Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen,...
Spa-nimen alkuperästä liikkuu seuraavanlainen kansanetymologia. Sen väitetään perustuvan latinan sanoihin ”sanus per aquam” tai "sanitas per aquam", joka tarkoittaa ”terveyttä vedestä”. Todellisuudessa näyttää siltä, että Spa-nimitys on levinnyt belgialaisen kylpyläpaikkakunnan nimestä englannin kieleen, jossa se jo 1600-luvulla sai yleismerkityksen kylpylä, kylpyläpaikkakunta. Nykyään Spa-sanaa käytetään kansainvälisesti merkitsemään kylpylää. Nämä tiedot sanan alkuperästä löytyvät ruotsinkielisestä artikkelista, jossa tutkitaan myös ruotsin kielessä esiintyvä Spa-sanan etymologiaa. Kirjoittaja on englannin kielen professori Arne Olofsson, "Makten över etymologin. Några fallstudier", teksti löytyy tästä osoitteesta http://hum.gu.se/...
Hei!
Sanonta "lukea kuin piru raamattua" tarkoittaa lukutapaa, jossa suurennuslasilla haetaan vain omaa näkökantaa puoltavat kohdat eli tulkitaan tekstiä tahallaan väärin.
Kirjastossa risat Raamatut hävitetään kuten muutkin kirjat. Ymmärtääkseni luterilainen Raamattu ei esineenä ole pyhä.
Turun ev-lut seurakuntien sivuilta voisi kysellä tarkempia tietoja
https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/ota_yhteytta/verkkotoimitus/
Kysyin itsekin sieltä ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
Hienoa olisi että, jos vanha Raamattu on niin kulunut ja lukukelvoton tai se koetaan vanhana käännöksenä tarpeettomaksi, se hävitetään sen arvoa kunnioittaen. Kannet ja paperi eivät tietenkään sellaisenaan ole arvokkaita, vaan arvo on kirjan sisällössä.
Vanha tapa on ollut, että vanhat ja huonokuntoiset Raamatut on - Suomen lipun tapaan - poltettu. Se on koettu kunnioittavaksi tavaksi hävittää ne. Harvemmalla kuitenkaan on siihen...
”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla.
”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands...
Kyseinen enkelitaulu löytyi Web-Factasta, WSOY:n Web-tietosanakirjassa kerrotaan taulusta näin:
"Monen lastenhuoneen seinältä tuttu E. Jaatisen maalaus kuvaa suojelusenkeliä naiivin romanttisella tavalla."
Tekijäksi mainitaan E. Jaatinen, suomalainen taiteilija joka teki mm. postikortteja. Vuosilukua ei mainita. Jaatisesta löytyi lyhyt luonnehdinta Postimuseon sivuilta.
"Taidemaalari Eeli Jaatinen syntyi Tampereella 1905 ja kuoli Helsingissä 1970. Hän opiskeli taidetta Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1920-21. Tämän jälkeen taidemaalari Eero Järnefelt opetti hänelle maalausta 1922-23. Jaatinen kuvitti paljon kirjoja ja kirjojen kansia. Hän piirsi myös pilakuvia mm. Joulukärpänen lehteen ja ensimmäiset sarjakuvat Maailma-lehteen...
Pasilan kirjavarasto on ihan täällä Pasilan kirjastossa, lainausosaston alapuolella 2. kerroksessa. Saat sieltä kirjoja muutamassa minuutissa – jos ne vain eivät ole mystisesti kadonneet hyllyiltä.
Paikan päällä Pasilassa voit tilata varastokirjoja lainauspalvelun virkailijoilta. He soittavat alakertaan, mistä teokset kiikutetaan hissillä ylös.
Jos haluat varmistaa, että tarvitsemasi kirjat ovat todellakin paikalla kirjavarastossa, voit soittaa suoraan varastoon, puh. 09-310 85230. Teokset poimitaan hyllyiltä ja varataan omalle nimellesi ns. suullisina (maksuttomina) varauksina, jotka sitten toimitetaan lainaukseen sinua odottamaan. Saat varaukset virkailijalta.
Lainattavissa olevia varastokirjoja voit varata etukäteen myös verkkokirjasto...
Raamatussa mainitaan asiasta ainakin kahdessa kohdassa. Jeesuksen Vuorisaarnassa (luvut 5-7) kohdassa Matt 7:12: "Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk 6:31) on: "Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille".
Nimikettä emeritus (miehestä) tai emerita (naisesta) on käytetty pääsääntöisesti professorin ja piispan kaltaisissa viroissa, joissa virkanimike säilyy eläkkeelle jäämisen jälkeen arvonimenä. Tällöin emeritus/emerita-nimike kertoo, ettei henkilö ole enää työsuhteessa. (Merriam-Webster's Dictionary: https://www.merriam-webster.com/dictionary/emeritus)
Professoriliiton mukaan professori, joka on ollut työsuhteessa toistaiseksi ("vakinaisena"), voi eläkkeelle jäätyään käyttää nimikettä professori, professori emeritus/emerita tai emeritusprofessori/emeritaprofessori (https://www.professoriliitto.fi/professorit/professori-nimike/). Yliopistot saattavat tehdä eläkkeelle jääneiden professorien kanssa emerita-/emeritusprofessorisopimuksen, mikäli...
Painos on yhdellä kertaa painettu erä jotakin painatetta.
Puhutaan myös tarkistetusta tai uudistetusta painoksesta.
Laitos taas on painotuotteen toisinto, versio. Voi olla esim. kuvitettu laitos tai lyhennetty laitos.
Laitos siis poikkeaa enemmän alkuperäisestä painotuotteesta kuin uudistettukaan painos.
