Kaari Utrion teoksista ei löytynyt kirjaa, jonka tapahtumat sijoittuvat Ratulan kartanoon.Finna.fi sivustolla teosten kuvauksissa ei mainita tapahtumapaikaksi Ratulan kartanoa. Nimeltään lähin maininta koskee Rautialan ruukinkartanoa, joka on tapahtumapaikkana teoksessa Vaitelias perillinen. Ohessa linkki Finnan sivuun kirjasta. https://www.finna.fi/Record/heili.4f4d7c87-b95b-400a-b81e-903361ab806d?sid=5379185662 Kyseinen kirja löytyy myös Loisto-kirjastoista.Vaitelias perillinen - Loisto-kirjastotKaari Utrion romaanien keskeiset tapahtumat sijoittuvat ainakin seuraaville paikkakunnille: Helsinki, Porvoo, Espoo, Someron ja Tammelan seutu, Turku, Viipuri ja muu Karjala sekä Vanajan seutu. Ratulan kartano sijaitsee Artjärvellä, joka on...
Sanat ovat ilmeisesti Jorma Ikävalkon kappaleesta: Niin oli ennen. Tämä kappale sisältyy levyyn: Jorma Ikävalko vauhdissa 1. Levymerkki on Triola ne 151 (ep).
Levy on äänitetty 1957.
Suomen Jazz ja Poparkiston sivuilta löytyi äänitetiedot, mutta ei kappaleen sanoja.
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
http://www.jazzpoparkisto.net/
Merirosvoista kertovia fiktiivisiä kirjoja on viime vuosina ilmestynyt joitakin, jos siis sailor-kirjoilla tarkoitat sellaisia?
Kaksi melko tuoretta kirjaa on muun muassa Somper, Vampiraatit; Rees, Merirosvoja! Viimeksi mainittu kertoo kahden naismerirosvon seikkailuista.
Muutaman vuoden vanhempia ovat romaanit: Ruusuvuori,Itämeren merirosvot: piraattitarinoita pohjoisesta; Smith, Monsuuni; Edessä tyrskyjä!: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista; Jo viheltää takilassa: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista.
Töölön kirjaston musiikkiosastolla on sähköpiano asiakkaiden käytettävissä. Kirjastokortti täytyy olla, ja sen voivat saada muutkin kuin vain pääkaupunkiseudun asukkaat. Sähköpianon käyttö on ilmaista. Lisätietoja ja ajanvaraus puh. 310 85725.
En valitettavasti pysty löytämään vastausta kysymykseesi aineistoistamme tai verkosta.
Neuvoisinkin teitä olemaan yhteydessä suoraan juomatehtaisiin, esim. Hartwalliin: http://www.hartwall.fi/fi/yhteystiedot/anna-palautetta
Kysymyksen kanssa kannattaa lähestyä myös muovituotteita valmistavien yritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittista etujärjestöä Muoviteollisuus Ry:tä. Tässä linkki heidän kysymyslomakkeeseensa: http://www.plastics.fi/fin/muovitieto/kysy_muovista/
Myös Suomen Uusiomuovi Oy:ltä saattaa saada tietoa asiasta. Tässä linkki heidän kotisivuilleen: http://www.uusiomuovi.fi/fin/suomen_uusiomuovi/
Paikannimien palauttaminen saattaa olla hyvin hankalaa. Paikannimirekistereitä pitävät ainakin Kotimaisten kielten keskus ja Maanmittauslaitos.
Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkisto löytää järvestä nimimuodot Säläsjärvi ja Säläisjärvi. https://nimiarkisto.fi/wiki/Toiminnot:Semanttinen_kysely/Haku Paikalliset yrittäjät näyttävät suosivan Säläisjärveä.
Kielikello kertoo asiasta näin:"Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtäviin kuuluu lain mukaisesti mm. suomen, ruotsin ja saamen kielen huolto, johon sisältyvät myös nimiasiat. Tutkimuskeskuksella on oikeus ja velvollisuus antaa nimiasioissa lausuntoja niin viranomaisille kuin yksityisillekin tahoille. Lakisääteinen velvollisuus pyytää tutkimuskeskukselta lausunto on...
Kyseisen elokuvassa esitetyn laulun ("Niin kaunis oli ilma ja perhoset lensi, sumtrallallaa lensivät kai - -") on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa.
Kaunis Kaarina-elokuvaa kuvattiin Luopioisissa (Aitoo, Kouvalanjärvi), Sipoossa (Nikkilä, Östersundom) ja Helsingissä (SF-hallit).
Nämä ja paljon muuta lisätietoa elokuvasta sekä sen sisällöstä löytyy kätevästi Elonetistä.
Jos Helmet-kirjastokortti vaihdetaan tai tehdään uusi kortti vioittuneen tai kadonneen kortin tilalle, kirjastokortin numero vaihtuu, mutta pin-koodi säilyy samana.
Uusi kortti maksaa 3 € (aikuiset) tai 2 € (alle 18-vuotiaat).
