Tällaista artikkelia ei valitettavasti löytynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä tältä ajalta. Olisiko lehti ollut joku muu?
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:n mukaan ravintola Georgen toiminta on loppunut 1.1.2008:
https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=764590&tarkiste=8D…
Heinolan alueella ilmestyviä sanomalehtiä ovat Itä-Häme ja Kirkonseutu-seurakuntalehti. Lehdet löytyvät Heinolan kirjastosta, jonne on tilattu myös monia muita sanomalehtiä:
http://lastukirjastot.fi/106557/fi/articles/heinolan-kirjaston-sanomale…
Kirja löytyy sekä Pasilan kirjavarastosta (pysyvä linkki http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1277229 ) että Varastokirjastosta ja molemmista sen saa kaukolainaksi pyytämällä oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Sukututkimusseuran Genos-lehdessä vuodelta1968 (s. 79-85) on Yrjo Blomstedtin artikkeli Carl August Weurlanderista.
Lehteä ei näköjään ole lainattavana missään ja lehti on käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa.
Teidän kannattaa kääntyä jonkin näistä kirjastoista puoleen. Myös sukututkimusseuran kirjastolla on lehti kokoelmissaan.
https://finna.fi/Record/arto.000605625
https://finna.fi/Record/arto.013029199
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
https://www.genealogia.fi/kirjasto
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
Voisikohan kyseessä olla Jean-Paul Sartren näytelmä Suljetut ovet? Näytelmän kaikki kolme henkilöä valehtelevat ja lopussa yksi henkilöistä vaatii että kaikki lopettaisivat valehtelun ja myöntäisivät rikoksensa, mutta tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Näytelmä on ilmestynyt suomennettuna teoksessa Likaiset kädet; Suljetut ovet (1966). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: LIKAISET KÄDET ; SULJETUT OVET | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Näytelmästä lisää tietoa:Suljetut ovet (näytelmä) – Wikipedia
Kovin uutta suomenkielistä tutkimustietoa asenteista mielenterveyspotilaita kohtaan ei löytynyt. Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on Ville Lehtisen tutkimus: "Psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen tarve sekä mielisairauteen kohdistuvat asenteet" (Kansaneläkelaitoksen julkaisuja 3, 1975).
Lisäksi Turun yliopiston kokoelmista löytyvät seuraavat tutkimukset: Markku Ojanen: "Mielisairaalapotilaisiin kohdistuvat asenteet" (Reports of Psychiatrica Fennica 76, 1987) ja Hannu Räty: "Uhka vai uhri: tutkimus mielisairauteen asennoitumisesta" (1987). Tämän väitöskirjan lisäksi Hannu Rädyllä on muitakin aihetta koskevia tutkimuksia.
Tampereen kaupunginkirjastosta kysymänne Fannyn ja Alexanderin tv-sarja-versio löytyy ainoastaan VHS-muodossa. Siihen kuuluu kaksi videokasettia, joiden kesto on 164 ja 138 minuuttia. Tekstitys on suomeksi. Muistakaan Suomen yleisistä kirjastoista sarjaa ei näytä löytyvän dvd:llä.
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan Vaasan kaupunginkirjaston. Voit saada sen kaukolainaksi Laihin kaupunginkirjaston kautta. Referoitua kopiota siitä ei kirjastoilla ole. Tekijänoikeuslain mukaan ”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”, mutta kirjastojen kokoelmissa kopioita ei saa olla. Referoituja teoksia kirjastoilla ei myöskään ole.
Lumon kirjasto, jonka palautuslaatikkoon olit kirjasi jättänyt, on lauantaina avoinna klo 10-16. Palautuslaatikko on tarkoitettu nimenomaan aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa palautusta varten, ja silloin palautuspäiväksi tulee aina seuraava aukiolopäivä. Viime lauantaina laatikko oli tyhjennetty ennen aamukymmentä, ja seuraava tyhjennyskerta on vasta maanantaiaamuna.
Jatkossa kannattaa tuoda palautukset sisälle kirjaston palautusautomaattiin, niin ne tulevat heti käsitellyksi.
Tällä kerralla on poikkeuksellisesti viikonlopusta kertyneet maksut, 0,80 € otettu pois.
Helen Sähköverkolla on ollut useita sähkön jakokaappien maalausprojekteja eri tahojen kanssa. Alla olevasta linkistä näet kaappien sijainnit, ja myös kuvia joistakin kaapeista:
http://hsvanalytiikka.maps.arcgis.com/apps/MapTour/index.html?appid=2041d560b1364f54b54e27a1665e6d78
16.5.1918 Senaatintorilla otetussa kuvassa P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin välissä on Gösta (Carl Gustaf) Theslöf.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19221117:3
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19360620:2
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3661
Nuottivertailu varmisti, että Pitkä matka on kauas on alkuperäiseltä nimeltään It’s a Long Way to Tipperary. Judge ja Williams sävelsivät sen vuonna 1912. Laulu oli suosittu Britannian armeijan keskuudessa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Hyviä kirjoja aiheesta:Algoth Niska : salakuljettajien kuningas / Kari Kallonen
Julktiedot [Tampere] : Revontuli, 2000
Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919-1932 / Kari Filpus
Julktiedot Oulu : Oulun yliopisto, 2001
Saariston salakuljettajat / Kaj Dahl ; käsikirjoituksesta suomentanut Veijo Kiuru ; tässä joitain esimerkkejä aiheesta. Lisää kirjoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Vastausta kysymykseesi ei löydy yhdellä klikkauksella. Kirjastoilla on omat kirjastojärjestelmänsä ja näitä Sinun pitäisi käydä erikseen katsomassa saadaksesi vstauksen. Joillakin kirjastoilla tosin on yhteinen kirjastojärjestelmä, kuten pääkaupunkiseudulla, Helmet-järjestelmä. Lähde alkuun sivulta www.kirjastot.fi ja sieltä Frank-monihaku.
Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa:
Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita
Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala
Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä
Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia:
Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen...
Kare Piekkola kertoo seminaarityössään 2005 näin: "Tietokonevirusten idean uskotaan syntyneen vuonna 1949, kun matemaatikko John Von Neumann esitti ideansa automaattisesti itseään monistavista ohjelmista. Vuoteen 1951 mennessä hän olikin jo kehittänyt ehdotuksensa, kuinka kyseisiä automaattisia toimintoja voisi luoda. Vuonna 1959 matemaatikko Lionel Penrose jalosti vielä Von Neumannin ideaa pidemmälle esittämällä rakenteen, joka pystyisi aktivoitumaan, monistautumaan, muuntautumaan ja hyökkäämään. Penrosen mallia testattiin käytännössä myös IBM 650 –koneella. Vaikka kyseiset ehdotukset luotiinkin parantamaan ihmisten käyttämää teknologiaa, on näin jälkikäteen sanottuna yhteys tietokoneviruksiin varsin selvä." Tekstistä löytyy muutakin...
