Saksankieliseltä Sich erinnern -sivustolta löytyy kuolinilmoitus, jossa kerrotaan, että filosofian tohtori Egon Werlich on syntynyt 26. kesäkuuta 1934 ja kuollut 19. maaliskuuta 2014 Dortmundissa Saksassa.
Liikennevaloissa näkyvä pieni valkoinen valopiste on joukkoliikenteen liikennevaloetuuksiin viittaava merkkivalo.
Valopilkkuun ei tarvitse tavallisen autoilijan tai jalankulkijan kiinnittää mitään huomiota, koska se antaa tietoa joukkoliikenteen kuljettajille sekä huoltohenkilökunnalle.
Kyseinen merkkivalo esimerkiksi ilmoittaa raitiovaunun tai linja-auton kuljettajalle, että hänen liikennevälineensä on havaittu ja että sen kulkeminen risteyksestä vaikuttaa vihreän valon kestoon.
Joukkoliikenne-etuuksien ilmaisemisessa ja kontrolloimisessa on käytetty valkoisen merkkivalon lisäksi aikaisemmin erilaisia valomajakoita esimerkiksi raitiovaunujen liikennevaloetuuksissa.
Lähteet:
https://yle.fi/a/3-7043153
http://www.liikennevalot.info/...
Hei,Tämä taitaa olla Solveig Torvikin Äitien veren perintö (Minerva, 2008).Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12387
Hei,
Onosato Daiki on sumopainissa suhteellisen uusi tulokas. Sumopainissa hiusten asettelulla on pitkät perinteet. Sumopainijoiden hiusten pituus ja kampaus liittyvät heidän arvoonsa ja asemaansa sumopainihierarkiassa. Alempiarvoisilla painijoilla ei välttämättä ole vielä tarpeeksi pitkiä hiuksia tai heidän ei odoteta käyttävän monimutkaisempia kampauksia. Korkeampiarvoisilla painijoilla on yleensä pidemmät hiukset ja he voivat kunnioittaa perinteitä käyttämällä monimutkaisempia hiustyylejä.
Onosaton hiukset ovat erilaiset, sillä ne eivät ole vielä tarpeeksi pitkät sumopaininutturaan eli topknotiin.
Lähteet:
Ōnosato Daiki - Wikipedia
Chonmage | Sumowrestling Wiki | Fandom
Selailin läpi useita eläinsatukirjoja, mutta tällaista ei niistä löytynyt. "Suomen myyttiset linnut" (Minerva 2015) ei myöskään sisältänyt varista ja pöllöä/huuhkajaa käsitelleissä artikkeleissa tällaiseen viittaavaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun tai tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
"Elämän virta", jonka on säveltänyt Erkki Friman ja sanoittanut Kari Tapio (eli Kari Jalkanen), sisältyy nuottiin "Suuret sävelet" (F-Kustannus, 2001) ja nuottiin Taipale, Reijo: "Elämän virta ja muita suosikkeja" (F-Kustannus, 2001). Laulu alkaa: "Purttamme näin tyrskyjä päin virta tuo elämän vie".
Jos lainaamansa teokset palauttaa viimeistään eräpäivänä, niistä ei kerry myöhästymismaksua. Eräpäivän näet lainauskuitista tai Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta ( http://hameenlinna.kirjas.to/ ). Jotta pääset katsomaan omia tietojasi ja uusimaan lainojasi, tarvitset tunnusluvun. Jos sinulla ei ole sitä, saat sen asioimalla kirjastossa. Myös maksamattomat maksut ja sen mistä ne ovat tulleet näet omista tiedoistasi verkkokirjastossa.
Myöhästyneestä aineistosta perimme maksun, joka alkaa kertyä heti viimeisen palautuspäivän eli eräpäivän jälkeen. Maksamattomat maksut tallennetaan velaksi, ja 10 euroa tai sitä suuremmat sakot johtavat lainauskieltoon.
