Simpukat eivät luo kuortaan eli kasvata kokonaan uutta vanhan kuoren tilalle. Kuori kasvaa koko simpukan eliniän ja muodostaa kasvaessaan renkaita, joita voidaan käyttää simpukan ikää määritettäessä.
Monet simpukkalajit ovat varsin pitkäikäisiä; Suomessakin elävä jokihelmisimpukka voi elää jopa yli 200-vuotiaaksi.
Koska simpukoiden suojaava kuori on kestävä, kuoret voivat säilyä paljon itse eläintä pidempään. Järvien ja merien rannoilta löytyvät simpukoiden ja kotiloiden kuoret voivat olla vaikkapa jonkin simpukoita ja kotiloita saalistavan petoeläimen aterian jäänteitä. Simpukat kuuluvat mm. saukkojen ruokavalioon.
Lisätietoja:
Laine: Suomen eläimet (Otava, 2021)
Simpukka paljastaa järviveden kunnon...
Kirjaston virkailijakoneilta pääsemme contemporary authors- tietokantaan, jonka tietoihin vastaukseni perustuukin.
R. F. Delderfield syntyi 12.2.1912 Lontoossa, kuoli 24.2.1972 Sydmouthissa Englannissa, meni naimisiin, josta kolme lasta. Hän opiskeli Englannissa, palveli sodan aikana ilmavoimissa (1940-45).
Delderfield työskenteli kirjailijana ja näytelmäkirjailijana. Hän toimi myös toimittajana sekä työskenteli monipuolisesti isänsä omistaman sanomalehden parissa ajalla 1929-40.
Kirjailijan laajaan tuotantoon lukeutuu useita sekä romaaneja että näytelmiä sekä muita tekstejä kuten sanomalehtiartikkeleita. Delderfield aloitti kirjallisen tuotantonsa toisen maailmansodan jälkeen. Seven men of Gascony on kirjailijan ensimmäisten...
Aina kun on kyse aistinvaraisista ja etenkin makuasioista, on yhtä monta oikeaa vastausta kuin on maistajaakin. Monen mielestä kotimainen mansikka on paremman makuinen kuin ulkomainen, koska satoja on vuodessa vain yksi. Kyse on nimenomaan ilmastosta ja avomaan mansikoille tasaisesti paistavasta auringosta, josta kasvihuonemansikat eivät pääse osallisiksi.
Auringonvalo kiihdyttää kasvien sokerintuotantoa, joten mansikat maistuvat Suomessa makeammilta, sillä nehän saavat täällä kesäisin enemmän valoa kuin etelässä. Etelässä auringon porotus kyllä kypsyttää sikäläiset marjat nopeasti, mutta iltaisin pimeys tulee liian aikaisin, jotta niihin muodostuisi sama määrä sokeria ja aromeja kuin Pohjolan mansikoihin.
Pitkä kuljetus vaikuttaa sekin...
Kyseessä on ruotsalaisen Stig Johassonin kaksirivinen runo Förlusten.
https://www.poeter.se/Las+Text?textId=981212
https://sverigesradio.se/p1/dagensdikt/apr01.htm
Vaikka Ulmasia tavataan jo 1500-luvulta peräisin olevissa asiakirjalähteissä, nimen alkuperälle ei ole löytynyt ehdottoman varmaa selitystä. Paikannimet ovat aina yksi mahdollinen alkuperä henkilönnimille, ja Ulmanen ja muut sitä lähellä olevat sukunimet (Ulmaja, Ulmala, Ulmonen) voivat olla hyvinkin olla peräisin jostakin maantieteellisestä nimestä. Esimerkiksi Suistamolla on Ulmalahti ja Sallassa Ulmapaljakka. Germaanilainankaan mahdollisuus ei ole täysin poissuljettu: äänteellisesti Ulmaselle läheisiä ovat saksalaisperäisen miehennimen Uodalman lyhennysmuodot Ollman ja Ul(l)mann. Nimen merkitys saattaisi liittyä Etelä- ja Laatokan Karjalassa käytettyihin sanoihin ulmakka ja ulmakko, jotka tarkoittavat kylmähköä, pilvistä...
