Neurotutkimusten mukaan rakastuminen on joukko aivoissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita, jotka saavat aikaan psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita. Yksi ihmiskehoon rakastuessamme vapautuvista kemikaaleista on adrenaliini, joka parantaa lihasten verenkiertoa. Tällä on oma merkityksellinen tehtävänsä osana pariutumisrituaalejamme, joiden tarkoitus viime kädessä on johtaa suvun ja ihmiskunnan jatkumiseen.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Tony Dunderfelt, Parisuhteen kemia : mitä oikeastaan tapahtuu miehen ja naisen välillä?
Tony Dunderfelt, Mitä on rakkaus?
Helen Fisher, Miksi rakastumme : romanttinen rakkaus ja miten säilytämme kipinän
Desmond Morris, Eläin nimeltä ihminen : henkilökohtainen näkemys ihmislajista
Allan & Barbara Pease,...
Etsitty runoteos saattaisi olla Pekka Kejosen Hotelli Huminan lauluja (Otava, 1972).
Kejonen itse kommentoi kirjaansa muistelmateoksessaan 60-luvun kuvat ja muita otoksia seuraavasti: "'Hotelli Huminan Lauluja' on kokonaisuudessaan laitoskamaa. Osin sieltä kertovaa ja täysin siellä syntynyttä." (s. 88)
Silmäilin Mäkelän Muistan-sarjan osaa Otavan aika, ja kyllähän Kejonen kirjoineen siellä vilahtaa - nimenomaan ohimennen: "Monet hyväksikäyttäjät, kuten Otavan hetkellinen kirjailija Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja, Jarkko Laineen editoima) tulevat kilometrin pituisen listan kanssa ja kantavat kirjat saman tien joko Gordinin tai Hyytiäisen antikvariaatteihin." (s. 175-176)
Kannattaa varmaan ensin tarkistaa, ettei kirja ole jo kevään 2024 katalogissa. Linkki sivulle
Kysely kirjasta on varminta aloittaa WSOYn vaihteen puhelinnumerosta p. 010 5060 200. He varmaankin osaavat ohjata oikeaan toimitukseen ja oikean vastuuhenkilön sähköpostiin, WSOYn toimitukset.
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
Kirjastonhoitaja ei ole perhosasiantuntija, mutta käänteisen kuvahaun perusteella kuvan perhonen voisi olla kirjoverkkoperhonen tai jokin muu verkkoperhonen. Ehkä joku lukijoistamme osaa sanoa tarkemmin?Outi-kirjastoista löytyy myös hyvä kirja perhosista kiinnostuneille, mistä on apua myös tunnistamisessa: Suomen päiväperhoset : laji- ja kuvausopas | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
Kysymyksestäsi ei käy selville mitä tarvitset aiheesta. Kyseessähän on Tennessee Williamsin näytelmä Cat on a Hot Tin Roof. Näytelmä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista englanniksi, painettua suomennosta ei Suomen kansallisbibliografian mukaan ole. Itse kirjailijasta ja hänen näytelmistään on parikin kirjaa, tosin englanniksi nekin: Donald Spoto: "The kindness of strangers" (1985), Lyle Leverich: "Tom - the unknown Tennessee Williams" (1995) ja Styan J.L.. "The dark comedy - the development of modern comic tragedy" (1968). Kyseisen näytelmän elokuvaversio Richard Brooksin ohjaamana löytyy videona. Suomeksi perustietoja kannattaa hakea esim. kirjasta Kansojen kirjallisuus, osa 12, Sodanjälkeinen aika 1945-1970, osio Amerikan...
Varausmahdollisuutta ei ole, koska tähän tietueeseen ei liity lainattavissa tai varattavissa olevaa nidettä. Syynä tähän on se, että joko viimeinen kappale on jouduttu poistamaan, mutta tietue on jätetty toistaiseksi näkyviin tai sitten kyseessä on uusi tietue, johon jossain vaiheessa liitetään lainattavia niteitä. Pahoin pelkään, että tässä on kyseessä viimeisen kappaleen poisto, koska kyseessä e ole mikään uusi tallenne ja alkuperäinen tietue on luotu jo vuonna 2005.
Elokuvat ovat kirjastoille hankala täydennyshankintojen laji, koska tekijänoikeussyistä emme voi ostaa elokuvia mistä vaan ja laittaa lainaksi. Niille täytyy saada lainausoikeus, eikä se välttämättä onnistu vuosien jälkeen. 15 vuoden ikäinen DVD on saattanut jo kokonaan...
Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle.
http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset…
Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
Tuo viehättävä runo on Elsa Beskowin kirjasta Tonttulan lapset. "Niin aika mennä vilahti ja ollaan kesässä,ja linnunpojat kuoriutuvat joka pesässä.Ja Tonttulassa, Tonttulassa - kuinka ollakaan -on uusi pieni vauva, jota kilvan hoidellaan. Niin, sellaistahan siellä Tonttulassa on.On leikkiä ja työtä ja päivä huoleton.Ja takaisin jos tahdot tuohon metsään mukavaan,saat itse jatkaa satua, sinä, tai kuka vaan."
