Kyseessä on luultavasti Sten af Klinteberg, joka on ruotsalainen viihdepianisti ja yritysjohtaja. Suomalaisille af Klinteberg lienee tutuin säveltämästään kappaleesta Den sköra lyckan, jonka Kari Vahtiala esitti Syksyn sävelessä vuonna 1984 nimellä Annikan uni. Esitys sijoittui kilpailussa kolmanneksi.
Pianistina af Klinteberg on levyttänyt vuonna 1996 albumin Trottoarvioler.
Af Klinteberg on toiminut Sony Music Swedenin toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on oma musiikin tuotantoyhtiö Water Sound Music AB.
Lähteitä:
https://www.discogs.com/artist/1329307-Sten-Af-Klinteberg
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=klinteberg
https://www.xing.com/profile/Sten_afKlinteberg
https://www.bolagsfakta.se/...
En löytänyt vastausta Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjasta (1992), Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988) enkä Nykysuomen sanakirjasta (1961).
Seittu-niminen paikka löytyy Ilmajoelta. Sukututkijoiden Geneanet-sivuston mukaan Seittu-nimisiä ihmisiä löytyy paljon Ilmajoelta ja Vaasasta. Voit myös lähettää kysymyksesi Suomen sukututkimusseuralle.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Lahden Lasitehtaan historia on kerrottu yrityshistoriikissa:Rastas, Hannu (2023): Lahden Lasitehdas 1923-2023 : satavuotias joka oppi tekemään lasiaLyhyt historiikki löytyy tehtaan verkkosivuilta:https://www.pilkington.com/fi-fi/fi/news-insights/latest/lasitehtaan-ly…
Voisit lähteä liikkeelle vaikkapa selailemalla Valtiovarainministeriön sivuja, joilta löytyy runsaasti aiheeseesi liittyvää tietoa. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.vm.fi. Kannattaa tutkia myös Suomen pankin sivut osoitteessa http://www.bof.fi/ ja Tilastokeskuksen sivut osoitteessa http://www.stat.fi/tilastokirjasto/
Käyttökelpoinen kirja saattaisi olla Tilastokeskuksen julkaisema Suomen vuosisata. Sen sijaintitiedot voit tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää aineistoa voit hakea kirjoittamalla HelMetin sanahakuruutuun esimerkiksi tilastot and trendit and suomi tai taloudellinen kehitys and suomi tai kansantalous and ennusteet and suomi.
Hakutermejä löydät YSA:sta (Yleinen suomalainen...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta (www.helmet.fi) löytyy muutamia teoksia aiheesta. Hakiessa voi valita hakutyypin Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi biologia sanakirjat venäjän kieli. Näin saa hakutulokseksi teokset Anglo-russki biologitseski slovar : okolo 70 000 terminov, toimittaneet O. I. Tsibisova, N. N. Smirnov ja S. G. Vasetski, Moskva : Russki jazyk, 1993, ja Biologian, maantiedon ja historian sanasto : suomi-venäjä = Biologija, geografija i istorija : finsko-russki slovar, Opetushallitus, 1994. Hakusanoilla lääketiede sanakirjat venäjän kieli löytyy teokset Bolotina, A. J: Anglo-russki i russko-anglijski meditsinski slovar = English-Russian and Russian-English medical dictionary, Moskva :...
Jyväskylän kaupunki on valinnut aineistotoimittajansa kilpailutuksen jälkeen.
Hankintasopimuksessa määrätään ostopaikat, alennukset, tilaustapa, toimitusaikataulu ja toimitusten lähetystapa. Sopimus tehty 15.12.2003, sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Mukana sopimuksessa ovat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta ja Uuraisten kunta.
Ostopaikoiksi sopimuksessa on nimetty:
BTJ Finland: kirjastokirjat ja av-aineisto. BTJ on kotimaisen kirjallisuuden pääostopaikka.
Euro Publications: vieraskielinen kirjallisuus ja av-aineisto.
Lisäksi kirjastolla on oikeus käyttää myös muita hankintapaikkoja vieraskielisen kirjallisuuden ja av-aineiston sekä vaikeasti saatavan kirjastoaineiston osalta. (esim....
Välitin kysymyksesi kustannus oy Otavalle. Tuuri kuuluu heidän kirjailijoihinsa. Sieltä vastattiin seuraavaa:
"Antti Tuuri on viime vuonna julkaissut kirjan Tangopojat, joka on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Mahtaneeko kysyjä tarkoittaa tuota kirjaa?
Kirjailija Tuuri on kertonut jatkavansa saman aihepiirin parissa myös seuraavissa teoksissa. Tässä linkki Antti Tuurin haastatteluun eiliseltä, jossa hän sivuaa myös tätä aihepiiriä http://areena.yle.fi/1-3927356."
Tarkempaa ilmestymispäivää ei seuraaville osille ole vielä tiedossa. Tuuri on kuitenkin tuottelias kirjailija, joten emme varmasti joudu odottamaan pitkään.
