Kyllä kysymästäsi aihesta löytyy paljonkin teoksia. Esimerkiksi Maija Sorvettulan Johdatus suomalaisen hoitotyön historiaan tai Terveydenhuollon historia teoksista voisi olla sinulle apua ja ne löytyvät täältä meidän Kemin kirjastostamme.
Koska kyseessä on opinnäytetyö, neuvoisin sinua olemaan yhteydessä myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysalan kirjastoon. Heiltä löytyy varmasti myös paljon aiheseen liittyvää materiaalia. Tarkemmat yhteystiedot löydät osoitteesta www.tokem.fi/kirjasto.
Tervetuloa kirjastoomma katsomaan, mitä aineistoa kokoelmastamme voisit käyttää.
Aino Kallaksen julkaistut päiväkirjat päättyvät vuoteen 1931.
Teokset ovat:
Päiväkirja vuosilta 1987-1906, Otava 1952
Päiväkirja vuosilta 1907-1915, Otava 1953
Päiväkirja vuosilta 1916-1921, Otava 1954
Päiväkirja vuosilta 1922-1926, Otava 1955
Päiväkirja vuosilta 1927-1931, Otava 1956
ja uudempi painos, jossa on Kai Laitisen esipuhe, lisäyksiä ja huomautuksia:
Elämäni piväkirjat 1,1987-1916, Otava 1978
Elämäni päiväkirjat 2, 1917-1931, Otava 1978
Saadakseen kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastoon hänellä tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus (esim. passi, EU-maiden henkilöllisyystodistus) ja lisäksi hänellä pitäisi olla kotiosoite Suomessa. Lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät Helsingin kuapunginkirjaston kirjastopalvelujen oppaasta ( http://www.lib.hel.fi/virkku , näin käytät kirjastoa, -> kirjastokortti, -> kirjastokortin hankkiminen).
Kyseessä on Helena Anhavan runo, joka alkaa rivillä Itseään on turha lähteä pakoon. Tämä nimeämätön runo on kokoelmasta Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Helena Anhava: Runot 1971 -1990.
Raaseporin kirjastosta kerrottiin, että tällä hetkellä kirjastojen ollessa kiinni tunnuksia kirjastokorttia varten ei ole mahdollista saada, mutta mahdollisuutta tähän selvitellään. Kannattaa seurata kirjaston sivuja:
https://www.raasepori.fi/vapaa-aika/kirjasto
Hämeenlinnan pääkirjastosta kerrottiin, että heillä ei tiistaina 1.12. ollut tapahtumia. Otatko yhteyttä suoraan pääkirjastoon, niin asia selviää: kirjasto@hameenlinna.fi
https://www.vanamokirjastot.fi/fi/library-page/%2Fh%C3%A4meenlinnan-p%C…
Voit aloittaa haun Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 esim. yhdistämällä asiasanat "taloushallinto" ja "yhdistykset" tai "taloudenhoito" ja "yhdistykset" tai "järjestöt" ja "kirjanpito" tai "taloudenhoito" ja "järjestöt". Näillä asiasanoilla löytyvät mm. seuraavat kirjat: Taloushallinnon säädökset (vuosittain),
Kari Loimu: Yhdistystoiminnan käsikirja ( 2000). Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös ( 2001), Arto Kuusiola: Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito ( 2002). Näiden teosten lähdeluetteloista kannattaa myös etsiä lisää lähdeviitteitä.
Mikäli haluat artikkelitietoa aiheesta, sinun kannattaa rajata aihe tarkemmin. Artikkeliviitetietokanta Aleksista...
Martinlaakson kirjaston kirjat voi palauttaa Myyrmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Halutessasi voit kyllä mainita palauttaessasi kirjoja että ne on lainattu toisesta kirjastosta, mutta välttämätöntä se ei ole. Kirjastojärjestelmä ilmoittaa palautuksessa, jos kirja kuuluu eri kirjastoon.
Kuvauksen perusteella kuulostaisi, että kysymyksessä olisi Charles Dickensin Loistava tulevaisuus. Siinä päähenkilönä on orpopoika Philip Pirrip, joka asuu ilkeän sisarensa luona. Myöhemmin varakas vanha neiti kutsuu hänet viihdyttämään itseään ja kasvattitytärtään. Myöhemmin hän muuttaa Lontooseen asumaan.
Venäläinen Serasevski ei kerta kaikkiaan kyennyt unohtamaan kokemaansa tai lukemaansa, vaan muisti esimerkiksi keskusteluja sanatarkasti vuosikymmenien takaa. Näillä eväin hän ansaitsi elantonsa yleisöä ihmetyttävänä muistihirviönä. Venäjänjuutalaisen psykologin Alexandr Lurian mukaan Serasevski oli myös haka löytämään pitkistä teksteistä ristiriitaisuuksia, joita kirjoittaja itse ei ollut huomannut. Hyvä muisti ajoi Serasevskin kuitenkin lopulta vaikeuksiin. Kaikki asiat herättivät hänessä niin paljon muistikuvia, että normaali eläminen kävi tukalaksi. Serasevski koetti lääkitä pulmaansa kirjoittamalla muistojaan paperille, jottei hänen tarvitsisi enää muistaa niitä, ja jopa polttamalla kirjoittamiaan tekstejä unohtamisen toivossa. Mikään...
