Loru tai runo "Ketunpojat" alkaa: "Kettu se etsii poikiansa". Kolmas poika on kahvia jauhamassa. Runo sisältyy kirjaan "Opin lukemaan : lasten aapinen" (Valistus, 1962; useita painoksia). Kirjan ovat laatineet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä. Runon kirjoittajan nimeä ei mainita. Hakemistossa lukee runon nimen jälkeen: "kansansadun tapaan".
Uusin julkaistu matrikkeli kuvataiteilijoista on Suomen taiteilijaseuran julkaisema KUVATAITEILIJAT 2004, joka on myös internetissä verkkoaineistona sivulla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Joensuun seutukirjastossa kirjaa on vain käsikirjastossa lukusalikäytössä.
Kuvataiteilijat-matrikkelia on olemassa myös aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Näistä on lainattavia kappaleita seutukirjastossa.
Suomen taiteilijat ry:n julkaisemaa matrikkelia:
SUOMEN taiteilijat - Finlands konstnärer r.y. 35 vuotta : matrikkeli 2003, on saatavissa myös lainaksi samoin aikaisempia vuosilta 1988 ja 1998.
Satu on Jacob ja Wilhelm Grimmin ”Avuliaat tontut”, suomentanut Meri Starck ; kuvitus: Solberto /Comicon, Mestarikustannus, 1979. 951-9189-16-5 sid. Sadusta on ilmestynyt myöhemmin muitakin suomennoksia: 1986 Anja Ylösen suomennos ja Lasten keskuksen kustantama ”Suutarin salaperäiset apulaiset”, saksankielinen nimi kuuluu ”Die Wichtelmänner”. 951-626-531-6 sid.1999 ilmestyneessä 3-osaisessa Grimmin sadut, suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen kyseinen satu löytyy osasta 2 nimellä ”Menninkäiset”, ensimmäinen satu.
Georgie Adamsin kirjassa ”Lastenhuoneen satuhetki” satu on nimeltään ”Tontut ja suutari” ja suomentajana on Kaisa Luntinen.
Sinkkuelämää-sarjassa on ilmestynyt kolme Candace Bushnellin kirjoittamaa kirjaa, joista ensimmäinen on vuonna 2000 ilmestynyt Sinkkuelämää. Kaksi seuraavaa osaa ovat Carrien nuoruusvuodet (2010) ja Ensimmäinen kesä New Yorkissa (2011). Tällä hetkellä kaikki ovat paikalla ja voit noutaa ne kirjastosta maksuttomasti.
Sinun ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla saadaksesi HelMet-kortin, kunhan sinulla on Suomessa oleva osoite. Uuden kortin saaminen edellyttää kuitenkin henkilökohtaista käyntiä jossakin HelMet-kirjaston toimipisteessa, jossa sinulle tehdään uusi kortti.
Jos tietosi ovat vielä lainaajarekisterissä, uusi kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei löydy rekisteristä, olet ikään kuin uusi asiakas ja tällöin kortti ei maksa mitään. Kun tulet hakemaan uutta korttia, ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Kirjastokortti on siis aina noudettava kirjastosta henkilökohtaisesti, toista henkilöä ei voi valtuuttaa noutamaan sitä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistohaulla voit etisä teoksia aiheen mukaan. Opastettu hakusivu on osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/d . Hakusanalla "maitotalous" löytyy mm. seuraavat teokset. Maidon tie: Valio ja osuusmeijerijärjestö 1905-1980 / Kari Hokkanen ; [värikuvat: Kaius Hedenström]. Sata vuotta karjantarkkailua 1898-1998: mitä mittaat, sitä voit parantaa / [tekstit: Terhi Koivisto .. Juha Seppälä].
Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastossa on myös Emäntälehti Martat alkaen vuodesta 1904 ja Kotiliesi vuodesta 1923. Tutkimalla näitä lehtiä saatat löytää mielenkiintoista materiaalia, irtomaidostahan luovutiin kaupoissa 1950-luvulla ja nykyinen muovitettu pahvitölkki tuli laajemmin käyttöön vasta...
