Niitä ei ikävä kyllä näe mistään. Ei ole olemassa mitään sellaista tietokantaa netissä, josta näkisi poistomyyntikirjat. Pitää mennä paikalliseen kirjastoon ja katsoa, mitä siellä on myynnissä. Tilanne vaihtelee kirjastoittain jatkuvasti.
Kirjastoille voi toki tarjota kirjoja kokoelmaan, mutta kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä tekevät lahjoitetuilla kirjoilla.
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Toivottavasti näistä löytyy mieluisaa luettavaa:
Hanna Kauppinen: Kirja jota kukaan ei koskaan lukenut
Michael Ende: Tarina vailla loppua
Markus Zusak: Kirjavaras
Marcello Simoni: Kirottujen kirjojen kauppias
Mikkel Birkegaard: Libri di Lucan arvoitus
Arturo Perez-Reverten tuotanto
Bellmanin lauluisto suuri osa ylisti juomista tai muita elämän iloja. Ehkä kaikkein kuuluisin on Fredmanin laulu nro 21, jonka alkukieliset sanat alkavat Så lunka vi så småningom ... . Suomeksi "Juokaamme veikot" Laulun kuuluisassa kertosäkeessä todetaan .. tag då dig en sup, ta dig sen dito en, dito twå... Suomennettuna säe kuuluu ota yks, ota kaks ota kolmaskin ... Alkukieliset sanat esimerkiksi laulukirjasta Våra vackraste visor & ballader. Urval Ingemar Hahne (Oslo, 2005). Suomenkieliset sanat voi löytää ainakin laulukirjasta Juomalauluja II (Helsinki. 2017). Suomentaja Reino Hirviseppä. Vesa-Matti Loirin esittämänä laulu on ainakin vinyylillä Ennen viimeistä maljaa ja Lauluni aiheet II. Loirin launun on...
Kovin ovat tutun oloisia, mutta en löytänyt vielä lähdettä, jossa merkit olisi nimetty.
Kannattaa ehkä kysäistä Systeemi.netistä, joka on keräilijöiden huutokauppasivusto.
Yhteyttä pääsee ottamaan lomakkeella. https://www.systeemi.net/contact_us,page,content_pages
Suosittelen, että lähet kysymyksesi Kysy museolta -verkkotietopalveluun. Valokuvataiteen museo on mukana palvelussa ja vastaa sitä kautta valokuvia koskeviin kysymyksiin.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/
Uutisia eri tapahtumista löytyy sanomalehtien, Yleisradion ja MTV:n Internet-sivuilta. Näitä ovat esim. seuraavat: http://www.helsinginsanomat.fi
http://www.ess.fi
http://www.yle.fi
http://www.mtv3.fi
Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien sivuilta pääsee myös näiden lehtien arkistoon, jossa voi selailla vanhempia lehtiä. Yleisradion sivun oikeasta yläkulmasta voi tehdä sanahakujaYleisradion uutisarkistosta. Jos kuitenkin on tarkoitus saada esitelmää varten enemmän taustatietoja, on todennäköisesti käytettävä myös jotain hakupalvelua, esim. http://www.google.com
Ainakin Etelä-Suomen Sanomien sivun alalaidassa on kohta "Linkit", josta saa heti esiin joitakin hakupalveluja, mm. Googlen ja...
Ongelmanratkaisutehtäviä, psykologisia pelejä ja testejä löytyy mm. De Carlon Psykologiset pelit ja leikit. Kirjaston kokoelmista löytyy myös erilaisia päättely- ja numerotehtäviä Mensa-älyjumppa -kirjoista.
Virpi Slotten yms. kirjoittamassa artikkelissa Kasvatuslehdessä (2002 nro 3) pyritään vastaamaan, mitä ja miten hoitoalan opiskelijoiksi pyrkiviä testataan.
Jõerüütin kirjaa löytyy Kouvolan kaupunginkirjastosta ja Helmet-kirjastosta. Aineiston paikannuksessa voi käyttää monihakua, joka etsii Suomen kirjastojen tietokannoista, http://monihaku.kirjastot.fi.
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Sekä neljäs että kahdeksas tuotantokausi Stargate sg-1 - sarjasta kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Stargate SG-1 -tallenteet FInnassa 3/2024
https://finna.fi/
Voit tilata tallenteet lainattaviksi omaan lähikirjastoosi kaukopalvelun kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole yhtään Nidan kirjoittamaa teosta. Näin ollen en pääse tutkimaan hänen kirjojaan ja niiden sisällysluetteloita, joista voisi näkyä, mihin kirjaan ko. teoria sisältyy. Vaasan yliopiston kirjaston kokoelmassa näyttää olevan useampia Nidan kirjoittamia teoksia. Sinun kannattaisi aloittaa teorian hakeminen katsomalla niiden sisällysluetteloita. Teoksia voi myös kaukolainata lisää, jos yliopiston kirjastosta ei löydy tarpeeksi tietoa. Kaukolainapyynnön voit tulla tekemään kaupunginkirjastoon, esim. varastokirjastossa on useampia Nidan teoksia saatavilla.