Espoossa ei ole perusturvalautakuntaa, mutta on perusturvajohtaja Juha Metso.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa samoja toimia, kuin monen muun kaupungin perusturvalautakunta.
Sen kokousten ajat ja pöytäkirjat selviävät linkistä:http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_…
Avaruusluotainten Voyager 1 ja 2 mukana lähetettiin vuonna 1977 avaruuteen kultaiset äänitteet (Voyager Golden Record). Ne sisälsivät Valeri Borzovin kuvan, jossa hän juoksi 200 metrin pikamatkaa Müncenissä. Mitalinsa hän sai kai pitää. https://www.olympic.org/valery-borzov .
Valitettavasti ei käytettävissä olevista lähteistä selvinnyt, mistä tuo teksti on peräisin.
Se ei kuitenkaan ole nykyisestä Siionin virsien kokoelmasta. Vanhahtavan tyylin perusteella se lienee jostain vanhemmasta kokoelmasta. Tästä voisi kysyä Herättäjä-yhdistyksen sivun kautta Siionin virsien uudistamisesta tietäviltä, https://www.h-y.fi/siionit/kysy.html
Siionin virret, https://www.h-y.fi/siionit.html
Virsikirja verkossa, https://virsikirja.fi/
Hei, kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi puhelimitse soittamalla mihin tahansa kaupunkimme kirjastoon. Uuden kortin voi saada vain kirjastosta paikan päältä. Muista ottaa silloin henkilöllisyystodistus mukaan.
Kävin läpi kokoelmassamme olleet seuraavat Arabian keramiikkaa käsittelevät teokset:
Arabia : keramiikka, taide, teollisuus (päätoimittaja: Aav, 2009)
Keräilijän aarteet : Arabian purkkeja ja pilkkumeita (Kumela ja Blåfield, 2009)
Arabian lumoava posliini (Kumela, Paatero ja Rissanen, 1987)
mutta näistä ei kuvailemaasi maisemaa löytynyt. Myöskään Googlen kuvahaku hakusanoilla "Arabia seinälautaset" en löytänyt kuvailuun sopivaa.
Arabian suunnittelijoista en myöskään löydä ketään CA-nimikirjaimilla - katsottu www.arabia.fi/muotoilijat sekä kirjassa Arabia : keramiikka, taide, teollisuus olleet Susanna Vakkarin listaamat Arabian taiteilijat.
Osattaisiinkohan Iittala & Arabia Muotoilukeskuksessa auttaa?
Kolikkokirjoista Coins : an illustrated survey ja The Coin atlas löytyi tieto, että tuo malli, jossa on kaksipäinen kotka, jonka keskellä on Pyhä Yrjö keihästämässä lohikäärmettä on ollut käytössä 1655. Kirjojen mukaan Pietari Suuri uudisti Venäjällä käytössä olevia rahoja ja uusia arvoja kolikkoihin tuli esimerkiksi 1757 (2 kopeekan kuparikolikko). Aivan tämän lähettämäsi kuvan näköistä kolikkoa en kirjoista löytänyt, mutta melko samanlainen kuparikolikko on ollut käytössä tuon uudistuksen jälkeen vuonna 1705. Siinä teksti kiertää koko kolikon ympäri.
Finna-palvelusta löytyy paljon erilaisten 1700-luvun kopeekoiden kuvia. Melko lailla tuon lähettämäsi kuvan näköinen on 2 kopeekan kolikko, jota on valmistettu 1741-...
Tarkoitattekohan György Konrádin kirjoja? Häneltä on suomennettu ainakin seuraavat teokset: Häirikkö, Kivikello, Pidot puutarhassa ja Vierailija. Näissä teoksissa käsitellään Unkarin kansannousua ja myös poliittisia oloja ja virtauksia. Nämä kaikki teokset on saatavilla Tampereen kaupunginkirjastosta
"Kuolemantanssin" saa monistemuotoisena Teatterikoulun kirjastosta, os. Haapaniemenk.6, Hki.Siitä on siellä moderni Lauri Siparin suomennos, mutta myös vanha Anna-Maria Tallgrenin käännös. TEAK:n kirjastoon käy Yliopiston kirjaston Helka-kortti, tai, jos Sinulla ei ole sitä, voit saada 2 eurolla heidän Arsca-korttinsa esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
Tarkoitatte varmaan ao. teosta, josta oli ennakkotieto Fennica -luettelossa https://finna.fi
Tekijä(t): Kuisma, Markku, ennakkotieto.
Nimeke: Suomen taloushistoria 1000-2000.
Julkaistu: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2009
ISBN: 978-952-234-004-7 (sid.)(KV)
Kustantajan nettisivulla http://www.siltalakustannus.fi/uutuudet
sanotaan että teos ilmestyy helmikuussa. Teos ei liene vielä ilmestynyt.