Helsingin kaupunginkirjasto (Pääkirjasto/Pasila) säilyttää Ilta-Sanomien irtonumeroita niiden mikrofilmaukseen asti. Tarvitsemasi lehti on jo mikrofilmattu. Voit saada jutusta kopion, joko menemällä itse Pasilaan tai tilaamalla kopion kaukolainana lähimmästä (Vantaan) kirjastosta. Kopiot ovat maksullisia (kaukolainakopio 5mk/sivu). Turun kaupunginkirjastossa pitäisi olla haluamasi lehti vielä paperisena. Turun kaukopalvelu on kesätauolla sunnuntaihin asti, en voinut tarkistaa tilannetta.
Helsingin kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä ja niiden säilyttämisestä löytyy tietoa osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/new/search/index.asp
Vantaan kaupunginkirjaston lehtikokoelma on osoitteessa http://www.vantaa.fi/kirjasto/flehtiva.htm
Espoon...
En löydä mistään tietoja Suurisalo-nimisestä henkilöstä. Voisiko kyseessä olla Aapeli Saarisalo, josta kyllä löytyy tietoja?
Aapeli Saarisalo, oikeastaan Akseli Aapeli, vuoteen 1906 asti Österman, (1896-1986) oli itämaisen kirjallisuuden ja Raamatun tutkija, Raamatun arkeologi. Hän kirjoitti mm. kuvauksia Raamatun maista sekä uskonnollisten liikkeiden johtajien, mm. Paavo Ruotsalaisen ja Lars Levi Laestadiuksen , elämäkertoja.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim. sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aapeli_Saarisalo
Lisäksi voi hakea Piki-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
kirjallisuutta, joka käsittelee tätä tutkijaa.
Haussa kannattaa täyttää vain asiasanalaatikko kirjoittamalla siihen saarisalo, aapeli....
Aivan tarkkaa luetteloa vuonna 1934 esiintyneistä Tap-alkuisista paikannimistä en löytänyt. Kokoelmistamme löytyi P. Pauninkosken Suomen paikkakuntahakemisto vuodelta 1949. Siinä mainitaan kolme Tap-alkuista paikannimeä: Tapanila, Tapio (Rovaniemi) ja Tapola (Iitti).
Tuoreemmassa Suomalaisessa paikannimikirjassa, 2007, mainitaan myös seuraavat paikat: Tapaninkylä (kaupunginosa Helsingissä), Tapavainola (kylä Lappeenrannassa), Tapionniemi (kylä kemijärvellä). Lisäksi löytyivät Tappuri (Ounastunturin huippuja), Tappurivirta (salmi Haukiveden ja Joutsenveden välillä, virta Heinävedellä) ja Tappuniemi (niin Savonlinnassa kuin Heinävedellä).
Nämä nimet ovat kirjan mukaan olleet käytössä jo 1934.
Saattaa kuitenkin löytyä paikannimiä, joita ei...
Pasilan kirjaston varastossa on kirja "Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta". Kirjan on suomentanut ja toimittanut Valter Juva vuonna 1916. Korppi sisältyy tuohon kirjaan.
Suomennos on luettavissa myös Wikipediassa
http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Turun kaupunginkirjaston ainestotieokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1305037186
löytyy tämä teos nimellä Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus. Se on vuodelta 2007.
Sitä voi etsiä myös esim. asiasanoilla sähköturvallisuus ja standardit (asiasanat allekkain) tai voi etsiä myös sarjan nimen mukaan: SFS-käsikirja.
Anniina on venäläinen muunnos nimestä Anna. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean armoa merkitsevästä sanasta "hannah", aivan niin kuin arvelet. Hyvä lähde nimien merkityksen etsimisessä on tällainen kirja: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja.
Valitettavasti Kirjasto 10:ssä ei ole tällä hetkellä tätä kirjaa hyllyssä, ja varauksesi tulee jostakin toisesta Helmet-kirjastosta. Siihen menee muutama päivä. Saat ilmoituksen, kun kirja on noudettavissa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shytti%20nro%206__Ff%3Afacet…
Kuvauksenne sopisi Shirley Eskapan teokseen Toinen nainen - ystävä vai vihollinen? (Woman versus woman), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1985 Eeva-Liisa Jaakkolan suomentamana. Googlettamalla teoksen nimellä löydätte helposti kuvan teoksen kannesta.
Teosta on Helmet-kirjastojen varastossa yksi kappale, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
Valitettavasti tätä laulua ei ole julkaistu nuottina. Laulun sävelmän alkuperä on tuntematon, sen venäjänkielisen tekstin Mama on tehnyt Ljuba Dobrenko, suomennos on Seppo J. Järvisen käsialaa.
Heikki Poroila
Parnasso on luettavissa Emagz-palvelussa, mutta palvelun arkistossa voi lukea vain vuoden vanhoja lehtiä. Kahden vuoden takaista Parnassoa ei siis ole luettavissa sähköisesti. Lehden numero 4/18 näyttää löytyvän useammastakin Helmet-kirjastosta, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#aineistonvaraaminen
Kyseessä on ilmeisesti Karhunlapset-kappale. Kappaleen sanat löytyvät esimerkiksi Lauluaarteiden kirja -nuottikokoelmasta. Kappale löytyy myös nuottikokoelmista: Lasten toivelaulukirja, Iloinen lauluretki: päiväkerholauluja ja -leikkejä 2, Lasten kultainen laulukirja 1 sekä Antila: Tule leikkimään.
