Hei.
Kiisseli on Itä-Eurooppalainen perinneruoka, jota on syöty satoja vuosia, eikä sillä ole tunnettua keksijää. Ensimmäiset maininnat kiisselistä tulevat jo 1000-luvun Venäjältä. Myöskään maitokiisselille ei löydy varsinaista keksijää. Kotitalous aikakausilehdet, kuten kotiliesi ja kotitalousjärjestöt, kuten Martat tekivät monet jälkiruuat Suomessa tunnetuiksi toimiensa kautta.
Nykymuotoinen kiisseli tehdään liivatelehtiä tai peruna- ja maissijauhoja käyttäen.
Googlen omistaa Alphabet Inc. -niminen yritys. Alphabetin omistaa joukko sijoittajia.Ks. https://www.britannica.com/money/Google-Inc/Google-Earth-and-Google-Maps
Runollisen karjalaisperäisen keito-sanan merkityksiä ovat esimerkiksi vähäarvoinen, halpa, rukka, raukka ja kurja. Siteeratussa runossa se
merkinnee lähinnä "poloista, vähäistä".
Lähteet:
Karjalan kielen sanakirja. 2, K. Suomalais-ugrilainen seura, 1974
Nykysuomen sanakirja. 2, J-K. WSOY, 1962
Löysin saksan kielen sanakirja Wahrigista etymologisen selityksen saksan kielen vastaavalle ilmaukselle Tratte. Se on lähtöisin italian kielen samaa merkitsevästä ilmauksesta tratta, joka taas pohjautuu latinan verbin trahere (vetää) partisiipin perfektimuotoon tractus, tracta, tractum.
Nykysuomen sanakirjasta en löytänyt selitystä sanan alkuperälle.
Tämäntyyppisissä ilmauksissa on hankalaa ratkaista kirjoitetaanko sanat yhteen vai erilleen. Kumpikin on oikein, kumpi valitaan, riippuu sitten asiayhteydestä ja hahmotustavasta. Jos ilmaisu on jollakin alalla terminluonteinen, se kirjoitettaisiin yhteen.
Ks. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - yhteen vai erilleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464
Kotuksen kielitoimistolla on myös maksullinen neuvontapuhelin:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214
Kirjastoista löytyy useita kielioppaita, joista saa lisätietoa yhdyssanoista.
Kysyjä muistelee kaiketi naisten ja miesten eläkeikien yhtenäistämistä koskenutta kiistaa 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1996 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi, joka yhtenäisti lisäeläkejärjestelmien piirissä olevien miesten ja naisten eläkeiät. Suomessa kuitenkin monilla aloilla naiset pääsivät 2-3 vuotta miehiä aiemmin eläkkeelle. Tätä kompensoitiin miehille mm. paremmin palkkaeduin. Käytäntö oli ristiriidassa EU:n päätöksen kanssa, jonka mukaan samasta työstä piti olla sama eläkeikä ja -edut.
EU-komissio: Suomen eläkelaki syrjii miehiä https://yle.fi/uutiset/3-5800473
Suomi laatikin vuonna 1997 lain vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta. Lain valmistelu oli ajoittain hankalaa sosiaali- ja terveysministeriön...
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Peter Ekholmin teoksessa Transatlanttinen suhde (2004) on käsitelty asiaa. Ekholmin mukaan puhuttaessa Suomesta Euroopan amerikkalaisempana maana viitataan pintakulttuuriin kuten amerikkalainen jalkapallo, baseball-lippikset, "punaniskaisuus". Samassa teoksessa mainitaan Jaakko Iloniemen havainnosta, että Suomessa on väkilukuun verrattuna ehkä eniten amerikkalaismyönteisiä yhdistyksiä.
Tuula Poutasuon Farkkukirjan(2006) mukaan amerikkalaisuus oli pop erityisesti 1970-luvulla.
