Helmet-kirjastojen kokoelmissa on 10 nimekettä Sidney Sheldonin teoksia ruotsinnettuina. Löydät teokset helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun "sheldon sidney" ja rajaamalla hakutuloksen sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kirjoihin, ruotsikielisiin teoksiin ja kaunokirjoihin.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit varata teokset omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kurt Weillin kappaleeseen Youkali löytyy nuotti mm. seuraavista nuoteista, jotka löytyvät useammasta kirjastostosta Suomessa:
- Kurt Weill songs. volume 2: a centennial anthology (Löytyy mm. Helmet-kirjastojen kokoelmista)
- The unknown Kurt Weill : A collection of 14 songs : (1900-1950) (Löytyy useammasta Suomen kirjastosta)
Lisäaine E202 on kaliumsorbaattia ja E330 on sitruunahappoa. Kaliumsorbaatin pitäisi olla mautonta, sitruunahapolla taas on selvästi erottuva maku, jonka voi joskus huomata myös valmiissa tuotteessa, johon sitä on lisätty. Pinaatti - varsinkin vanhat lehdet - voi maistua kitkerältä tai suolaiselta, mikä johtuu joko sen oksaalihappo- tai kaliumpitoisuudesta.Kysymykseen ei voi antaa varmaa vastausta, mutta mahdollisesti kyseessä on käytetyn pinaattierän luontainen kitkeryys, ehkä lisättynä sitruunahapon happamuudella.
Kiki Thorpea koskeva kysymys ja vastaus on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa tammikuulta 2006. Tilanne tuntuu olevan edelleen sama: kummankaan kirjailijan varsinaisia henkilötietoja ei löydy edes internetistä. - Yhdysvaltain Kongressin kirjaston aineistorekisterissä mainitaan Kiki Thorpen teoksia 48 kappaletta vuosilta 1999-2007. Hänen kohdaltaan on viittaus nimeen Kirsten Larsen, jonka teoksia on luetteloitu 15 kappaletta. Suomeksi on ilmestynyt kolme Kiki Thorpen nuortenkirjaa. - Gail Hermanin teoksia mainitaan 100 vuosilta 1988-2006. Hänen syntymävuodekseen mainitaan 1959. Suomeksi on ilmestynyt yksi Gail Hermanin teos.
SFS-standardit kuuluvat Turun kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kaikkia standardeja pääsee lukemaan PDF-muodossa Suomen Standardoimisliiton verkkopalvelussa kirjaston asiakaspäätteillä, lisäksi vanhempia standardeja on säilytetty myös paperimuotoisena.
Kysymäänne standardia EN 779 ei meiltä löydy paperimuodossa, eli se on luettavissa ainoastaan PDF-muotoisena tietokoneella. Valitettavasti verkkopalvelun käyttöehdot kieltävät standardin kopioimisen, edes omaan käyttöön. Käyttöehtojen mukaan henkilökuntaa voi pyytää tulostamaan "lyhyitä otteita" standardeista.
Kyseiselle laululle ei todellakaan tunnu löytyvän suomennosta mistään tietokannasta eikä Internetistä. Sitä ei siis varmaankaan ole suomennettu tai ainakin suomennos on niin tuntematon, ettei mikään estä suomentamasta itse uudestaan, tai jättämästä ruotsinkieliseen asuun, jos se on mahdollista.
Kyseiset kirjat ovat lainassa Töölön kirjastosta. Open road kirjaan kohdistuu jo 16 varausta, eli ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista vapaana. Lonkan Psykologia 1:stä on vuoden 2009 painoksesta yksi varaus. Kirjasta löytyy myös vuoden 2005 painos, joista yksi kappale olisi tällä hetkellä hyllyssä Rikhardinkadun kirjastossa.
Nils Ferlinin runokokoelma Barfotabarn sisältyy Ferlinin kolmen kokoelman yhteisteokseen Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit vuodelta 1990. Kokoelman on suomentanut ja julkaissut Leo Saukkoriipi. Teoksesta löytyy siis myös etsimänne runo Barfotabarn, jonka Leo Saukkoriipi on nimennyt suomeksi On hukassa sanas.
https://finna.fi
Ferlin, Nils: Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit (suom. Leo Saukkoriipi, 1990)
Olethan varmasti kirjautumassa Zinion kirjaston sivujen kautta? Kirjautumissivu on osoitteessa :
https://www.rbdigital.com/helsinki/service/zinio/landing?
Jos sinulla ei ole palveluun käyttäjätunnusta valitse ensin Create New Account -toiminto ja tee itsellesi käyttäjätunnus. Käyttäjätunnuksen tekoon tarvitset kirjastokortin numeron. Kerran tunnuksen tehtyäsi voi kirjautua sähköpostiosoitteellasi ja valitsemallasi salasanalla.
Valitse haluamasi lehti Checkout-komennolla, jolloin sinun pitäisi päästä lukemaan lehteä Start reading -komentoa käyttäen.
Kokeilin eilen kotona ja lukeminen onnistui.
Här är en: på Finska Historiska Samfundets websida, http://www.histseura.fi, finns det Nationalbiografin och där är det möjligt att söka information om en person.