(Lähde: Suomen kielen perussanakirja 2)
Suomalaisista keskiaikaromaanien kirjoittajista tulee heti ensimmäisenä mieleen Kaari Utrio, jonka tuotannossa on monia keskiajalle sijoittuvia teoksia ja jonka kirjat kuvaavat aikaa varsin asiantuntevasti. Häneltä voin suositella erityisesti 1000-luvulle sijoittuvia romaaneja ”Vaskilintu”, ”Tuulihaukka” ja ”Yksisarvinen”. Keskiajalle sijoittuvat myös ”Haukka, minun rakkaani”, ”Isabella”, ”Karjalan kruunu”, ”Katarina”, ”Pirkkalan pyhät pihlajat”, ”Sunneva jaarlintytär”, ”Sunneva keisarin kaupungissa”, ”Uhritulet”, ”Vanajan Joanna”, ”Vehkalahden neidot” ja ”Vendela.
Astetta Utriota romanttisempaa kirjallisuutta edustaa Ursula Pohjolan-Pohjosen tuotanto ja hänen keskiajalle sijoittuvat ainakin trilogia ”Kuninkaan kauppamies”, ”Kauppamies...
Latinalaisen Amerikan kirjallisuus tuli laajemmin kansainvälisesti tunnetuksi 1960-luvulla. Suurimpia kirjailijanimiä olivat mm. kolumbialainen Gabriel Garcia Marquez (Sadan vuoden yksinäisyys), guatemalalainen Miguel Angel Asturias (Herra presidentti), meksikolainen Carlos Fuentes (Tarina Heredian suvusta), argentiinalainen Jorge Luis Borges (Haarautuvien polkujen puutarha), chileläinen Pablo Neruda (Andien mainingit), argentiinalainen Julio Cortazar (Salaiset aseet), chileläinen Jose Donoso (Tänä sunnuntaina), perulainen Mario Vargas Llosa (Andien mies), kuubalainen Alejo Carpentier (Valaistujen vuosisata) ja meksikolainen Octavio Paz (Aurinkokivi). Nobelin kirjallisuuspalkinto on myönnetty chileläiselle Gabriela Mistralille 1945,...
Soria Moria on linna tunnetussa norjalaisessa kansansadussa. Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu löytyy kirjasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Lintujen syysmuutto käynnistyy jo toukokuun lopulla. Monet lajit lähtevät heti pesinnän päätettyään. Tärkein syysmuuton käynnistymisen ajankohtaan vaikuttava yksittäinen tekijä on kuitenkin ravintotilanne. Hyönteissyöjälinnut, joihin pääskytkin kuuluvat, valmistautuvat hyvissä ajoin syksyn lähestymiseen - ilmojen kylmenemiseen ja lentävien hyönteisten määrän vähentymiseen.
Haara- ja räystäspääskyn muutto alkaa kesä-heinäkuun vaihteessa ja jatkuu rauhallisena elokuun alkuun saakka, jolloin muutto kiihtyy. Törmäpääsky viipyy viikon tai pari pitempään. Kaikkien kolmen maassamme pesivän pääskylajin päämuutto ajoittuu elokuun loppupuolelle ja elo-syyskuun vaihteeseen.
Kirjallisuutta:
Valter Keltikangas, Muuttolinnun tie. WSOY, 1987
Markku...
Työvuoroa, vuoroa, kertaa, jaksoa tai lukukautta merkitsevä sana löysi - tai myös muodoissa löysä, löysinki tai löösi - on tullut ruotsista. Nykyruotsissa on sana avlösning, joka tarkoittaa vuorottelua tai työvuoron vaihtumista. Sana löysä on tullut ruotsin sanasta 'lös'. Samaa juurta on esimerkiksi saksan lose.
Suomen sanojen alkuperä. SKS, 1995.
Siteeraamasi kohta löytyy Shakespearen näytelmästä Myrsky (The Tempest), neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Englanniksi kyseinen kohta kuuluu näin: We are such stuff / As dreams are made on; and our little life / Is rounded with a sleep. Englanninkielinen lainaus on otettu 2007 (Macmillan) ilmestyneestä teoksesta The RSC Shakespeare, Complete Works.
Hyväkuntoisen markan arvo on 5 euroa. Kolikko ei ole täyttä hopeaa, vaan seos on 35% hopeaa, 57% kuparia ja 8% sinkkiä sisältävää ns. billonia. Lähteet: Tuukka Talvio Suomen rahat (1993) sekä Suomen kolikot ja setelit (2011)
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Vemmel (genetiivi vempelen) ja vempele (genetiivi vempeleen) ja muut myös eri murteissa ja suomen sukulaiskielissä esiintyvät samakantaiset sanat tarkoittavat Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan mm. seuraavia asioita:
Kaareksi taivutettu tai taipunut puu; valjasluokki; kaari (etenkin puusta, oksasta tms. luokin tai vanteen muotoon taivutettu), esim. lapsen kehdon yllä, veneen, kelkan, ahkion kaarena, rysän tai lipon (suu)vanteena, tynnyrin vanteena; vitsalenkki, vaula, suksisauvan sompa, somman tapainen suokenkä; päreestä kudottu pyöreä lasten lelu; rautapyydyksen sanka eli leuka; oksavarsta (tuoreesta puusta tehty); viulun tai jouhikanteleen jousi; jäykkä, kovetettu hame; vääntynyt, huonokuntoinen, kömpelö tai joutava esine (esim...
Kaisa Häkkinen kertoo Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa, että "pitää jöötä" tarkoittaa järjestyksen tai kurin pitämistä. Sanonnassa esiintyvä "jö"-sana tulee ruotsin kielen "gö"-sanasta, joka tarkoittaa muun muassa huutoa, meteliä ja rähinää.
Heikki Poroila