Google Scholarista löytyi seuraava: J. Iivonen: Kriittinen ajankuva, 2006. Tässä on artikkeli "Amerikkalaistunut Suomi".
Yleensä amerikkalaistumisesta on julkaisussa Visa Heinonen: Globalisoitumisen historiallisuus ja nykytulkintoja kulutuksesta maapalloistuvassa...
70-luvulla lauluäänellä oli kevyen musiikin levytyssopimuksia solmittaessa merkitystä lähinnä iskelmämusiikissa. Rockmusiikissa sopimukset tehtiin usein pikemminkin lauluäänestä huolimatta – kriteerit olivat tyystin toiset. Sitä paitsi, Juice sai levytyssopimuksensa Coitus Int -yhtyeen jäsenenä: Love Records kiinnitti levyttävien taiteilijoidensa joukkoon yhtyeen – yhtyeen, jossa oli useita laulajia ja lauluääniä (mm. Mikko Alatalo). Coitus Intistä tuli Juice Leskinen & Coitus Int vasta yhtyeen ensilevyn myötä.
Love Recordsin johtajistoon kuulunut Atte Blom kommentoi Coitus Intille levytyssopimuksen tuottaneita demonauhoituksia näin: "Mulla ei ole muusikkotaustaa, mutta olin jollain lailla polliittisesti valveutunut ja mä olin aina...
101-numerosarjan käyttäminen kuvaamaan jonkun asian perusteiden opettamista on peräisin Yhdysvaltain korkeakoulujen tavasta numeroida kurssit. Yhdysvalloissa yliopistot alkoivat 1920-luvulla käyttää järjestelmää, jossa eri kursseille annettiin nimi joka koostui aineen nimestä ja kolminumeroisesta luvusta. Luvun ensimmäinen numero tarkoittaa sitä, monentenako opiskeluvuonna se yleensä suoritetaan ja kaksi muuta kuvastaa ainetta ja kurssien keskinäistä numerointia. Jonkin aineen kurssi "101" on siis yleensä ensimmäinen koko aiheesta uusille opiskelijoille. Tiettävästi ensimmäisen kerran tätä järjestelmää käytti Buffalon yliopisto vuonna 1929 ja ajan kuluessa ilmaisu on tullut yleiskieleen.
Lähde: https://slate.com/news-and-politics/2006/09/...
"Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues) löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Kieltentutkija Santeri Junttila Helsingin yliopistosta on vastannut Helsingin Sanomien artikkelissa (7.2.2019) kysymykseen näiden pronominien sukupuolittuneisuudesta. Hän sanoo, että asia riippuu siitä, millaisia kieliopillisia sukuja kielessä on. Indoeurooppalaisissa kielissä, joihin kuuluvat mm. englannin ja ruotsin kieli, sukuja on historiallisesti kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. Useimmissa maailman kielissä, mm. uralilaisissa (,johon suomi kuuluu) ja turkkilaisissa, kieliopilliset suvut puuttuvat. Tällöin pronominit ovat sukupuolettomia. Esim. seemiläisissä kielissä taas käytetään vain maskuliinia ja feminiiniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2?
Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja
1)punasininen
2)purppuranpunainen
3)helakanpunainen
4)(kerrattu) valkoinen
Vuonna 1992
1)sinipunainen
2)purppurainen
3)karmiininpunainen
4)hieno kerrattu
Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin)
tekelät
argaman
tola'at
šani
Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn.
Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen...
Korona-rajoitusten tähden emme pääse tarkastamaan kaikkia asiaan liittyviä yksityiskohtia. Tämä kuitenkin tiedetään:
eduskunnassa on ollut äänestyskone käytössä syksystä 1927 lähtien. Kone maksoi 171. 000 silloista markkaa ja sen valmisti osakeyhtiö L.M. Ericsson.