Kutakuinkin kysymyksessä siteeratulla tavalla alkaa Uuno Kailaan viimeisestä runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931) löytyvä 23-säkeistöinen balladi Mestari Amedé (SKS:n vuonna 2002 julkaisemassa kirjassa Runot 1922-1931 nimi on muodossa Mestari Amedée, ja Maunu Niinistön Uuno Kailas : hänen elämänsä ja runoutensa -teoksen mukaan se on jossakin Kailas-valikoimassa ilmestynyt myös Amedé-nimisenä).
"Kenen syntien mitta on täyttynyt, ei nuku eikä syö.
Hänen valvovat aaveet sielussaan, jota Jumalan ruoska lyö.
Jos maass' ei kostoa kohtaa hän, hänet taivaissa tuomitaan,
sillä Herra on mahtava vihamies, joka kostaa aikanaan."
Helsingin Ruoholahdesta lähtevän Kantatie 51:n osuus Helsingistä (Lauttasaaren läpi) eteläisen Espoon kautta Kirkkonummelle on Länsiväylä-niminen moottoritie. Joissain lähteissä Kirkkonummen osuutta kutsutaan myös Jorvaksentieksi, ja Siuntiosta eteenpäin kantatietä kutsutaan Rannikkotieksi.Lähteet (kaupunkien karttapalvelut):https://kartta.hel.fi/https://kartat.espoo.fi/https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/
Oletan, että haluat lainata teoksen suomenkielisenä ja että haluat lainata sen HelMet-kirjastosta. Tästä linkistä näet suomenkieliset erilaiset painokset, jotka HelMet-kirjastoista ovat saatavissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=anna+karenina&searchscope=9&m=…
Jos avaat eri painosten luettelointitietoja napsauttamalla, näet, että teos löytyy Eino Kaliman, Lea Pyykön ja Ulla-Liisa Heinon suomentamana. Jos valitset jonkin sellaisen painoksen, jossa nimen perässä ei ole osan numeroa, saat koko teoksen yhtenä niteenä. Jos taas tahdot sen mieluummin jaettuna useampaan niteeseen, kannattaa katsoa, että kaikki valitsemasi osat ovat saman kääntäjän. Suomennokset saattavat nimittäin poiketa toisistaan paitsi tyylillisesti, myös...
Hirven sisään meni Kalevalan pohjalta tehdyssä tv-elokuvassa Rauta-aika
Lemminki (Kalevalan Lemminkäinen), joka tällä tavalla välttyi paleltumasta
kuoliaaksi lumimyrskyssä. Itse Kalevalassa tätä episodia ei ole.
Tiina-sarjan ensimmäinen kirja "Tiina" on käännetty japaniksi vuonna 1979. Japaninkielisen käänöksen Ganbare Tiina on tehnut Midori Watanabe.
Suomalaisten kirjojen käännökset löytyvät SKS:n käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Tiina-sarjan lisäksi Polva tunnetaan kevyistä naisten viihderomaaneista. Tyypillisessä tarinassa köyhä sankaritar löytää kommellusten jälkeen rikkaan miehen. Nimet kuvastavat hyvin aiheita ja humoristista tyylilajia: Etsin miestä itselleni, Vihaan hameväkeä, Otan sinut äkäpussi, Älähän änkee, Anna suukko kultaseni, Minäkö muka mustasukkainen jne.
Väinönputken tieteellinen nimi, Angelica archangelica, on lähtöisin keskiaikaisesta legendasta, jonka mukaan kasvi tuli Keski-Euroopan luostaripuutarhoihin munkkien mukana, joille arkkienkeli Gabriel,(toisen version mukaan Rafael), oli osoittanut sen ruton lääkkeeksi.