Pengerryksistä löytyy vähän tietoa Kerstin Engstrandin teoksesta Uusia ideoita puutarhaan: pengerrykset, kiveykset, muurit ja altaat (2011).Yleisesti Vaskista löytyy oheisia kirjoja muureista piharakentamisessa.Verkosta löytyy paremmin artikkeleita pengertämisestä.Rakennusmaailma https://rakennusmaailma.fi/nain-tehtiin-rinnepihan-kivipengerrys/Tee itse video https://teeitse.com/puutarha/puutarhaprojekti-tukimuurin-rakentaminenMeidän talo Meillä kotona https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-rinteen-kiveysViherpiha Meillä kotona https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tukimuurin-rakentaminenViherpiha Meillä kotona https://www.meillakotona.fi/artikkelit/nain-toteutat-rinnepihan-7-ideaaViherpiha Meillä kotona https://www.meillakotona....
Lassi Nummen runo Kohtaaminen louhikkoisella solatiellä on hänen kokoelmastaan Taivaan ja maan merkit (1956). Voit lukea runon myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977.https://finna.fi/Record/anders.40745?sid=4927505682
Kirjan nimi on Musta ritari - Ritchie Blackmore ja sitä on jo Helmet-kirjastoissa. Tekijä on Jerry Bloom. Juuri täälä hetkellä ko kirjasta on 18 varausta. Saatavuustiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Listan lainattavista esineistä löydät esimerkiksi tätä reittiä: HelMetin etusivu - Kirjastot ja Palvelut - Lainattavat esineet - Esineet HelMet-haussa.
Kyseessä voisi olla vuonna 2004 valmistunut Juoksuhaudantie, joka perustuu Kari Hotakaisen kirjaan. Elokuvassa Matti Virtanen eroaa vaimostaan, mutta yrittää kaikin keinon saada vaimonsa ja lapsensa takaisin. Hän haluaa ostaa perheelleen rintamamiestalon ja uskoo sen ratkaisevan kaiken, mutta se vaatii rahaa. Perustyönsä lisäksi Matti aloittaa hierontatyöt, jotka muuttuvat hyvin nopeasti eroottisiksi. Lisäsitietoja elokuvasta antaa Elonet https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1246068
Tony Wolfin kuvittamissa satukirjoissa "Metsän tarinat" (Kids.fi, 2010) ja "Lumottu metsä" (Kids.fi, 2011) on satu "Hissi", jossa tontut rakentavat puuhun hissin metsän eläimille. "Metsän tarinat" -kirjaa en nyt pääse katsomaan, mutta "Lumottu metsä" -kirjassa on värikäs A4-kokoinen kuva puuhun köysillä viritetystä punaisesta puisesta hissistä, jonka ympärillä on tonttuja ja eläimiä. Tekstien kirjoittajat ja suomentajat ovat molemmissa kirjoissa eri henkilöitä: "Metsän tarinat" -kirjassa Anna Casalis ja Sari Welling-Hirvonen, "Lumottu metsä" -kirjassa Peter Holeinone ja Eeva Mäkelä. Alkuteokset ovat italiankielisiä.
Myös Ulf Löfgrenin kuvakirjassa "Ihmeellinen puu" (Weilin & Göös, 1969) puussa on hissi. Kirjan on suomentanut...
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa.
Muutamia suomenkielisiä aiheeseesi liittyviä teoksia:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa, kosmetiikka ja nainen kautta aikojen, 1995
Utrio, Kaari: Bella Donna - kaunis nainen kautta aikojen, 2005
Syromjatnikova, Irina: Kampausten historia, 1989
Kopisto, Sirkka: Moderni nainen, muodin vuosikymmenet 1920-1960, 1997
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 voit tarkistaa edellämainittujen teosten saatavuuden ja etsiä lisää valitsemalla hakuehtoihin kaksi asiasanaa esim. kampaukset historia tai asiasanat muoti historia. Muodin historiaa koskevat teokset löytyvät hyllyluokasta 90.21.
Tähän aiheeseen...
Kyseista nuottia on etsitty tässä verkkopalvelussa aiemminkin,ja vielä hiljakkoin, joten kopioin vastauksen tähän:
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
Venäjänkielinen Yes-lehti on luettavissa Pääkirjastossa
Pasilassa lastenosastolla.Sitä ei lainata kotiin.
Osoite: Rautatieläisenkatu 8 00520 Helsinki.
Zdorovje-lehti tulee Malmin kirjastoon sekä Vuosaareen.
Malmilta löytyy lainattavana v. 2002, 2003, sekä 2004,
paitsi viimeistä numeroa, jota ei lainata.
Vuosaaren kirjastosta löytyy v. 2003 sekä 2004.
Numeroista voi tehdä varaukset ja ne voi noutaa mistä kirjastosta vain.Jos sinulla on jo kirjastokortti ja tunnusluku, varauksen voi tehdä osoiteessa http://www.helmet.fi/.Jos kirjastokorttia ei ole tarvitset kuvallisen henkilötodistuksen ja saat kortin lähimmästä kirjastosta.