Tämä äänestyskone ei näyttänyt, miten yksittäinen kansanedustaja äänesti, vaan ilmoitti ainoastaan äänestyksen kokonaistuloksen. Käytännössä koneen avulla voitiin korvata silloin käytössä usein olleet huutoäänestykset. Kansliatoimikunta esitti arvion, että vastaavaa äänestyskonetta ei ole missään muualla käytössä.
Valitettavasti en pääse tarkastamaan, milloin käyttöön otettiin äänestyskone, joka näytti myös yksittäisten kansanedustajien äänen. Muistitiedon...
Englanninkielisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Diabetes_insipidus ) mukaan diabetes insipiduksen esiintyvyys maailmanlaajuisesti on 3/100 000. Tiedon lähteeksi on merkitty artikkeli lehdessä Pediatrics in Review (Saborio P, Tipton GA, Chan JC (2000). "Diabetes Insipidus". Pediatrics in Review 21 (4): 122–129). Wikipediasta on myös suora linkki kyseiseen artikkeliin.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta löytyy ainakin seuraavat kirjat:
-Neuvonen: Viipuri: rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. 2008
-Miettinen: Historian havinaa Viipurissa. 2006
-Neuvonen: Viipuri: opas kaupunkiin. 1999
-Gardberg: Viipuri: kivestä rakennettu kaupunki. 1996
-Neuvonen: Viipurin historiallinen keskusta. 1994
-Viiste: Viihtyisä vanha Wiipuri.
Nämä em. teokset kannattaa tarkistaa. Viipurista (ja laajemmin Karjalasta) on kirjoitettu paljon, joten etsimästänne rakennuksesta voi olla maininta esim. jonkin historiankirjan sivuilla.
Myös cd-rom-levyn Frolov: Viipuri sisältönä on Viipurin arkkitehtuuria.
Laulu "Antti laskee tähtiä" alkaa: "Antti katsoo tähtiin, on huivi kaulassaan". Laulun alkuperäinen nimi on "Anton räknar stjärnor". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Finn Zetterholm. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari. Laulu sisältyy nuottiin "Musica : oppilaan kirja. 1-2" (Warner/Chappell Music Finland, 1995). Sen ovat toimittaneet Anne Lindeberg-Piiroinen ja Juha Tynninen.
Affiksit -odon, -odont, -odonto- viittaavat kreikan kielen hammasta tarkoittavaan sanaan ὀδούς (odoús). Näin ollen suurihammashai megalodonin nimi tarkoittaa nimenomaan suurta hammasta (kre. megálo- "suuri" + odónt-, odoús "hammas". Sapelihammaskissojen smilodon-suvun nimi taas tarkoittaa "lihaveitsihammasta" (kre. smíle "lihaveitsi" + odónt-, odoús "hammas".
Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen..
Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi
vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me
Myös sanaristikkojen aarreaitasta, Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa.
Meänkieli
vaaru
Ruotti
örngott
Suomi
tyynynpäällinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkaja
Rovaniemi Kemi, Simo
Lähe
Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen...
Suomen sukellusveneiden muonituksesta kertoo Timo Merensilta teoksessaan Vesikko : Suomenlahden hiljainen vartija (Hobby-kustannus 2009). Esimerkiksi purjehduskaudella 1941 sukellusveneisiin lastattiin pehmeää leipää, näkkileipää, keksejä, makaronia, ryynejä, hiutaleita ja vehnäjauhoja. Lihatuotteita olivat naudan- ja sianlihasäilykkeet, satunnaisesti palvattu sianlihja ja meetvursti. Rasvoina käytettiin voita ja margariinia. Kasviksista veneet ottivat herneitä, perunaa, porkkanoita, punajuuria ja sipulia. Lisäksi lastattiin etikkaa, sokeria, suklaata, suolaa, säilykemaitoa, kahvin korviketta ja teetä sekä tupakkaa.
Anneli Prantilan väitöskirjassa Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939-1945 (Helsingin yliopisto 2006)...