Legendan mukaan enkeli toi itse ko. kasvin eräälle munkille. Legendasta on siis eri versioita. Toisen version mukaan kyseessä oli arkkienkeli Gabriel ja toisessa Rafael. Siksi ei voi sanoa kumpi nimi on oikea. Legendoista yleensäkin on usein eri versioita, koska ne perustuvat myytteihin eikä tosiasioihin.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin: kasvit vertauskuvina (1992), s. 134.
Peltola, Aili: Suuri yrtti- ja maustekirja (1983) s.237.
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www....
Alkuteoksessa lainaus kuuluu seuraavasti: "Min lust är kanske inte så märkvärdig men den är i alla fall min." Se löytyy novellista "Åttiårsdag" sivulta 28.
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien.
Emme onnistuneet löytämään kirjailija Kirsi Kunnakselta yhtään joulurunoa. Hänen tuotantonsa - niin lapsille kuin aikuisillekin kirjoittama - on tosin niin laaja, että varmuutta asiaan ei saatu. Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuilta löytyy luettelo koko tuotannosta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976056120#.VI7…
Kirsi Kunnaksen suomentamista runoista löytyy ainakin tämä jouluaiheinen lasten runo:
- Harmaan aasin jouluaatto / Krüss, James (kirjassa Lapsuuden joulu: rakkaimmat joulurunot)
Siviilipalveluslaki puhuu aiemman siviilipalvelusmiehen asemesta nykyään siviilipalvelusvelvollisesta. Samaa termiä käyttää myös Siviilipalveluskeskus. Siviilipalvelusmies on kuitenkin edelleen yleisessä käytössä, ja siviilipalvelushenkilöönkin törmää kielenkäytössä silloin tällöin - kuitenkin selvästi siviilipalvelusmiestä harvemmin.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "siviilipalvelusta suorittava asevelvollinen" on siviilipalvelusmies. Se tekee oman tulkintansa siviilipalvelusvelvollisesta ja kytkee sanan siviilipalvelusvelvollisuus-termiin, jolla tarkoitetaan "sotilaallisesta maanpuolustuksesta vapautettujen asevelvollisten ja vapaaehtoisen asepalveluksensa keskeyttäneiden naisten velvollisuutta osallistua siviilipalvelukseen"....
Puolustusvoimien kuvakeskuksen ylläpitämästä SA-kuva-arkistosta löytyy kaksi kuvaa huhtikuulta 1942, joissa kuvatekstin perusteella lääkäri tyhjentää keitettyä venäläisen pääkalloa. Myös yksityisalbumeista löytyy kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Samankaltainen pääkallon käsittelyä esittävä kuva esiintyy esimerkiksi Maria Syväniemen pro gradu -tutkielmassa.
Sota-aikaisia ruumiskuvia on tutkinut myös tohtori Olli Kleemola. Suomalaisten epävirallisten sotakuvien joukosta löytyy suhteellisen runsaasti kaatuneita vihollisia esittäviä kuvia. Ruumiskuvat voidaan jakaa kahteen ryhmään: ruumisröykkiöiden kuviin ja ruumiin häpäisykuviin. Jälkimmäinen ryhmä on selvänä vähemmistönä. Häpäisykuvan taustalla voi olla tirkistelynhalu, se voi olla...
Kirjastokortilla ja tunnusluvulla eli pin-koodilla pääsee katsomaan Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) mm. kortin omistajan henkilötietoja (esimerkiksi osoitteen ja sähköpostiosoitteen), lainaus-ja varaustietoja ja mahdollisia maksuja. Pelkän kortin avulla toisen tietoihin ei siis pääse, vaan tarvitaan aina myös oma henkilökohtainen tunnusluku. Tunnuslukua ei näe kortista, ja se kannattaakin pitää erillään kortista, mieluiten vain omassa muistissa. Kirjastokortilta näkee vain kirjastoon liittyviä asioita, sen avulla ei pääse muihin yksityisiin tietoihin.
Kirjastokorttia ei pidä lainata kenellekään, jokainen voi hankkia itselleen oman. Kortin omistaja on vastuussa kortin lainoista. Eli jos kirjastosta lähetetään viestejä, ne...
