Yksi ehdokas orpopoika Matista kertovaksi runomuotoiseksi tarinaksi on Aagot von Troilin Taikahattu (Kuvataide, 1935). Siinä orpo Matti-poika auttaa vanhusta taakan kantamisessa ja saa palkkioksi taikahatun, jonka avulla Matista tulee lopulta prinssi ja hän nai kuninkaantyttären.
Lainahöyhenissä DVD:tä ei Kyydistä löydy. Sen niminen Tom ja Jerry DVD löytyy ainakin Tampereelta, mutta olettaisin, että tarkoitat Lainahöyhenissä (The Birdcage) nimistä elokuvaa ja sen DVD-versiota ei kirjastoista tunnu löytyvän.
Minority Report perustuu tosiaan Philip K. Dickin novelliin ja ensimmäisen kerran se ilmestyi Fantastic Universe lehdessä.
Samana vuonna, kun elokuva ilmestyi, julkaistiin novellikokoelma nimeltä Minority Report. Tämä kokoelma on saatavissa kirjastoista, mutta sitä ei valitettavasti ole suomennettu.
Kappaleeseen Myrskyöinä löytyy nuotit ja sanat kokoelmasta Uusi kultainen tangokirja. Mira Sunnarin esittämänä sävelmä löytyy cd-levyltä Onnemme kyyneleet : Tangomarkkinat 25 v. juhlalevy.
Kappaleeseen Sirpale onnea löytyy nuotit ja sanat kahdesta kokoelmasta: Suuri toivelaulukirja 22 ja Kärki: Liljankukka: unohtumattomat laulut 1. Anneli Sarin laulamana sävelmä löytyy Sarin levyiltä 30 suosikkia sekä 20 suosikkia: Valkoakaasiat.
Kaikki nämä löytyvät Lastu-kirjastojen kokoelmista ja ovat varattavissa noudettavaksi mistä tahansa Lahden seudun yleisestä kirjastosta.
Suomen merimuseo ylläpitää Suomen kauppalaivastotietokantaa, joka sisältää tietoja Suomen kauppalaivastosta vuosilta 1921–1987.
Tietokannassa aluksien eri vuosien tiedot on yhdistetty kronologisesti, joten laivojen vaiheita voidaan seurata läpi vuosien. Aluksia voidaan hakea esimerkiksi nimen, laivatyypin, takiloinnin, rekisteröintipaikan ja omistajan perusteella. Haku voidaan myös rajoittaa tiettyjen vuosien tietoihin.
Tietokannan verkko-osoite: http://kauppalaiva.nba.fi/
Suomen merimuseon verkko-osoite: https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/etusivu
Voitte myös olla yhteydessä Suomen merimuseoon tiedon saamiseksi.
Suomen merimuseon tietopalvelun yhteystiedot (tietopalvelupyynnöt ajanvarauksella...
Klikkaa Helmet-sivulla hae aineistoa ja sen jälkeen tarkennettu haku.
Kirjoita ensimmäiseen hakulaatikkoon * (=kaikki mahdollinen), Rajaa sitten haku kirjoihin, lasten kokoelmaan ja persian kieleen. Linkki hakutulokseen
Voit tilata kirjoja maksutta lähikirjastoosi.
Voit myös kysyä, saisitko käyttää kirjastossa Lukulumo tablettia. Siitä pitäisi myös löytyä farsinkielisiä ääneen luettuja kirjoja. Linkki Helmet lukulumo
Aina kannattaa myös kysäistä apua henkilökunnalta, jos he ovat paikalla.
Teos voidaan tilata Helmet-kirjastojen kautta kaukolainaan, mikäli sitä ei ole saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta.Voit tehdä kaukopalvelupyynnön kaukopalvelulomakkeella tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus.Kaukopalvelu on maksullista, tarkemmat tiedot ks. Kaukopalvelumaksut.Lisää kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun laaja vastaajajoukko ei valitettavasti ole tunnistanut satua. Palaamme asiaan, jos oikea satu löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan, he vastaavat sukutukimukseen liittyviin kysmyksiin. Sukutukimusseuran yhteystiedot ovat:
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelin: (09) 278 1188
Faksi: (09) 278 1199
Sähköposti: seura@genealogia.fi
Suomen sukututkimusseuran kotisivut löytyvät internetistä: http://sss.genealogia.fi/sss/
Jouko Turkka toimi vuosina 1975–1981 Helsingin kaupunginteatterin apulaisjohtajana ja ohjaajana. Paavo Liski toimi Helsingin kaupunginteatterin johtajana vuosina 1975-1982.Lähteet:Microsoft Word - HKT JOHTOA 2017Helsingin kaupunginteatteri – WikipediaJouko Turkka – WikipediaPaavo Liski – Wikipedia
Hyvä Hotelli Kämpin historia löytyy kirjasta Pertti Mustonen: Ravintolaelämää, s. 192 - 216. Kirja on luokassa 69.5. Hotelli- ja ravintola-alan historiaa Suomessa on käsitelty perinpohjaisesti Yrjö Soinin kirjassa Vieraanvaraisuus ammattina 1-2. Kirjassa ei mainita Kämpiä, mutta siitä saa hyvän yleiskatsauksen aiheesta. Kirjan luokka on 68.809.