Myöhästymismaksut:
Aikuisten aineisto: 0,10 e/nide/vrk, enintään 6 e/nide...
Kysymänne soundtrack-levyt löytyvät useammastakin yleisestä kirjastosta Suomessa. Voitte kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen, mikäli haluatte lainata ne.
Frank-monihaun kautta on mahdollista hakea eri teosten saatavuustietoja Suomen yleisissä kirjastoissa. Hakupalvelu löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/.
Hienoa että olet löytänyt kirjastomme ja kymenlaaksolaisten kirjastojen Kyyti.fi -sivuston. Sivuston käyttäjiltä tuleva palaute on tärkeää, koska se auttaa kehittämään sivustoa paremmaksi.
Kyyti-fi sivustolle http://www.kyyti.fi/ ei ole koottu kysymäsi tyyppisiä linkkejä. Asiaa aiotaan kuitenkin käsitellä Kyyti-fi -työvaliokunnan kokouksessa.
Finnicasta sellainen tieto että sitä ei enää kehitetä, vaan se on päättyneen projektin arkisto.
Useat yleiset kirjastot ovat osallistuneet Kirjastot ja laatu -hankkeeseen, josta enemmän osoitteessa http://www.kuntaliitto.fi/opetus/kirla.htm.
Tarkempia tietoja asiakaskyselyistä voisi varmaan saada kustakin hankkeeseen osallistuneesta kirjastosta.
Meillä Uudessakaupungissakin tehtiin viimeksi viime kesänä asiakaskysely, josta tarkempia tietoja voi kysyä kirjastonjohtaja Ritva Kolholta. Painetussa muodossakin on joitain sekä tieteellisistä että yleisistä kirjastoista tehtyjä raportteja saatavissa. Samoin kirjastoalan lehdissä on joitain selvityksiä. Tarkempi luettelo näistä viitteistä on teille varattuna Uudenkaupungin kirjaston neuvonnassa.
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla...
HelMet-kokoelmasta löhytyvät sekä vuoden 1989 että vuoden 2002 julkaisut, jotka lienevät identtisiä sisällöltään: http://luettelo.helmet.fi/record=b1458839~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1458838~S9*fin.
Heikki Poroila
En voi tarkistaa tietojasi, koska minulla ei ole asiakastietojasi. Suosittelen, että otat yhteyttä Helmet-kirjastoihin joko puhelimitse tai chatin kautta. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero, älä koskaan anna henkilökohtaisia tietojasi chatissa. Chat on avoinna Helmet.fi-sivustolla arkisin noin kello 12–17 (perjantaisin 12–16). Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivuston kirjastovalikosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston AV-yksikköön (Snellmanninkatu 14) puh. 191 24658.
Kouluissa on käytetty magnetofoneja kieltenopetuksessa. Voisit ottaa yhteyttä myös johonkin lähistöllä olevaan kouluun.
Lisäksi voisit vierailla osoitteessa http://muusikoiden.net ja jättää vuokrataan palstalle ilmoituksen.
Tismalleen samaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db3…
Yleishyödyllistä Brasilia-tietoutta tarjoaa Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia
Finpron sivuilta löytyy tietoja muun muassa Brasilian taloudesta ja infrastruktuurista:
http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/North…
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy...
Aila Meriluodon runo Jälkeenpäin julkaistiin kokoelmassa Lasimaalaus vuonna 1946.https://kansalliskirjasto.finna.fi/https://finna.fi/https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_39254
Ihan kuvausta vastaavaa elokuvaa ei löytynyt. Tässä on kuitenkin elokuvia, joissa on vanhoja miehiä tai miesten epätodennäköisiä ystävyyksiä.
Grumpy Old Men - Äksyt vanhat herrat (1993)
The Odd Couple - Parittomat kaverukset (1968)
Bucket List - Nyt tai ei koskaan (2007)
Land Ho! (2014)