Sappihapot mahdollistavat rasvojen imeytymisen ruoansulatuksessa. Ne toimivat emulgaattoreina, jotka sitoutuvat ohutsuolessa kolesteroliin ja muodostavat yhdessä misellejä eli pieniä palloja. Misellit ovat vesiliukoisia, jolloin rasva ja suolen vesipitoinen sisältö sekoittuvat emulsioksi. Tällöin vesiliukoinen lipaasi-entsyymi pääsee paremmin pilkkomaan rasvaa monoglyserideiksi ja rasvahapoiksi. Ilman sappihappoja suurin osa ravinnon rasvoista jäisi imeytymättä ja poistuisi elimistöstä ulosteen mukana.Lähteet:Tolonen, Minna. "Sappihapot aihiolääkesyntetiikassa : Farmakologisesti kiinnostavien sappihappojen amidijohdosten valmistaminen". Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2007. S. 16 - 18.Spectrum tietokeskus. 10. osa. WSOY, 1979. S. 275, 276....
Kirjastoalan koulutuksesta on tietoa internetissä Kirjastot.fi sivuilla
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Opetusministeriön sivuilla:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelusta on kysytty aiemminkin kirjastovirkailijan pätevyyden hankkimisesta. Aiemmat kysymykset/vastaukset löytyvät arkistosta. Esim.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=fb1f… tai
http://www.oamk.fi/ajankohtaista/index.php?kieli=fi&osio=kategoria&kid=6
Voit tiedustella asiasta tarkemmin esim. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta
http://www.oamk.fi/ajankohtaista/index.php?kieli=fi&osio=kategoria&kid=6 .
Kaikki 548 kappaletta ovat tällä hetkellä lainassa. Osa kirjoista on bestsellereitä, joita ei voi varata, joten ne eivät liiku varausjonossa lainkaan. Laskin nopeasti ja sain bestsellereiden määräksi 176, joten varauslistalla liikkuvia kirjoja on 372. Varattujen kirjojen laina-aika on 4 viikkoa. Sen jälkeen ne kuljetetaan seuraavaan kirjastoon, jossa ne saattavat odottaa noutoa viikon, hieman sen mukaan kuinka nopeasti asiakas kirjan hakee. Koska olette sijalla 315, saatte kirjan noin kuukauden kuluttua.
Jangtze-joen patohankkeesta löytyy runsaasti kuvia. Ohessa muutama osoite, joista löydät kuvia. Sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.wcsscience.com/giant/dam.html
http://pic.templetons.com/brad/photo/china/dam/
http://www.guardian.co.uk/gall/0,8542,835373,00.html
http://www.tuat.ac.jp/~sabo/sanxia/thedam.htm
http://www.esa.int/SPECIALS/Proba_web_site/SEM4PFYO4HD_0.html
http://www.asahi-net.or.jp/~cu4w-kwsm/chin9601/fwb806.htm
Tässä myös kaksi suomenkielistä sivua, joilla pohditaan hankkeen ympäristövaikutuksia:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,3,0,0,171870,2004-07-15
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2003/022003/ollivari.pdf
Ainakin Nuorisotiedon kirjaston suomenkielisistä lehtiartikkeista löytyy muutamia, joissa goottiutta on käsitelty:
City-lehti 11/2003: Heimo-Helsinki / Halminen Laura
Ylioppilaslehti 3/2004: Pohjoisen koleat gootit / Jemina Staalo
Internethaut voi aloittaa vaikkapa Wikipediasta, siellä on goottien historiaa sekä muinaisen kansan että samannimisen alakulttuurin osalta mittavasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Nopeimmin saat tietoa Sirpa Puskalasta kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944849170
Sirpa Puskalasta kerrotaan myös esimerkiksi teoksissa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3.
Kyseinen kirja on Tritoniassa, siellä on kaksi kappaletta ja yksi varaus tällä hetkellä.
Voit tarkistaa tilanteen heidän tietokannastaan:
http://finna.fi
tai
http://www.tritonia.fi/
Tria-tietokanta
Homonymian käsite lienee vähän tulkinnanvarainen. Kovin sattuva esimerkki homonymiasta ei SYNTINEN kai kuitenkaan ole, koska sanan merkitys niin adjektiivina kuin substantiivinakin on hyvin samanlainen.
Parempia esimerkkejä olisivat varmaan esim. JUURI, joka voi tarkoittaa 'puun maanalaista osaa' tai 'aivan, vastikään' sekä vaikkapa KOHTA 'paikka' ja 'heti'.
Kyseessä on Anna Ahmatovan runo Земля хотя и не родная (Zemlja hotja i ne rodnaja...) vuodelta 1964 kokoelmasta Нечет (Netšet). Runon on suomentanut myös Pentti Saaritsa. Saaritsan suomentaman runon nimi on Maa, vaikkei kotimaani olekaan.
Runon englanninnos on nimeltään "This land, although not my native land" ja se sisältyy ainakin teokseen The complete poems of Anna Akhmatova (translated by Judith Hemschemeyer ; edited & introduced by Roberta Reeder).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.ruthenia.ru/60s/ahmatova/zemlja.htm
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this-land-although-not-my-native…
http://www.amazon.com/Complete-Poems-Anna-Akhmatova/dp/0939010275#reade…
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this...
