Pieni värikuva suvun vaakunasta löytyy teoksesta "Finlands ridderskaps och adels vapenbok" vuodelta 1889. Teos löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Kirjaa voi tutkia vain kirjastossa. Varastostamme löytyy myös Cronstedtin elämäkerta "Odelberg: Viceamiral Carl Olof Cronstedt", josta en vaakunan tarinaa pikaisella selailulla löytänyt. Teoksesta "Finlands adels kalender" 1998 löytyy mustavalkoinen kuva vaakunasta ja tiedot suvun nykyisistä jäsenistä, jotka varmasti tietävät jotain vaakunan taustasta.
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
Aivan täysin näihin kriteereihin täsmääviä aapisia en löytänyt, vaikka meillä niitä aika iso kokoelma onkin. Laitan tähän alle linkkejä kuviin, joissa on ainakin osittain sopivia kansia.
Aarni Penttilä: Aapiskukko https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vanha-aapiskukko-herattaa-loytajassa-tunteita/279402/
Aukusti Salo: Uusi Aapinen https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/748472
Haavio: Kultainen aapinen https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927000?page=1
Tätä kannattaa myös selata, jos sieltä löytyisi tutun näköinen:
Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf
Tässä osoitteessa on digitoituja aapisia, joita...
Muranon lasiesineistä löytyy Kirkes-kirjastoista vain muutama kirja, mutta ne ovat näyttelyjulkaisuja Suomessa pidetyistä näyttelyistä enkä pääse nyt tarkistamaan onko niissä esitelty juuri lasilintuja. Kirjastonhoitajalta Muranon lasista on kysytty aikaisemminkin: Onko kirjaa josta löytää italialaisen muranon lasitehtaan maljakot kuvina...1940 luvulta.... | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi). Vastauksessa mainittu teos Venini : catalogue raisonné 1921-1986 saattaisi sisältää ainakin Veninin lasitehtaalla vuoteen 1986 mennessä tehdyt lasilinnut. Kirjasta voi tehdä kaukolainatilauksen.
Jos aiheeseen perehtyminen kiinnostaa, suosittelen retkeä Riihimäelle Suomen Lasimuseon kirjastoon. Siellä on runsaasti...
Kysymys on mielenkiintoinen, mutta vastauksessa täytyy jäädä spekulaation asteelle.
Sävellyksessä toistuva teema kuulostaa kieltämättä paikoin samanlaiselta kuin "Sylvian joululaulu". Loppupuolella varsinkin yhdessä tahdissa sävelillä on sama rytmi ja samat intervallit. Muualla eroja on enemmän kuin yhtäläisyyksiä.
En kuitenkaan löytänyt mitään mainintaa tai tekijänoikeusmerkintää, jonka mukaan "Zimní bouřen" olisi säveltänyt kukaan muu kuin Fučik. Musiikki oli jo 1900-luvun alussa tekijänoikeussopimusten piirissä, joskin sopimuksia noudatettiin vielä kovin vaihtelevasti. Aiemmin jo olemassa olevien sävelmien lainaaminen ja niihin viittaaminen oli yleistäkin sävellyksissä. Fučik sävelsi laulun Budapestin kaudellaan,...
Aivan kuvailuasi vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, mutta se voisi olla Martin Hagjerin Isä ja valmentaja! (2005), joku Ella Lemhagenin Tsatsiki-elokuvista (Tsatsiki, mutsi ja poliisi, Tsatsiki, isä ja oliivisota tai Tsatsiki, ikuisesti ystäviä) tai joku Eva ja Adam -elokuvista.
Siitakesienistä löydät muutaman kirjan pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla "asiasana tai luokka" -kenttään siitake. Myös kirjojen saatavuustiedot löytyvät täältä.
Lehtiartikkeleja siitakkeista löytyykin sitten runsaammin: kirjastojen asiakaskoneilta pääset sekä Arto- että Aleksilehtitietokantoihin, joista saat pitkän listan viitteitä sanalla siitake. (Arto ja Aleksi löytyvät mm. osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/q80.htm )
Mikäli ymmärsin oikein, että olet kiinnostunut nimenomaan siitakesienien terveysvaikutuksista, ja tarkemmin syövästä, kiinnostavin näistä artikkeleista voisi olla Laura Raaskan Kaukoidän sienellä on harvinaisia ominaisuuksia : siitake on...
Oulunsalon pääkirjastossa on Anna-Leena Härkösen kirja Akvaariorakkautta. Pääkirjasto on avoinna: ma, ti ja to 12-19, ke 12-20 ja pe-la 11-16. Juuri tällä hekellä teos on hyllyssä, halutessasi voit varata sen etukäteen kirjasto@oulunsalo.fi puhelin (08) 5203 348.