Komiteanmiestinnöt on julkaissut entinen Valtion painatuskeskus, nykyinen Edita eli heidän julkaisumyynnistään niitä voi tiedustella ostettavaksi. Muussa tapauksessa ei auta kuin kopioida itselle kappale. Esim. meillä on kattava kokoelma mietintöjä ja meillä käy yliopiston kopiokortti.
Ainakaan HelMet- tai FONO-tietokannasta ei löydy mitään viitettä siitä, että tätä laulua olisi julkaistu suomenkielisenä versiona. Myöskään Viola-tietokanta, joka sisältää tiedot suomalaisista äänitteistä ja nuoteista, ei tunne yhtään suomennosta.
On tietenkin mahdollista, että joku suomalainen esiintyjä on kääntänyt kappaleen itse ja esittää sitä keikoillaan. Mutta näyttää vahvasti siltä, ettei laulusta ole julkaistu suomenkielistä versiota.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto, Tikkurila
heikki.poroila@vantaa.fi
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elia” on heprealainen nimi, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Se oli keskiajalla yksi suosituimmista ”Vanhan testamentin” nimistä, ja sen kreikkalainen muoto on ”Elias”. Nimestä on lukuisia muitakin muotoja. Varmaan kuuluisin suomalainen tuohon nimeen kytkeytyvä henkilö on Elias Lönnrot.
”Johannes” on puolestaan Vilkunan mukaan kreikkalais-latinalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Jochanan”, jonka merkitys on ’Jahve on armollinen’. Toisaalta sen rinnalla on kuljenut Foinikiasta ja Karthagosta peräisin oleva nimi ”Hannibal”, jonka merkitys on ’Baal on armollinen’. Myös ”Johanneksesta” on lukemattomia erilaisia nimimuotoja, kuten lyhentämällä syntyneet nimet ”Hannes” ja ”Hannu...
Hevosvarikoita oli erilaisia. Talvisodan aikana kenttäarmeijan jokaisen armeijakunnan esikunnassa oli eläinlääkintätoimisto ja armeijakunnan eläinlääkäri. Hänen alaisenaan toimi kenttähevossairaala, johon kuului myös kenttähevosvarikko (K.Hev.V). Varikko vastasi täydennyshevosten vastaanottamiessta, hoidosta ja luovuttamisesta divisioonilla ja muille armeijakunnan joukoille. Divisioonien eläinlääkintäkomppanioiden yhteydessä toimi pienempiä hevosvarikoita. Lisäksi sotatoimialueen ulkopuolella toimi 11 kotihevosvarikkoa (KotiHev.V), jotka vastasivat kenttäarmeijan hevostäydennyksestä.
Lisätietoja esim.
Partio, A Marjanna. Hevossairaalan potilaat. Talvisodan aikaisten kenttähevossairaaloiden potilaiden sairaudet ja tappiot....
Alla olevista hakutuloksista saattaisi ainakin löytyä hakukriteerisi täyttäviä tutkielmia, artikkeleita ja kirjoja:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=totuudenmukaisuus&type=AllFields
https://scholar.google.com/scholar?start=10&q=truthfulness&hl=fi&as_sdt=0,5&as_ylo=2016
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stotuudellisuus__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjasta Ollaranta, Ritva: Musiikkivalmennus 1 (Otava, 1992, s. 87) löytyy Jorma Ollarannan säveltämä ja sanoittama laulu ”Aurinko-veitikka” (melodia ja 1. säkeistö). YouTubesta löytyy kangasalalaisen Lapsikuoro Etydin esitys tästä laulusta (https://www.youtube.com/watch?v=Wc71ehO1xpc, alkaa kohdasta 17:22). Säkeistöjä on enemmän kuin kirjassa, jokaiselle viikonpäivälle omansa. Painettuna ei laulun muita säkeistöjä ole löytynyt.
Elektronisten laitteiden valmiustila kuluttaa sähköä silloinkin, kun itse laitteet eivät ole päällä. Tämän voi estää ottamalla laitteet pois seinästä, minkä olet poissaolosi ajaksi tehnytkin.
