Kirjastokorttisi voimassaoloaika on päättynyt, kun olet täyttänyt 18 vuotta. Sinun pitäisi nyt käväistä jossakin Helmet-kirjastossa näyttämässä kirjastokorttisi ja henkilötodistuksesi, niin asiakastyyppisi vaihdetaan lapsesta aikuiseksi. Sitten voit taas käyttää kirjastokorttiasi.
Kortillasi olleet myöhästymismaksut on poistettu ilmeisesti siksi, että alle 18-vuotiailta ei myöhästymismaksuja peritä.
Hei!
Kukurtaja mainitaan Parnasson numeron 6-7 sivulla 35. Myyrmäen lehtisalissa ei tällä hetkellä voi käydä lukemassa lehtiä. Voit varata lehden noudettavaksi omasta lähikirjastostasi. Voit lukea lehden myös e-lehtenä E-magz -palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarvitset kirjautumista varten Helmet-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Voit lukea lehtiä yleisimmillä nettiselaimilla.
Jos tarkoitit seitsemännen Harry Potter-kirjan nimeä, fanisivujen mukaan kirja on vielä nimeämätön, mutta eräs lehtihaastattelu paljastaa, että kirjailija on jo nimennyt kirjan, mutta ei vielä halua julkaista sitä. Tässä sinulle linkki fanisivuille ja pari muuta aiheeseen liittyvää linkkiä:
http://hpfanit.vuotis.net/index.php
http://fi.wikipedia.org/wiki/J._K._Rowling#Harry_Potter_-kirjat
http://www.harrypotter.fi/asp/empty.asp?P=5628&VID=default&SID=48630557…
http://www.jkrowling.com/en/thankyou.cfm
http://hpfanit.vuotis.net/
Suomenkielisiä Harry Potter-peliromppuja löytyy kyllä aika monta, myös kirjastoista. Et maininnut kotipaikkakuntaasi, joten en voi tarkistaa tilannetta siellä, mutta Helsingin kaupunginkirjastosta niitä on...
Olemme tutkineet meillä Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat Paholaisen kirjeopisto-teokset ja niissä ei ole kuvitusta. Vanhin niistä on vuodelta 1950. Lisäksi katsoimme Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta, josta pitäisi löytyä tiedot kaikista suomennoksista ja painoksista (ainakin 1960-luvulta alkaen), ja niissä ei ole missään mainintaa kuvituksesta. Se yleensä mainitaa jos teoksessa on kuvitusta.
Lewisin romaanissa Suuri avioero on kuvituksena sekä piirroksia että Aleksandra Ionovan maalauksia. Saattaisiko tämä olla etsimäsi teos? Se on vuodelta 1970. Sitä on yksi lainattava kappale Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Vaikuttaisi siltä, että Teiskolan kartano on yksityisomistuksessa eikä yhteystietoja sen vuoksi löydy. Ehkäpä voisit ottaa yhteyttä Tampereen kaupunginarkistoon tai Teiskossa toimivaan Teisko-seuraan. Yhteystiedot löytyvät alla olevien linkkien takaa:
Tampereen kaupunginarkisto:
http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/asiakaspalve…
Teisko-seura:
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/teiskola.htm
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249
http://www.teisko.fi/
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Jos tarkoitat jo todettua sepelvaltimotautia, voidaan sairautta hoitaa mm. ruokavaliomuutoksilla. Tietoa tästä esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00…
Mistään täsmäsulatuksesta artikkelissa ei kuitenkaan kerrota. Me kirjastolaiset emme kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntijoita, joten asiaa kannattaa ehdottomasti kysyä lääkäriltä.
Hei,
voit tuoda kirjastolle kirjojasi. Katsomme ne läpi, onko meille tarvetta niille ja sen jälkeen ne menevät joko kokoelmaan tai siten myyntiin meidän kauttamme a 20 snt kpl.
Vaihtoehtoisesti kirjoja voi tuoda meidän kierrätyskärryymme, johon voi tuoda kirjoja ja myös ottaa muiden asiakkaiden tuomia kirjoja ilmaiseksi.
Hei! Sinulla ei ole varsinaisesti mitään pakottavaa syytä HelMet-järjestelmän asiakkuuden lopettamiseen ainakaan kirjaston puolelta. Helsingin kaupunginkirjasto on yleisten kirjastojen keskuskirjasto, joka myöntää kortin sitä tarvitseville Suomessa asuville. Voihan olla, että jossain vaiheessa tarvitsetkin Suomen yleisten kirjastojen suurinta kokoelmaa ja silloin voimassa oleva HelMet-kortti on hyvä olla.