Oulunsalon kirjaston aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.outikirjastot.fi/
Hei,
Linda Jakobson on kirjoittanut Kiinasta seuraavat teokset:
Perinteen taika--nykyaika Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. WSOY, 2001, 9510255491
Miljoner sanningar--tio år i Kina. Bonnier, Stockholm, 2001, 9100571865
A million truths--a decade in China . M. Evans and Company, New York, 1998, 0871318733
Miljoona totuutta--vuosikymmen Kiinassa. Kirjayhtymä, Helsinki, 1997, 9512641976
Uusi Kiina opas--Beijing - Shang[h]ai - Xian. Kirjayhtymä, Helsinki, 1995, 951264011
Kiina--opas n:o 1. Kirjayhtymä, Hki, 1989, 9512633035
Mureneva muuri - vuosi kiinalaisena. Kirjayhtymä 1988, 951-26-3256-X
Kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Suomen Pankissa rahan arvo on aina nimellisarvo. Tässä tapauksessa siis 100 mk. Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen, lähimmän numismaatikkoyhdistyksen yhtystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/ .
En valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen.
Voit tiedustella asiaa Suomen käsityön ystävistä tai Helsingin yliopiston käsityötieteen laitokselta. He saattavat tietää vastauksen, tai mistä vastausta kannattaisi etsiä.
Suomen käsityön ystävät: http://www.kasityonystavat.fi/fi/yhteystiedot Helsingin yliopiston käsityötieteen laitoksen yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/kasityotieteen/henkilot.html
Helmet-kirjastojen kirjavarasto on Pasilan kirjaston alakerrassa. Kirjan saa sieltä lainattavakseen muutamassa minuutissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Nyt ei meidän kirjastolaisten ammattitaito riitä. Laitan kysymyksen kansalliselle tietolistalle jos sitä kautta löytyisi vastaus. Aiheen perusteella mietimme, ettei kuulosta kovin seitsemänkymmenlukulaiselta vaan voisi olla joku vanhempi kertomus, josta on otettu vaikkapa uusi painos 1970-luvulla. Toivotaan että tieto vielä löytyy.
Helsingin kaupungin asuntojen ilmanvaihtoa käsittelevällä sivulla kerrotaan asunnon vetoisuuden johtuvan useimmiten "ikkunoiden puutteellisista tiivistyksistä, rakenteiden ilmavuodoista, väärän mallisista tai väärin sijoitetuista tuloilmaventtiileistä tai liian suurista ilmavirroista. Liian alhaiset sisäilman tai rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta." Jos näistä löytyy syy tai syitä vetoisuuteen, kannattaa miettiä ratkaisuvaihtoehtoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/terveellinen/sisa/
Lisää tietoa vaikkapa Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) sivuilta:
http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/fysikaaliset_olosuhteet
Saimme vastauksen UKK-instituutista:
”Polven nivelrikossa lihasvoiman säilyttäminen/lisääminen on toimintakyvyn säilyttämiseksi tärkeää. Siihen ei auta muu kuin liikunta. Mitään ehdottomasti kiellettyä lajia ei ole, mutta joissain lajeissa vammautumisriski on suurempi (voimakasta vääntöä tai tärähdyksiä sisältävät). Monet lajit soveltuvat sellaisenaan, kuten jo mainittujen pyöräilyn, uinnin ja vesijuoksun lisäksi kävely, sauvakävely, murtomaahiihto (etenk. perinteinen) ja pilates. Mikäli harjoitukset on hyvin valittu ja annosteltu, ja suoritustekniikka on oikea, myös kuntosali, tanssi, kuntovoimistelu, jooga, kahvakuulaharjoittelu ym. ovat hyödyllisiä. Tärkeää on löytää liikuntamuoto, joka ei kipeytä niveliä ja josta tykkää – vain...
Etsimäsi kirja voisi olla Sharon Creechin Rubiininotko (Ruby Holler, suom. Auli Hurme-Keränen, 2005, Karisto). Alla olevassa linkissä Kirjasampoon on lisää tietoa kirjasta ja myös kirjan kansikuva.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua76989c1-a01a-4d87-a65e-2c6d0162f83c
Ilmeisesti kyse on vuoden 2015 vaalien ns. jytkytys-puheesta. Soini sanoo siinä, että "jääraveissa on kiva ajaa".
Lähde:
Iltasanomat: Timo Soinin jytkytys-puhe sanasta sanaan https://www.is.fi/vaalit2015/art-2000000912022.html
Parikin lähdettä pitää ensimmäisenä nykytaidetta esittelevänä museona Hugh Lane Gallery -nimistä taidemuseota (Dublin City Gallery The Hugh Lane). Se avattiin Dublinissa Irlannissa vuonna 1908.
https://lithub.com/heres-the-worlds-first-public-gallery-of-modern-art/
https://en.wikipedia.org/wiki/Hugh_Lane_Gallery