Jos olet unohtanut tunnuslukusi, uuden tunusluvun saa mistä tahansa HelMet kirjaston toimipisteestä. Henkilökortti ja kirjastokortti on oltava mukana. Jos haluat vaihtaa tunnuslukusi, kirjaudu omiin tietohin HelMet etusivulta http:/www.helmet.fi Linkki vaihda tunnuslukusi on sivun vasemmassa laidassa.
1. Helmet-kirjastokortin saat saman tien mukaasi. Lisätietoja kortin hankkimisesta täältä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
2. Voit tilata muista Helmet-kirjastoista materiaalia. Varauksen hinta on 0,50 €. Lastenaineiston ja alle 18-vuotiaiden lainaajien varaukset ovat maksuttomia. Lisätietoa täältä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tervetuloa asiakkaaksi!
Vuoden 1947 Helsingin Sanomia ei löydy internetistä. Pääkaupunkiseudulla niitä voi lukea mikrofilmiltä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Pigge Lunk on suomeksi Pontus Pii ja siitä kerrotaan kirjassa Pontus Pii: sukkelan siilin seikkailut, joka löytyy ainakin täältä Seinäjoen kirjastosta.
Kurre Smackia sen sijaan ei löytynyt suomeksi. Soiteltiin myös Vaasaan ja Pietarsaareen, eikä sielläkään tiedetty. Todennäköisesti sitä ei ole suomennettu ollenkaan. Alla kuitenkin luettelo niistä ruotsinkielisistä kirjoista, joissa Kurre Smack esiintyy.
Kurre Smack lär sig klockan, 1962
Sverige runt med Kurre Smack, 1962
Stort och smått med Kurre Smack, 1963
Året runt med Kurre Smack, 1963
Jorden runt med Kurre Smack, 1964
Kurre Smack och alla husdjuren, 1964
Terveisin,
Hanna Kotila Seinäjoen kirjastosta
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta löytyy runsaasti kirjallisuutta burn outista l. uupumuksesta vuosilta 1996-2006, muun muassa seuraavat teokset:
-Vartiovaara, Ilkka: Burnoutista jaksamiseen: aika itkeä, aika iloita, Otava, 1996
- Koivisto, Kari: Tunnista ja torju työuupumus, Yrityskirjat, 2001
- Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla : Kuntatyö 2010 -tutkimus / Pauli Forma, Janne Väänänen (toim.), Kuntien eläkevakuutus, 2004
- Kalimo, Raija: Työuupumus Suomen työikäisellä, Työterveyslaitos, 1997
- Merikallio, Annukka: Unohtuiko inhimillisyys :ehkäise uupumus, Kauppakaari, 2001
- Voiman lähteet : työn voimavarojen abc / Jari Hakanen .. [et al.], Työterveyslaitos, 1999...
Seuraavat lehdet, jotka ovat ilmestyneet joko kokonaan tai osin vuoden 1914 aikana löytyvät mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston uutisalueen varastosta. Niitä voi käydä vapaasti lukemassa ja niistä voi myös ottaa mikrofilmikopioita.
Dagens tidning 7.12.1911-19.3.1914
Etelä-Suomen sanomat 2.1.1914-21.11.1914
Finlands allmänna tidning 3.1.1820-31.12.1931
Helsingin kaiku 1903-1916
Helsingin sanomat 24.9.1904-
Hufvudstadsbladet 5.12.1864-
Nya pressen 2.1.1906-19.3.1914
Työmies 2.3.1895-12.4.1918
Uusi Suometar 4.1.1869-31.12.1918
Veckobladet 23.11.1892-28.4.1917
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Vanhoja Dagens nyheterin vuosikertoja voi lukea mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa. Mikrofilmeistä saa myös tulosteen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan, josta saatte tarkemmat ohjeet, miten pitää toimia.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info
https://finna.fi/Record/helka.956963
Se tarkoittaa, että teos on todennäköisesti jouduttu poistamaan kokoelmasta ja tietue näkyy vielä hetken Helmetissä. Saatetaan hankkia uusi kappale tai sitten ei.
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Väylävirastonsivuilta löytyy junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt https://julkaisut.vayla.fi/pdf11/vo_2021-03_jt_web.pdf
Väyläviraston sivuilta löytyy lisäksi muun muassa rautatieohjeet
https://vayla.fi/palveluntuottajat/ohjeluettelo
VR Groupin sivulta eri paikkakuntien kohdalta löytyy yhteyshenkilöt, joilta voisitte kysyä oppimateriaalia https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/tyopaikat/veturinkuljettajaksi/
Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy – KRAO sivulta löytyy myös henkilöitä, joilta voisitte kysyä lisää. https://www.krao.fi/yritys/yhteystiedot/
Tässä raideliikennelaki https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181302
Finna-hakupalvelusta löytyy aihetta sivuen muutama julkaisu, tosin jokseenkin vanhoja: https://finna....
Chris Van Allsburg on useassa haastattelussa kuvaillut, kuinka hänellä oli mielikuva nuoresta pojasta, joka kuulee kaukaisuudesta äänen ja sen jälkeen löytää junan keskeltä metsää. Junan löydettyään poika kenties miettisi, mihin juna olisi menossa. Voisiko juna viedä hänet minne vaan? Entä millaisiin paikkoihin lapset haluaisivat matkustaa, vielä erityisesti jouluaattona. Ehkäpä juurikin Joulupukin luokse...
Chris on kertonut, että hän itse 8-9-vuotiaana paini sen kanssa, että onko joulupukkia vai ei. Ehkä juuri sen takia hän on halunnut, että kirjan päähenkilö on suunnilleen sitä samaa ikäluokkaa.
Tässä pari lähteenä käytettyä englanninkielistä haastattelua:
Milfrod Daily News: https://eu.milforddailynews.com/story/entertainment/...
Tässä muutama DDR:n sijoittuva lukuvinkki, joukossa joku vanhempikin teos: Andersen, Henrik: TurvavyöhykeBrasch, Marion: Ja nyt hiljaisuus: romaani suurenmoisesta perheestäniHein, Christoph: SäestäjäHein, Christoph: Vieras, ystäväKlussendorf, Angelika: TyttöJanne Kuusi: Sielusta sieluunPulkkinen, Riikka: Paras mahdollinen maailmaRuge, Eugen: Vähenevän valon aikaanShakespeare, Nicholas: LumessaSchulze, Ingo: Adam ja EvelynValkama, Meri: Sinun, Margot
Leimassa näyttäisi olevan kolme kruunua, joka on ruotsin kansallissymboli. Linkki Wikipediaan.Sivustolta Svenskaguld.se löytyy opas ruotsalaisten kultaleimojen tutkintaan. Linkki sivustolle.Finna-hausta löytyy myös kirjoja ruotsalaisista kulta- ja hopealeimoista. Tarkennetun haun rajaukseen aihehaku ja hakusanat kultaleimat ja ruotsi. Linkki hakutulokseen.
Mikäli saat ilmoituksen postitse, sinulla on viikko aikaa hakea varaamasi levy. Jos saat ilmoituksen sähköpostiisi, saat päivän enemmän aikaa, koska kirjeposti on myöhemmin perillä kuin sähköposti. Molemmissa vaihtoehdoissa hakuajan viimeinen päivä on sama.