Jos kuitenkin ehdottomasti haluat tietosi pois järjestelmästä, sinun täytyy ottaa yhteyttä johonkin HelMet-järjestelmän kirjastoon (kaikki yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi). Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että joudut jotenkin todistamaan henkilöllisyytesi, koska kirjasto ei voi poistaa tietojasi noin vain...
Vaikuttaa siltä, että kyseessä ovat saman kakun eri nimitykset. Molemmat ovat suklaakakkuja, jotka jätetään sisältä pehmeiksi ja valuviksi. Suomeksi käytetään ainakin nimityksiä laavakakku ja suklaafondant. Suomenkielisiä reseptejä esim alla olevilla sivuilla:
https://www.kinuskikissa.fi/suklainen-laavakakku-chocolate-lava-cake/
https://www.pullahiiri.com/2012/03/taas-toteutetaan-blogilukijan-toive.html
https://www.valio.fi/reseptit/suklaafondant---resepti/
https://www.arla.fi/reseptit/kardemumma-suklaafondant/
Kyseessä on varmaankin Bo Carpelanin runo Rastaan laulu, Koltrastens sång, joka alkaa riveillä ”Tuulessa tulee vastaan / laulu mustarastaan”. Runo on kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora, 1988 ja sen on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Tässä muutama talvinen tarina:
Valon pilkahduksia (Oppian 2023)
Marklund, Liza: Halkovaras
Knausgård, Karl Ove: Talvi
Maxence Fermine Lumi (n. 100 sivua)
Elisa Shua Dusapin Sokcho talvella (n. 150 sivua)
Capotella on Aamiainen Tiffanyllä -kirjassa myös muita novelleja, mm. Joulumuisto, joka on marras-joulukuun alkutalveen sijoittuva nostalginen tarina.
Benno A. Piispasen kirjassa Näkymätön käskijä ja muita kertomuksia (WSOY, 1928) on Punainen jumalankuva -novelli, jossa reellä ajettiin pakkasessa pakoon susilaumaa (kauhuelementtejä, ei sovi perheen pienimmille).
Etsitkö tietoa jo Finna.fi -hakupalvelusta? Tässä esimerkkihaku sahateollisuus 1800-luku ja kielivalintana ruotsihttps://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=sahateollisuus&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22tai puutavarakauppa 1800-luku ja kielenä ruotsi:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=puutavarakauppa+1800-luku&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22swe%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascOlisiko näistä mitään apua?
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän.
Michael Crichton on kirjoittanut paljon teknotrillereitä, niin kuin hänen tuotantoonsa paremmin perehtynyt kollegani minua valisti. Oikeastaan kirjailija on julistettu isähahmoksi koko tälle tyypillisesti vakoilua, sotaa ja tekniikkaa, tieteis- ja jännityskirjallisuutta yhdistävälle genrelle. Koska olen harrastanut enemmän vain vanhempaa scifiä, en uskalla suositella mitään yksittäisiä teoksia. Sen sijaan vinkkaan paikkoja, joista pääset etsimään tietoa kirjailijoista ja lajityyppiin luetuista kirjoista.
Englanninkielinen Wikipedia on varsin mainio lähtöpiste. Täällä http://en.wikipedia.org/wiki/Techno-thriller on listattu ns. merkittäviä kirjailijoita ja heidän teoksiaan, joista joitakin on lyhyesti kuvailtukin. Mahdollisten linkkien...
Toholammilla ei ole Toholampi-nimistä lampea. Ainakaan enää. Pitäjän maisemaa hallitsee Lestijoen järveltä näyttävä suvantokohta, jota kutsutaan Kirkkojärveksi. On arveltu, että Kirkkojärveä olisi aikaisemmin kutsuttu Toholammeksi.
Lähteet:
Suomelainen paikannimikirja. Kotimaisten kirjasten tutkimuskeskus, 2007 - Verkkoversio: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf
Toholammin kunnan kotisivu: https://www.toholampi.fi/vaakuna/
Hei,Tuolla Un cuento cada dia -sarjan nimellä en oikein saanut esille satukirjoja, mutta kävisikö"365 cuentos de hadas y princesas"? Siinä näyttäisi olevan satuja jokaisellepäivälle prinsessoista ja se on Walt Disney tuotantoa. Tämä espanjankielinen satukirja löytyy esimerkiksi Kirkes- jaVaski-kirjastoista. Sen voisi varmaan saada niistä kaukolainaan. Ja jos haluaisit ostaavastaavanlaisen kirjan omaksi, niin ainakin Amazon.comissa niitä näyttää olevan tarjolla. Yst. terv.Virpi Naumanen
Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta – kuten sanottu – aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa...
