1700-luvulla peruukit valmistettiin tavallisesti oikeista hiuksista tai eläimen karvoista (yleisimmin hevosen jouhista tai vuohen karvoista). Vähävaraisimmat saattoivat teettää peruukkinsa jopa villalangasta. Kalleimpia ja arvokkaimpia olivat aidosta hiuksesta sidotut peruukit.
Lähteet:
Richard Corson, Fashions in hair : the first five thousand years
Jaakko Selin, Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista
Encyclopedia of hair : a cultural history
Kyseessä on Taimi Ahon (1927 - 2015) runo Siivooja saa paikan, joka sisältyy kokoelmaan Rakentava rakkaus (2003).
https://finna.fi/Record/piki.639471
Lisää runosta ja runoilijasta voit lukea täältä:
https://www.nokiankaupunki.fi/vapaa-aika/kirjasto/nokialaiskirjailijat/…
En löytänyt vastausta Etymologisesta tai Slangisanakirjasta. Kotimaisten kielten keskuksesta voi myös tiedustella sanojen alkuperään liittyviä asioita.
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot
Lähde: Nykysuomen etymologinen sanakirja: https://www.utupub.fi/handle/10024/154950
Jyväskylän kaupunginkirjastosta voi lainata kirjojen, lehtien ja musiikin lisäksi esimerkiksi lauta- ja konsolipelejä, soittimia ja kausikortteja. Osa lähikirjastoista lainaa myös liikuntavälineitä. Lainattavia esineitä on niin monenlaisia, että kannattaa tarkistaa lainauskäytännöt suoraan siitä kirjastosta, jossa esine on. Useimpien esineiden laina-aika on kaksi viikkoa, mutta esimerkiksi kausikorteilla vain viikko. Esimerkiksi kausikortteja tai useimpia soittimia ei voi varata, mutta lainattavia pelejä taas voi. Olemme koonneet listan kaikista Keski-kirjastoista lainattavista esineistä Keski-Finna-verkkokirjastoon. Avaa lista tästä linkistä. Jos olet kiinnostunut jonkin tietyn esineen lainaamisesta, voit myös tehdä haun...
Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit ja http://www.rosala-viking-centre.com/historia.htm
Else Roesdahlin kirjassa Viikingit on oma lukunsa viikinkien runoudesta.
Alf Henriksonin Suuressa tarukirjassa taruhahmot ovat aakkosjärjestyksessä. Kirjasta löytyy viikinkitarujen sankareita, kuten Norjan suojelupyhimys Olavi Pyhä, mutta ne eivät ole siellä omana ryhmänään, vaan muiden sankareiden joukossa.
Englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy enemmän Tampereen kaupunginkirjastosta, esim. teokset Grant, John: An introduction to Viking mythology, Roberts, Morgan J.: Norse gods and heroes. Teosten saatavuus ja myös lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta
http://kirjasto....
Turun kaupunginkirjaston kurssikirjoissa on yleensä neljän viikon laina-aika. Joissakin harvoissa tapauksissa laina-aika on kaksi viikkoa, tällöin kirjasta on paljon varauksia ja lainattavia niteitä on vähän koko Vaski-alueella. Aiemmin pikalainoja oli paljon enemmän, mutta Vaski-alueen yhteinen varausjono on vähentänyt huomattavasti pikalainojen tarvetta.
Ennen julkaistiin sukunimioppaita, joissa oli koottu käyttämättömiä sukunimiä. Uusin painos on vuodelta 1994 : Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet. Sitä voinee käyttää apuna, mutta paras tarkistaa Nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , ettei nimeä ole jo otettu käyttöön.
HelMet-sivustolla annetaan tällainen ohje: "Jos et pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, käytä perinteistä aineistohakua osoitteessa luettelo.helmet.fi." Olen saanut sellaista palautetta asiakkailta, että uusiminen onnistuu siellä.
Voit myös käydä lähikirjastossasi. Henkilökunta voi uusia lainat kirjastokortistasi.
Kirjastojen puhelinnumerot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Klikkaa valitsemaasi kirjastoa ja valitse sieltä yhteystiedot. Henkilökunta uusii lainat myös puhelimitse.
Internetistä löytyy tietoa potentiaalin käytöstä mm. seuraavista osoitteista.
Perustietoa:
http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kielioppi/modus.html#Potent…
Potentiaalin käytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/hannele2.h…
Potentiaalin historiasta ja nykykäytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/proj/ff2000.html
Potentiaalin käytön tavoista ja ongelmista: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
Aihetta on käsitellyt myös Hannele Forsberg väitöskirjassaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998).
Elizabeth Goudgen teosta Three plays ei löydy Suomen eikä Pohjoismaiden kirjastoista eikä enää kirjakaupoistakaan. British Librarysta sitä voi yrittää kaukolainata. Kaukolainaus maksaa vähintään 25 euroa. Myöskään Elizabeth Goudgen elämäkertaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kysyin sähköpostitse Suomi-näytelmän nimestä Victorian kirjastosta Lontoosta, jossa se piti olla varastossa. Otan yhteyttä, kun sieltä vastataan. Elizabeth Goudgen lyhyestä elämäkerrasta http://www.elizabethgoudge.org/a_short_biography_of_elizabeth_g.htm päätellen hänellä ei ole ollut yhteyksiä Suomeen.