Och några till: http://home.swipnet.se/mobigym/runeberg.htm
http://130.236.254.25/runeberg/svlihist/runeberg.html
http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm (på engelska)
Kirjasto voi ottaa vastaan joitakin korvaavia niteitä kirjastossa loppuunkuluneiden tilalle. Mitään isoja määriä kirjoja ei oteta vastaan. Kirjaston lehtisalissa on vaihtohylly, johon voi tuoda tarpeettomaksi käyneitä kirjoja. Yksittäisistä kirjoista voi olla yhteydessä kirjastoon.
Hei,
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Itkonen, Joki ja Peltola, 1975, s.1623) mukaan 'vallettua' sana on lähellä lounaismurteinen valli-sanaan. Kirjan mukaan vallettua-sanaa käytetään Kustavissa ja tarkoittaa 'aaltoilla, lainehtia'. Sanan pohjana on todennäköisesti ruotsinkielen sana 'svall' (hyrsky, tyrsky, hyöky, kuohu) tai 'svalla' (tyrskyä, hyökyä, kuohua).
Lähde: Erkki Itkonen, Aulis J.Joki ja Reino Peltola: Suomen kielen etymologinen sanakirja. V. Sarjassa Lexica societatis fenno-ugricae XII, 5. Helsi 1975. Suomalais-ugrilainen seura.
Varsinaisia kertomuksia ei löytynyt, mutta tässä Helmet-hausta löytyviä kirjoja, joista voisi olla apua:
Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
Sanat elämän puuhun : matkalla kirjoittajaryhmän kanssa / Alli Kantola
Kirjoittamisen hinku : muistelma harrastuksesta ja työstä / Markku Tanttu
Suomalaisten salatut elämät : päiväkirjojen ominaispiirteiden tarkastelua / Miia Vatka
Hei!Korpisen saari (Korpinen) on pinta-alaltaan noin 7,16 hehtaaria. Pinta-ala on mitattu Maanmittauslaitoksen työkalulla. Korpisesta lisää lähteiden verkkosivuilta. Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpinen_(Jyväskylä)https://saynatsaloseura.yhdistysavain.fi/historiaa/saynatsalo-vanhoissa-kartoissa/
Kirjastojen kokoelmista löytyy kielikursseja ns. interaktiivisina multimediapaketteina, siis CD-ROM-levyinä. Nämä ovat omalle kotikoneelle asennettavia ohjelmia. Kielitaitoaan voi omatoimisesti harjoittaa myös sellaisten opiskelupakettien avulla, joihin sisältyy kirja sekä cd-levyjä tai kasetteja.
Kokoelmatietokannoista kielikursseja voit näppärästi hakea naputtelemalla hakusanakenttään esimerkiksi seuraavia termipareja: kielikurssit englannin kieli, kielikurssit saksan kieli tai kielikurssit espanjan kieli. Tarkennetussa haussa kannattaa rajata aineisto(laji)ksi CD-ROM, CD-levy tai kasetti. Julkaisujen tarkemmissa tiedoissa ohjeistetaan järjestelmävaatimuksista sekä mahdollisista käyttörajoituksista.
Kirjastoissa lainattavana olevaa...
Tiehallinnon sivulta löytyy välimatkataulukot Suomen eri paikkakuntien mukaan.
Osoite on http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm
Nurmeksen ja Tampereen välimatka on 419 km.
Kulosaari - Brändö: huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - villafastigheter och deras ägare (toimittanut Matti Räsänen, 2004) -kirjan mukaan Lars Sonckin tie 8 -kiinteistön on omistanut vuodesta 1997 alkaen Romencraft Oy. Tämä tieto on siis vuodelta 2004.
Sukan kutomisohjeita löytyy varmasti monestakin käsityökirjasta tai-lehdestä. Ainakin kirjoissa Jaacks: Nyt neulomaan ja Mitronen: Suomalainen sukkakirja on helpot ja yksityiskohtaiset ohjeet, joita seuraamalla onnistut varmasti.
Makupalat.fi:stä löytyi kaksi hyvää ja selkeää perusohjetta http://www.makupalat.fi/fi/search/node/villasukat
Ensimmäinen on Marttojen video, https://www.kirjastokaista.fi/tikkurilan-martat-villasukan-neulominen-2/ ja toinen Punomo.fi:n valokuvin havainnollistettu ohje, https://punomo.fi/valmistusohjeita-ja-ideoita/asusteet-ja-vaatteet/suka…
Sukunimen alkuperää ei löytynyt tutkimistani sukunimikirjoista. Arvelisin, että se on otettu joko ruotsista tai englannista, mutta tosiaan tarkempaa sukutaustaa tietämättä on vaikea sanoa varmempaa. Siitäkään ei siis ole tietoa, miten nimi on sukunimeksi omaksuttu ja mitä kautta se on kulkenut Suomeen.
Englannissa Spring esiintyy myös etunimenä. Dictionary of first names (Chambers, 2009) kertoo, että on otettu ’kevättä’ merkitsevästä vuodenajasta. Chambers dictionary of etymology (Chambers, 1988) kertoo, että vuodenaikamerkitys on lyhentynyt vahvasta ilmauksesta ’spring of the leaf’, joka viittaa lehtien versomiseen (”spring up”). Se taas liittynee merkitykseen ’hypätä’, joka on edellä mainitun lähteen mukaan vanha germaaninen laina....