Käsikirjastossa on artikkelikortisto, josta löytyy kolme viitekorttia aiheesta: Apulehti 1996: 43 s. 64-69, Helsingin Sanomat 29.5.1999 s. C1 ja Glorian koti 1997: joulukuu s. 84-85, 92. Viitekortisto on vapaasti yleisön käytettävissä.
Käsikirjastossa on mahdollisuus käyttää myös artikkeliviitetietokantoja Aleksi ja Kati, joista löytyi seuraavat viitteet: Rakennuslehti 1997 ; 26 ; 8-9. 1998 ; 23 ; 8...
Lohjan kaupunginkirjastossa on useita rentoutukseen liittyviä, luonnonääniä sisältäviä CD-levyjä, kuten Tropical night, Thunderstorm, Luonto soi...
Aineistotietokantamme löytyy osoitteesta http://lohja.kirjas.to/. Hae esimerkiksi vapaasanalla luonnonäänet tai äänimaisema. Voit myös tulla käymään kirjastoon, niin etsitään rentouttavia luonnonääniä yhdessä.
Voit selata koulutustarjontaa vaikka Opetushallituksen Koulutusnetistä
http://www.koulutusnetti.fi/
Tietoa sisustusalan koulutuksesta löytyy vaikka siten, että haet Koulutustarjonta sivulta, sanahaulla sisustus, niin löydät tietoa alan koulutuksesta . Tällä haulla löytyy esimerkiksi elokuussa alkava sisustusalan koulutus http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/supplyData.do?command=Selaa%…, joka järjestetään Satakunnan ammattiopistossa, lisää tietoa löydät opiston sivuilta http://sataedu.fi/
Kyseinen koulutus järjestetään Huittisissa, jonne on Salosta matkaa n. 100 km ja hakuaika koulutukseen on elokuussa.
Juuso on suomalais-skandinaavinen muunnos nimestä Joosef. Maininta siitä löytyy jo Kansanvalistusseuran kalenterista 1883; Suomen almanakassa se on ollut Joosefin päivänä 19.3. vuodesta 1951 lähtien.
Juuso ei sinänsä merkinne mitään. Sen taustalla olevan Joosef-nimen hepreankielinen kantamuoto tarkoittaa "Jumala lisää" tai "Jumala antaa lisää" [lapsia].
Juuso pysyi harvinaisena nimenä 1970-luvulle saakka, jolloin se yleistyi huomattavasti: 1900-luvun aikana nimen saaneista noin 7000 pojasta yli 6000 on syntynyt 1980-90-luvuilla. 2000-luvun aikana nimen on saanut yli 3000 poikaa.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Eri maiden kansallislauluja löytyy kirjastoista niin cd-levyinä kuin
nuotteina. Ruotsin, Tsekin, Ranskan, Iso-Britannian ja Irlannin kansallislaulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta cd-levyltä: Music of the World - National Anthems. Philips Classics 1997.
Nuotit ja sanat lauluihin löytyvät esim. teoksesta National Anthems from around the world. Hal Leonard 1996. Molempia löytyy useista Helsingin kirjastoista. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi tai pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Tietoja yliopistotutkinnon suorittaneista aiemman koulutuksen mukaan löytyy Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Aiempi-ja-my%C3%B6hempi-koulutus.aspx. Tohtorintutkintojen osalta tieto löytyy parhaiten tästä taulukosta valitsemalla suodattimeen ”Koulutusaste, taso 2” tohtorintutkinto. Valitettavasti aikasarja yltää vain 2010-luvun alkuun.
Lisäksi on syytä huomioida, että viime vuosina tohtorintutkinnon suorittaneista reilu viidesosa on ollut ulkomaan kansalaisia, ja luonnollisestikaan heistä läheskään kaikilla ei suomalaista ylioppilastutkintoa ole. Edellä mainituissa Vipusen taulukoissa tietoa kansalaisuudesta ei valitettavasti ole käytettävissä.
Jukka Itkosen Kalavale-niminen runo alkaa säkeellä "Kerran hirmuinen hauki verkosta tavattiin...". Runo sisältyy Jukka Itkosen lastenrunokokoelmaan Käpälämäki (2002, s. 20).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mahdatko tarkoittaa Helsingin kaupungin sivua Vastuujaot kaupungin ja kiinteistönomistajien kesken:
Vastuujaot kaupungin ja kiinteistönomistajien kesken | Helsingin kaupunki
Sivulla Helsinki on jaettu kantakaupunkialueeseen, esikaupunkialueeseen, Östersundomin piiriin sekä Katajannokan alueeseen. Sivulla on selitetty erilaiset käytännöt ja vastuujaot katujen hoidon suhteen.
Second Hand Songs -sivusto listaa 237 levytettyä versiota Stingin sävellyksestä "Fields of Gold". Sen mukaan kappale on alkuperäisen englannin lisäksi levytetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi ja korsikaksi. Luultavasti laulu on käännetty muillekin kielille, mutta versioita ei välttämättä ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Salla Simukan romaani Punainen kuin veri löytyy helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä äänikirjana vain cd-formaatissa. Helmetin ellibskirjaston e-kirjakokoelmassa sitä ei ole. https://www.ellibslibrary.com/collection
Kaupallisten palvelutarjoajien äänikirjavalikoimasta teos on kuunneltavissa.