Monet taiteilijat ja näyttelyt hyödyntävät tietotekniikkaa mm. tuomalla vuorovaikutteisia näyttölaitteita julkisiin tiloihin. Esim. Oulussa UBI-näyttöjen Katugalleriassa esitellään digitaalisia uusmedianäyttelyitä:
http://www.ubioulu.fi/katugalleria
Näyttelyiden aiheet eivät kuitenkaan näytä liittyvän ubiikkiin yhteiskuntaan.
Aihetta käsitteleviä taiteilijoita näyttää olevan vaikea hakemalla löytää. Ehkä pääsisit alkuun tämän teoksen avulla:
Digitaalinen kulttuuri / Charlie Gere [et al.]
Senja on saari Norjassa, Tromssan läänissä. Se on Norjan mannermaan rannikon toiseksi suurin saari. Pohjoisessa ja luoteessa saarta ympäröi meri, koillisessa Malankivuono, idässä kapea Gisundetin salmi, etelässä Solbergfjorden sekä Vågsfjorden ja lounaassa suhteellisen avoin osa Andfjordenia. Senjan saarella on kaikkiaan neljä kuntaa, Berg, Tranøy, Torsken ja Lenvik, joista viimeisellä on osia myös mannermaalla.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Senja_(saari)
Senjan sanotaan olevan Norja pienoiskoossa, koska luonto on niin monipuolista ja vaihtelevaa: rannikolla on tuntureita, vuonoja, saaristoa ja hiekkarantoja, kun taas sisämaassa on kukkaniittyjä ja koivumetsiä.
Lähde: http://www.senja-online.com
Matkaopas Pohjois-Norjaan (Senja s. 74...
Urpo Jokisen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomi on hyvä maa" sisältyy nuottiin Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Nuotinnos on mieskuorolle.
Ensimmäinen artikkeli käsittelee lahjakkuutta, mutta toinen ei koneellamme auennut, joten sen aihetta en saanut selville.
Suomenkielisiä artikkeliviitteitä löytyy kaikille avoimesta Arto-tietokannasta. Arto on kuitenkin siis viitetietokanta, joten sieltä löytyvät vain tiedot artikkelista. Itse lehti artikkeleineen on etsittävä kirjastosta, eikä lehti välttämättä ainakaan lähikirjastosta löydy. Alla linkki hakuun tietokannasta lahjakkuus-asiasanahaulla:
https://finna.fi
Yksi mahdollisuus on käyttää hakupalvelu Google Scholaria, jonka avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Alla haku lahjakkuus-sanalla, mutta aihetta kannattaa varmasti tarkentaa omien aiheiden mukaan:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=lahjakkuus&btnG=
Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)löytyvät mm. seuraavat teokset (saatavuustiedot näkyvät Plussasta):
Patrikainen: Opettajuuden laatu... (1999), Syrjäläinen, Eeva: Oppilaiden ja opettajien roolikäyttäytyminen luokkahuoneyhteisössä (1990), Opettajuuden psykologia/toim. Räsänen (1999), Tulevaisuuden tekijät-uuden opettajuuden mahdollisuudet (1998),Opettaja modernin murroksessa/toi.Niemi (1998),Lehesniemi:Opettajan työ vuosituhannen vaihteessa (1998),Leino: Opettaminen ammattina (1997), Korpinen: Opettajutta etsimässä (1996)
Lisää voi hakea esim. luokkahaulla - Helsingin kaupunginkirjaston luokka 181.7 - tai yhdistelemällä asiasanaja opettajat, käsitykset, oppiminen.
Tässä myös pari artikkeliviitettä...
Kustaa Vilkunan lisäksi suomalaisen kansanperinteen tutkimuksen klassikkoja ovat mm. Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri (1975) ja Ilmar Talven Suomen kansankulttuuri (1979). Perusteellinen teos aiheesta on Vanhat merkkipäivät, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948 ja josta on otettu useita uusia painoksia vuosikymmenten varrella.
Aiheesta on julkaistu todella paljon kirjoja. Koko vuoden kiertoa esittelevät esimerkiksi Sirpa Karjalaisen Juhlan aika (1994), Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin (2004) sekä Juhlat alkakoot!: vuotuisia tapoja ja perinteitä (2005). Uudemmasta päästä voisi mainita esim. kirjasarjan Suomen kevät, Suomen kesä, Suomen syksy ja Suomen talvi.
Lapsia...
