Tiedustelin asiasta Helsingin kaupungin asuntopalveluista. Siellä todettiin, että silloinen asuntolautakunta ja kaupungin hallitus ja valtuusto on tehnyt muutoksia moneen kertaan tuon 1990-luvun jälkeen. Näiden päätösten seurauksena on myös Hitas-järjestelmän sääntöjä sovellettu uudelleen. Vanhoja versioita säännöistä/ohjeista ei ole säilytetty, ainakaan noin vanhoja. Tuolloin asuntoasiainosastolla oli tiettävästi jälleenmyynnin valvonta, kun taas nykyisin prosessia valvotaan rakennuttajan hankinta-arvopäätöksestä alkaen aina yhtiön sääntelystä vapautumiseen asti. 1990-luvulla oli enimmäishinnan määrittelyssä käytössä rakennuskustannusindeksi ja Hitas-luovutushintaindeksi, josta korkein hinta vahvistettiin.
Liitteenä on...
Hei!
Järvenpää-Tuusula-Kerava-Mäntsälä -alueen kirjastokimpalla on yksi yhteinen varausjono. Kun teet varauksen, se kohdistuu kaikkiin kimpan kirjoihin ja ensimmäisenä käsitelty kirja tärppää varaukseen.
Joskus kirja on pikalaina/lähilaina, jolloin se varaaminen on estetty.
Voin neuvoa tarkemmin sähköpostitse tai puhelimella, jos varaaminen ei vieläkään onnistu.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi) on vain pari moottorikelkkojen korjausopasta, ja ne eivät ole kysymäsi mallin oppaita. Myöskään muualta maasta ei kirjastoista kysymääsi opasta näytä löytyvän.
Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Vital lies, simple truths -teos tosiaan sijaitsee Pasilan kirjavarastossa. Asiakkaat eivät voi itse hakea aineistoa sieltä, mutta voit varata kirjan maksutta valitsemaasi Helmet-alueen kirjastoon. Jos sinulla on kirjastokortti ja PIN-tunnus, voit itse tehdä varauksen tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1261552__SVital%20lies%2C%20simple%20truths__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt.
Helmet-kirjastojen henkilökunta voi myös tehdä varauksen puolestasi joko paikan päällä kirjastossa tai puhelimitse. Kirjaston asiakaspalvelussa tarvitset kirjastokortin, puhelimessa kirjastokortin numeron.
Lisätietoa aineistojen varaamisesta löydät tästä linkistä: https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Työsuojeluhallinnon sivuilta osoitteessa http://www.doshnet.fi/hallinto/tyosuhdetieto/ löytyy työsuhdetietoa kotitaloustyöntekijöiden asemasta. Sieltä löytyy myös palvelupuhelintiedot, johon voi soittaa kysyäkseen työsuhdeasioista ja työehtosopimuksista. Numero on 0200 66 122. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta on myös olemassa ja se löytyy verkosta Finlexistä osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valitse kohta lainsäädäntö ja saat esiin hakulomakkeen, johon voit kirjoittaa kotitaloustyöntekijä ja vastaukseksi tulee em.laki. SDK-kohdasta löydät lain koko sisällön, joka on jo vuodelta 1977, mutta SMUR-kohdasta löydät kaikki ne kohdat, joilta osin laki on muuttunut vuosien myötä. Viimeisin muutos on tapahtunut tammikuussa 2001.
Hain kirjaston käyttämät lehtiartikkelitietokannat, mutta viilikupeilla hakemalla ei löytynyt mitään. Sireliuksen Suomen kansaomaista kulttuuria osa 1, kohdassa Ruoka-astiat ja ateriat (s. 344- eteenpäin)ei puhuta viilistä mitään. Ruokaperinnekirjoissa on kyllä viilin ohje, mutta ei astioista mitään.
Viilikuppeja on nimitetty monin eri tavoin. Nimitykset viittaavat mm. astian valmistusmateriaaliin:
viilikuppi, -astia, -vati, -pytty, -kulho, -kehlo; filbunke (ruots.)
Kuvia
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/query.html
Hakulause: viili
Hakulause: filbunke
Hakulause: filbunkar
Hakutulokseksi tulee mm. pienpainatteita, joissa on keraamisten viilivatien kuvia. Mukana on myös kuvattomia tuotehinnastoja.
http://www.suomenmuseotonline.fi...
