihtelua, riippuen tietojen kirjaamisajasta ja kirjurista. Tyypillisesti kantakortteihin tietoja olisi kirjannut komppanian kirjuri, vaihtelevissa olosuhteissa ja joskus kiireessä. Esimerkiksi kesän 1944 tietoja ei ole välttämättä ehditty kirjata riittävällä tarkkuudella. Tietojen kopioinnissa on voinut myös sattua virheitä.
Lisätietoja kantakorteista Arkistojen portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ohjeita_kantakortin_merkint%C3%B6jen_tulkintaan
Sotilaskantakorttijärjestelmään liittyvät ohjeet:
(1935). Ohjeet sotilaskantakorttijärjestelmän pitämisestä. Puolustusministeriö.
(1945). Puolustuslaitoksen kantakorttiohjeet:...
Hei!
Meiltä ei ikävä kyllä löydy lähdeteoksia, joista löytyisi kyseinen taulu tai sen tekijä. Kannattanee olla yhteydessä taideliikkeisiin, jotka tarjoavat taidearviointeja.
Tässä on pari arviointia tekevää galleriaa:
Art Pispala (https://www.artpispala.fi/yhteydenotto)
Annmari's (https://www.annmaris.fi/fi/myy/)
Joséphine : avlägsen i tid – men nära mig -kirja on ilmestynyt vain kovakantisena painoksena ruotsiksi vuonna 2023. Teoksesta on saatavilla ruotsiksi kovakantisen painoksen lisäksi vain e-kirjaversio sekä digitaalinen äänikirja, pokkaripainosta siitä ei ole otettu. Tieto on peräisin kustantaja Bonnier Faktan sivuilta.Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne teoksesta kuin tämän ruotsinkielisen painoksen, joten sitä ei ole vielä suomennettu. Bonnier omistaa Suomessa Tammen ja WSOYn kustantamot eikä niiden sivuilta tai julkaisuohjelmasta löydy mainintaa kirjan suomennoksesta. Myöskään muiden isompien kustantamoiden julkaisuohjelmista tai vapaan internetsanahaun tuloksista ei löydy mainintaa kyseisen teoksen suomentamisen aikeista....