Jääkaappi-pakastin on kuitenkin koko ajan päällä. Sähkönkulutuksen vaihtelu voi johtua sen läheisyydessä olevan lämmönlähteen (esimerkiksi patteri) lämpötilan muutoksista, täyttötilan muutoksista tai siitä, että laite on epäkunnossa. Tarkista jääkaappi-pakastimen puhtaus!
https://yhdessa.fortum.fi/kodinkoneiden-sahkonkulutus-tiedatko-paljonko…
https://www.vantaanenergia.fi/enhan-mina-ole-voinut-mitenkaan-kuluttaa-…
Joulupukin taustalla on piispa Pyhä Nikolaus. Santa Claus on johdettu tämän latinankielisestä nimestä Sanctus Nicolaus hollannin kielen kautta. Alankomaissa Sint Nikolaus muuttui muotoon Sinterklaas. Alankomaalaiset siirtolaiset toivat joulupukkiperinteen Yhdysvaltoihin 1600-luvulla, ja eräästä hollanninkielisen Sinterklaas-runon käännöksestä tuli ilmaisu Santa Claus.St. Nick on lyhennelmä Nikolauksen englanninkielisestä nimestä Saint Nicholas. Tuntemattoman kirjoittajan runo "A Visit from St. Nicholas" vuodelta 1823 loi pohjan yhdysvaltalaiselle käsitykselle joulupukista.Lähteet:Joulupukki – WikipediaSanta Claus - WikipediaSinterklaas - WikipediaA Visit from St. Nicholas | Christmas Poem, Twas the Night Before Christmas, Authorship,...
Kultasuklaa-yrityksestä on kirjoitettu Markkinointi & mainonta-lehdessä 1998:16. (saatavana Tikkurilan kirjastosta) sekä Matkalehdestä 1999:4, jota ei ole saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kultasuklaa-yrityksen kotisivuilta osoitteesta http://www.htk.fi/public/kultasuklaa/ saat lisätietoa. Voit varmasti ottaa myös yhteyden suoraan sähköpostin kautta osoitteesta suklaa@mail.htk.fi.
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Venetsian matkaoppaita, joissa on myös perustietoa Venetsian historiasta. Suomenkielisenä löytyvät: Jepson, Tim: Citypack Venetsia, 1999; Pocock, Tom: Venetsia, 1992; Venetsia (Berlitz-opas), 2.p. 1984, 3.p. 1990.
Venetsiasta löytyy myös internetin kautta Italian sivuilta monenlaista tietoa. Helsingin kaupunginkirjaston Monikulttuurisen kirjaston sivuilta pääset eri maiden sivuille niin myös Italian ja sen kautta Venetsian sivuille osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/italy.htm . Suurin osa internetin kautta saatavasta tiedosta on kuitenkin englanninkielistä.
Venetsian taidemuseoista löytyy artikkeli lehdestä: TAIDE 1999:4, s.62-63 (Rinne, Harri: Venetsia).
Venetsian gondolista, jokiveneestä,...
Jyväskylässä pääkirjaston 3. kerroksessa musiikkiosastolla on asiakaskäyttöön tarkoitettu digitointitila. Käyttäjällä on oltava lainausoikeus Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Musiikkiosasto ja myös digitointila on muutostöiden takia suljettu 1.1.2019 saakka.
Tilassa voi
muuttaa LP-levyjä, C-kasetteja, VHS-videoita ja kaitafilmejä digitaaliseen muotoon
muokata kuvia, ääntä ja musiikkia
skannata tekstiä, paperikuvia, dioja, negatiiveja ja negatiivifilmejä
polttaa työt CD-levyille (kuvat, teksti- ja äänitiedostot) tai DVD-levyille (videot)
tallentaa työt muistitikulle tai omalle ulkoiselle siirrettävälle kovalevylle
digitoida mm. 8mm, MiniDV- ja beta-kasetteja (huom. asiakkaalla on oltava oma kamera/nauhuri ja siihen...