Ylen verkkoartikkelissa haastatellun erikoislääkärin mukaan Suomessa varhaisimmassa vaiheessa raskautta syntynyt ja henkiin jäänyt vauva on syntynyt raskausviikolla 23. Syntymäpainoa vauvalla oli yli 600 grammaa.
Verkkokeskusteluissa liikkuu mainintoja saman äidin lapsien jopa alle 10 kuukauden ikäeroista, mutta mitään virallista tietoa eri raskauksista syntyneiden pienimmälle ikäerolle Suomessa ei liene uutisoitu. Lasten syntymäväliä on kyllä tutkinut esimerkiksi Väestöliitto vuonna 2015.
Vain 245 grammaa syntyessään painanut vauva selvisi elossa Yhdysvalloissa – Kuinka pieniä vauvoja voimme pelastaa? https://yle.fi/uutiset/3-10809484
https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/13b3569989a7d69f4b705ece1f7…
Vastaus kysymykseenne Espoon kaupunkitekniikasta:
"Pääkaupunkiseudulla pyritään pääsemään eroon vanhanaikaisista, pelkillä kolikoilla toimivista pysäköintimittareista. Yksi syy tähän on kolikkoautomaattien ylläpidon kalleus. Tavoitteena on, että jokainen voi maksaa pysäköinnin sujuvasti. Esimerkiksi liityntäpysäköinti ei kuitenkaan onnistu mobiililaitteilla, koska maksamisessa ei voida käyttää HSL-sovellusta ainakaan tällä hetkellä.
Espoon Leppävaaran liityntäpysäköinnissä oli automaatti, joka saatiin noin vuosi sitten muutettua niin, että siinä käy myös korttimaksaminen. Sujuva maksaminen on tavoite, mutta sen toteutuminen hitaanpuoleista, koska pysäköintimittareiden uusiminen vie aikaa. Asia on kesken ja maksutapoja selvitellään...
Stadin AO:n sivuilla kerrotaan, että opiskelijaksi voi hakea joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvan haun kulloinkin haussa olevat koulutukset ilmoitetaan kuukausittain ammattiopiston sivuilla. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku järjestetään 22.2.–22.3.2022. Hakukohteisiin ei ole pääsy- ja soveltuvuuskokeita.
Elintarvikealan perustutkinto https://stadinao.fi/perustutkinnot/elintarvikealan-perustutkinto/
Tutkinnon sisällöstä ja vaatimuksista https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/kooste/6749302
Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen https://stadinao.fi/hae-opiskelijaksi/yhteishaku/
Jatkuvan haun sivut https://stadinao.fi/hae-opiskelijaksi/jatkuva-haku/
Sopivia teoksia voisivat olla esim.
Arabikevään jälkeen : arjen ja apokalypsin välissä / Lilly Korpiola & Sanna Raita-aho. (Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2017)
Arabikevät / [teksti:] Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen ; [kuvat: Hossam el-Hamalawy] (Avain, 2012)
Tunisialainen tyttö : arabikevään bloggaaja / Lina Ben Mhenni ; suomentanut Sampsa Peltonen (Avain, 2012)
Ääniä sodasta : Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan / Saana-Maria Jokinen. (Gaudeamus, 2020)
Egyptin historia : Kleopatran ajasta arabikevääseen / Andrei Sergejeff (Gaudeamus, 2019)
Islamin miekka : idän ja lännen konfliktien historia / Jaakko Hämeen-Anttila (Otava, 2012)
Tuhat ja yksi askelta : arabimaat muuttuvassa maailmassa /...
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Astrid Lindgrenin teoksessa Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta, suom. Kaarina Helakisa, 1973, s. 220) kyseinen kohta kuuluu näin:"Älä sinä kajoa Korppuun! Kuuletko, senkin hirviö, älä kajoa Korppuun, taikka..."
Hei!
Mauri Kunnaksesta löytyy tietoa Otavan sivujen ja hänen kotisivujensa lisäksi teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja videolla Tuhat vuotta, sata kirjaa A-K. Netissä muita osoitteita mm. http://www.valitutpalat.fi/lehti/lehti9912/artikkeli02.html ja http://www.esoy.fi/es-lehti/kunnas.html
Lisäksi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkiston vanhasta vastauksesta löytyy mainittuna seuraavat lehtiartikkelit:
Leponiemi, Kari: Viittä vaille täyspitkä, varttia vaille klassikko, Visio, 1997, 2,
20-25// Tuominen, Sami: Joulupukin yllätys : suomalainen animaatioelokuva,
Peili 1996, 4, 4-5// Vuori, Jyrki: Koirien isä : Mauri Kunnaksen lähikuva,
Tyyris Tyllerö, 1996, 3, 40-44, 48// Nuortimo, Pentti: Kalle on kalamies,
Tyyris...