Vaski-kirjastokortin tunnuslukua (PIN) ei valitettavasti voi vaihtaa puhelimessa tai sähköpostin välityksellä. Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä jossakin Vaski-kirjastossa, missä henkilökunta voi tarkistaa salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Voit kuitenkin uusia lainojasi ja tehdä varauksia soittamalla Vaski-kirjastoon. Tämä onnistuu kirjastokortin takaa löytyvän tunnuksen avulla.
Osoitit kysymyksen Helsingille, joten sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistohaussa. Osoite on
http://www.libplussa.fi/ Valitse ensin kunnaksi Helsinki, sitten Tarkennettu haku. Kohtaan "asiasana tai luokka on" kirjoita harmonikka ja kohtaan "ja tarkenna tarvittaessa" valitse asiasanaksi soitonoppaat. Saamistasi viitteistä pystyt katsomaan myös saatavuustiedot.
Tautinimeke 63 on vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön perusteella Pitkälliset keuhkosairaudet (Affectiones chronicaea pulmonum). Sotapalveluskelpoisuusluokka B II on puolestaan Vaikeat tapaukset, jotka kokemuksen perusteella eivät tule toimeen kenttäoloissa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Valitettavasti tietoja runosta ja sen kirjoittajasta ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollegoista tunnistaa runon, saat vastauksen pikimmiten.
Tunnistaisikohan joku palvelumme lukijoista kyseisen runon?
Etsin sanoja Kielitoimiston sanakirjasta. Harjas on sen mukaan pitkä, kankea karva, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/harjas?searchMode=all
Etymologisesta sanakirjassa harjas yhdistetään hevosen harjaan, myös sian kanrkeaan karvaan, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Suomen murteiden sanakirjassa mainitaan, että sitä käytetään myös hiuksista, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_f3eed0011febd02b02c…
Näin se vaikuttaisi ehkä liittyvän lasten hiuksiin.
Vaaluja ei valitettavasti löytynyt meidän lähteistämme.
Kannattaa kääntyä Kielitoimiston puoleen, Kielitoimiston kieli- ja nimineuvonta, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Hei,Kyseessä on varmaan Från A till Ö, jota on kysytty myös Muistikuvaputken Rouva Ruudulta.http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/pollo-talon-katolla-fran-till-o.htmTässä ruotsinkielinen Wikipedia-artikkeli: https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A5n_A_till_%C3%96
Mariskan tekemistä tai esittämistä lauluista ei ole julkaistu omaa laulukirjaa. Hänen yksittäisiä kappaleitaan löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Voit etsiä tekijällä Mariska ja myös kappaleiden nimillä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Hei!
Vuosina 1930-1944 on Tampereella ilmestynyt Rintamamies-niminen lehti, jota julkaisi Vapaussodan rintamamiesten Liitto. Mahtaisiko tämä olla kysymäsi lehti? Vaasan kaupunginkirjastosta ei tuota lehteä anakaan kortiston / varastolehtitietokannan mukaan löydy, mutta sen sijaan kyllä esim. Oulun yliopistin kirjaston kokoelmista. Ota yhteyttä Maat ja kulttuurit -osastoomme p. 3253537 ja keskustele heidän kanssaan voisiko ko. lehdestä tehdä kaukolainapyynnön. Useimmiten kyllä kirjastot toimittavat lehdistä vain kopioita, jotka saattavat olla melko hintaviakin.
yt
Leena Salminen
Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa uusista suomennoksista. Anne McCaffrey on kyllä kirjoittanut huomattavan määrän teoksia - listan löydät esimerkiksi kirjailijan kotisivulta osoitteesta http://www.annemccaffrey.net/books/index.html.
Tässä muutama nettisanakirja:
http://www.ilmainensanakirja.fi/
http://www.sanakirja.org/
http://dictionaries.travlang.com/FinnishSpanish/
Linkkejä espanjan kielestä kiinnostuneille:
http://www.tkukoulu.fi/~jatta/eslinkit.html
Haminan kirjastossa tai muissa Kyyti-kirjastoissa kirjaa ei näytä verkkokirjaston (http://www.kyyti.fi/libdbsearch/) perusteella ainakaan vielä olevan. Kirjasta voi tehdä kirjastolle hankintaehdotuksen joko Internetin kautta osoittessa http://www.kyyti.fi/node/234 tai paikan päällä kirjastossa. Joissakin muissa Suomen kirjastoissa kirjaa on, joten on myös mahdollista tehdä siitä kaukolainapyyntö oman kirjaston kautta, joko netissä http://www.kyyti.fi/node/234 tai kirjaston tiskillä. Kaukolainaus on maksullista.
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.