Kirjoituskoneen historiasta kertoo esimerkiksi teos Harlio, Raimo: Kiehtovat wanhat kirjoituskoneet, Helsinki] : Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö, 2000.
Hyviä sivustoja mainitsemiesi Unicefin ja Pelastakaa Lapset RY:n lisäksi ovat mm.:
- Maailma.net, http://fi.oneworld.net. Sivuilta pääsee eri maiden vastaaviin yhteistyöportaaleihin.
- Suomen ulkoasianministeriön kehitysyhteistyösivusto, http://global.finland.fi/index.php?kieli=1, jossa kielivalintana mm. ruotsi.
- Child rights information network CRIN, http://www.crin.org/ . Sivuilta on linkit paikallisiin sivustoihin.
- Etelä-Amerikan YK-liittojen sivusto, http://fmanu.americas.tripod.com/americalatina/.
- Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, http://www.kepa.fi, sivustot ovat myös sekä ruotsiksi että espanjaksi.
- Kansainvälinen Plan-järjestö, jolla on vastaavat sivut usealla kielellä.
http://www.plan-international.org/.
Monille...
Etsitty kirja saattaisi olla Else Lassilan Hyväntuulenlaakso (WSOY, 1995).
"Pohjoisen perukoilla tunturin kätkössä on ainaisen kesän Salamaa. Siellä sijaitsee Hyväntuulenlaakso. Ihmisiä muistuttavien salamaalaisten posket hehkuvat punaisina, hiukset loistavat sateenkaarenvärisinä, ja takana heiluu lystikkäästi valkoinen häntä. He ovat iloisia ja ystävällisiä, ilkeys on heille vierasta."
"Mutta Kitja on utelias tyttö. Kielloista huolimatta hän lähtee katsomaan, millaista on Ihmisten maassa. Kitja saa matkallaan tartunnan ihmispahuudesta, ja koko Salamaa joutuu vaaraan."
Ihmisten maahan johtaa kallioseinämässä olevasta luolasta käytävä, joka on kapea kuin hiirenkolo. Luolan edessä sijaitsee Tahdonkivi, jolla ladatulla taikasauvalla Kitja...
Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia...
Ylen kirjoittaa 17.8.2012, että Iisalmen uuden Prisman kokonaisalaksi tulee noin 10 000 neliömetriä ja se avataan alkukesästä 2014. Wikipedia antaa vuoden 2013 uuden osalta.
Asia kannattaa varmistaa suoraan Iisalmen Prismalta. Samoin vanhan Prisman osalta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/iisalmi
S-ryhmällä on varmasti myös tietoa avaamisesta: https://s-ryhma.fi/mediapalvelu
Oranssinruskeat pallerot mullassa voivat olla substral osmocote tai vastaavaa lannoitetta ja siltä nuo kuvatkin näyttäyvät. Jos kysessä olisi kuitenkin sieni, niin ne eivät yleensä ole haitallisia kasveille, mutta voivat viestiä liikakastelusta. Sienien synnyn ehkäisyyn paras keino on huolehtia ilmankierrosta ja maltillisesta kastelusta. Yleensä lehtien kuivat pilkut ja irtoaminen johtuvat liiasta auringonvalosta tai sisäilman kuivuudesta.
Esimerkiksi Marttojen sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa huonekasvien ongelmista. https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/huonekasvien-ter…
Etsin nimeä useammasta sukunimi-aiheisesta kirjasta, mutta kyseistä nimeä ei valitettavasti niistä löytynyt. Sen verran sain selville, että kyseinen nimi on varsin harvinainen ja se on suojattu vuonna 1954. Sukunimi-info nettisivuston sivuilla Kuulialasta on maininta, että sukunimeä on esiintynyt Keuruulla, Sääksmäellä ja Riihimäellä. Suomessa on myös Kuuliala-niminen paikka, joka sijaitsee Pälkäneellä. Lisätietoja löytyy tältä nettisivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kuuliala.html
Kaltio-lehden numerossa 63 (2007) : 1, s. 12-15 on Aki Petteri Lehtisen juttu runoilija Eddie Lindenistä. Juttu on otsikoitu Poika partaveitsien kaupungista.Viitetieto löytyi Finna-hakupalvelusta helposti Eddie Lindenin ja Lehtisen nimillä.https://finna.fi/Record/arto.013056157?sid=5369739934https://finna.fi/
Leena Lehtolaisen Väärän jäljillä (kymmenes Maria Kallio -dekkari) ilmestymisajankohta on ennakkotietojen mukaan 8.8.2008. Ilmestymispäivästä kuluu yleensä muutama viikko siihen, että kirjat ovat kirjastoista lainattavissa. Kirjaa on tilattu HelMet-kirjastoihin, esim. Lumon kirjastoon on tulossa kaksi kappaletta.