Jangtze-joen patohankkeesta löytyy runsaasti kuvia. Ohessa muutama osoite, joista löydät kuvia. Sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.wcsscience.com/giant/dam.html
http://pic.templetons.com/brad/photo/china/dam/
http://www.guardian.co.uk/gall/0,8542,835373,00.html
http://www.tuat.ac.jp/~sabo/sanxia/thedam.htm
http://www.esa.int/SPECIALS/Proba_web_site/SEM4PFYO4HD_0.html
http://www.asahi-net.or.jp/~cu4w-kwsm/chin9601/fwb806.htm
Tässä myös kaksi suomenkielistä sivua, joilla pohditaan hankkeen ympäristövaikutuksia:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,3,0,0,171870,2004-07-15
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2003/022003/ollivari.pdf
Ainakin Nuorisotiedon kirjaston suomenkielisistä lehtiartikkeista löytyy muutamia, joissa goottiutta on käsitelty:
City-lehti 11/2003: Heimo-Helsinki / Halminen Laura
Ylioppilaslehti 3/2004: Pohjoisen koleat gootit / Jemina Staalo
Internethaut voi aloittaa vaikkapa Wikipediasta, siellä on goottien historiaa sekä muinaisen kansan että samannimisen alakulttuurin osalta mittavasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Nopeimmin saat tietoa Sirpa Puskalasta kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944849170
Sirpa Puskalasta kerrotaan myös esimerkiksi teoksissa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3.
Liekehtivät vuodet eivät ole kirjasarja. Kirjaa on julkaistu yhtenä sidoksena ja kahtena sidoksena. Yhtenä sidoksena se käsittää yli 700 sivua. Catherina Cooksonilla on kyllä myös olemassa kirjasarjoja, mutta tämä ei siis kuulu niihin.
Kirja,Cognitive Psychology: A Studet Handbook, 5. painos Eysenck, M.W & Keane, M.t. löytyy Helmet-tietokannasta (4 kpl. kaikki lainassa ja varausjonossa 5 asiakasta). Kun kirja löytyy Helmetistä, sitä ei voi tilata kaukolainaan Helmet-kirjastojen kautta. Voitte joko liittyä varausjonoon tai yrittää hankkia sitä itse Helsingin seudun tieteellisistä kirjastoista (Helka-tietokanta) tai yliopistojen kirjastoista pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Sen sijaan teosta Sensory perceptual issues in Autismn and Asperger syndrome, Bogdashina, Olga ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Helmet), eikä H:gin yliop. kirjaston kokoelmista. Se löytyi mm. Åbo Akademin, Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen kokoelmista. Voitte...
Jyväskylän kaupunginkirjaston ensimmäinen kirjastoauto Minna-Kantti aloitti toimintansa vuonna 1976. Jyväskylän maalaiskunnan ensimmäinen kirjastoauto oli puolestaan nimeltään Aapo, ja se aloitti liikennöinnin vuonna 1973. Silloinen Jyväskylän maalaiskunta oli Suomen ensimmäisiä kuntia, joka otti käyttöön kirjastoautopalvelut.
Lähteet:
Jyväskylän kaupunginkirjaston historiikki. jyvaskylan_kaupunginkirjaston_historiikki.pdf Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii nelikymppisiä -uutinen Kirjastot.fi-sivustolla. Jyväskylän kirjastoautotoiminta juhlii 2.–7.9.2013 nelikymppisiä | Kirjastot.fi Linkin toimivuus tarkistettu 1.8.2023.
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
Turun kaupunginkirjaston kokoelmistakaan ei aiheesta juuri mitään löytynyt. Jouko Tolvasen teoksesta Piirrostaide : menetelmiä ja historiaa (1947) löytyy artikkeli aiheesta (s. 374 - 383).
Åbo Akademin kirjaston tietokannasta Almasta http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls/ löytyy muutamia teoksia aiheesta asiasanalla "grafik", esim. Helliesen: Norsk grafikk gjennom 100 år (2000).
Tilastojen mukaan vastauksia kirjoittaneita kirjastonhoitajia on vuosittain noin 200-300.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tilastoja pääsee lukemaan toimintakertomuksista, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta saimme vinkin, että etsimäsi kirja voisi olla Pieniä unitarinoita (Kirjalito, 1984). Kirjastossamme ei sitä ole, joten en voi tarkistaa asiaa, mutta kollegan mukaan teoksessa esiintyisi ainakin Puutarhatonttu Oskari.
Myöskään Joensuun seutukirjaston kokoelmissa teosta ei näytä olevan, mutta kannattaa kysyä kaukolainausmahdollisuutta! Myöskin antikvariaateista kannattaa kysellä, ainakin netistä löytyi haulla tällainen: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901578
Valitettavasti tekstiä ei ole löytynyt. Tiedustelin sitä kirjastolaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla, mutta asia ei selvinnyt sitä kautta. Olisiko jollain lukijalla tietoa laulun sanoista?
