Nopeata tapaa ei taida ollakaan, sillä kirjojen eri painoksissa ja erikielisissä versioissa em. teksti saattaa olla erinumeroisilla sivuilla. Pläräämistä siis riittää. Auttaisiko etsimistä, että lause liitetään päähenkilön opiskelijatoveriin Razumihiniin ja että englanninkielisessä Wikipediassa [http://en.wikiquote.org/wiki/Crime_and_Punishment] viitataan englanninkielisen version sivulle:" Talking nonsense is the sole privilege mankind possesses over the other organisms. It's by talking nonsense that one gets to the truth! I talk nonsense, therefore I'm human. (p.242)"
Dostojevskin Rikos ja rangaistus löytyy kokonaan englanninkielisenä verkosta osoitteesta http://www.bartleby.com/318/.
Jospa etsimällä tuosta palvelusta yllämainitulla...
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet. Otava 2000 mukaan Tanski on samaa perua kuin nimet Tanska, Tanskala ja Tanskanen.
Kirjassa kerrotaan, että nimen taustalla on 'tanskalaista' merkitsevä kansallisuudennimitys dansk, vaikka tanskalaisia onkin varhain nimitetty juuteiksi. Turun seudun vanhoissa nimissä taustalla on ehkä myös tanskan dansk 'danzigilainen'. Teoksessa mainitaan Tanski-nimisiä löytyvän Punkalaitumen seudulta 32. (siis v. 2000)
Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kotikirjaston kautta tai oman kirjastojärjestelmän kautta mikäli järjestelmässä on verkkolomake kaukolainausta varten.
Kansalaisopistot.fi -verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan kansalaisopistojen nimien historiasta seuraavasti:
"Mikä ero on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kansalaisopistoilla on pitkä historia takanaan.
Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Opistotyön levitessä käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. 1960-luvulla kansalaisopistoja perustettiin maaseudulle runsain määrin. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän sivistysmuodon yleisnimeksi....
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset...
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Yleisten kirjastojen avoimiin paikkoihin on ainakin pääkaupunkiseudulla yleensä useita kymmeniä hakijoita. Näin on varmaan myös muualla maassa suurissa kaupungeissa. Monet pitkäaikaiset sijaiset odottavat vakituista paikkaa monesti useitakin vuosia. Pienemmillä paikkakunnilla tilanne saattaa olla aivan toinen. Tieteellisten kirjastojen avoimia työpaikkoja tulee harvemmin hakuun, joten siellä tilanne näyttäisi hakijan näkökulmasta olevan vieläkin haasteellisempi.
Kollega kaiveli lapsuuden muistikuviaan ja arveli, että kyseessä saattaa olla tanskalainen lastenkirja Kummitus Oskari / Kirsten Norholt, Flemming Sørensen ; [suom.: Johanna Jokipaltio]. Teoksen voi varata Helmet.fi:stä, jossa sitä on kaksi kappaletta.
Kummitus Oskari. Helmet.fi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1431816__Skummitus%20oska….
Dinosauruskirjasta en valitettavasti löytänyt vastaavaa. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kirjan?
Dinosauruskirjoja voi etsiä Helmet.fi:stä hakusanalla dinosaurukset. https://www.helmet.fi/fi-FI
Apinaorkesterikirjastakaan ei ole varmuutta. Löytyi esimerkiksi Papu Elena Haron Apinaorkesterin maailmankiertue (2018), jonka viimeisellä sivulla "apinaorkesteri vilkuttaa...
Seuraavat kirjat ja lopputyöt voisivat olla hyödyllisiä:Haavio, Martti. Karjalan jumalat. WSOY, 1959.Harva, Uno. Suomalaisten muinaisusko. 2. uudistettu painos. SKS, 2018.Krohn, Kaarle. Suomalaisten runojen uskonto. Näköispainos. Salakirjat, 2008.Ojanen, Eero. Peikot, keijut ja haltijat : suomalainen metsänväki. Minerva, 2007.Ojanen, Eero. Suomalaiset taruolennot. Minerva, 2017.Virtanen, Pekka. "Metsänhaltija suomalaisessa perinteessä". Helsingin yliopisto, Kansanrunoustieteen laitos, 1988.
Runon nimen mukaisia kaikenkattavia hakemistoja ei toistaiseksia tietääkseni ole. Tiedustelemanne runot saattaisivat olla Eino Leinon Omenankukat ja Saima Harmajan Sireenit. Löysin ne Sinikka Pellisen kokoamasta antologiasta Suuri runokirja (Gummerus 1995), osastosta Keväästä kesään, tietysti ne sisältyvät myös Leinon ja Harmajan runokokoelmiin.
Käväisemällä kirjastossa ja tutkimalla luokan 38.1 sisältöä, löydät varmasti tietoa uhmaiästä, ja lisää kuvakirjoja aiheesta voit etsiä kirjoista Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa 1 ja 2 sekä Aihepiirit aakkosissa - näihin teoksiin on siis koottu vinkkejä kuvakirjoista, jotka käsittelevät jotakin tiettyä aihetta. Voit katsoa "uhman" lisäksi esim. otsikoiden "itsepäisyys", "tahto","kiukku", "suuttumus","riidat", "tottelemattomuus" tai "tunteet" alta.
Listaan tähän muutaman Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa - teoksista löytyneitä ehdotuksia:
-Ross, Tony: Tahdon hampaani,
-Bergström, Gunilla: Enkä! Mikko Mallikas sanoo
-Jeram, Anita: Niina Nurinnarin
-Louhi, Kristiina; Tomppa tahtoo
Kaikkien yllämainittujen teosten saatavuuden näet niin...
Hei,
Ainakin seuraavien sivustojen keskustelupalstat ovat ahkerassa käytössä; www.helistin.fi sekä www.kaksplus.fi. Ko. palstoilta löytyy keskusteluja ja blogeja joissa samalla paikkakunnalla asuvat tai samaan aikaan lapsen saaneet voivat jakaa ajatuksia. Usein palstoilla myös näkee kyselyjä - haluaisiko joku samassa elämäntilanteessa oleva tavata. Myös neuvolasi ilmoitustaululta voi löytyä hyödyllisiä vinkkejä.
Tiedonhakijan toiveena on saada samantapaisia kirjoja kuin
Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (Helsinki : Gaudeamus, 1999). Kannattaa ensin katsoa Karvosen käyttämät lähteet kirjan lähdeluettelosta.
Tässä joitakin potentiaalisia kirjoja, joiden tarkempi sijainti selviää Linda -tietokannan avulla:
Ikävalko, Elisa: Ylivoimapeli mediassa : julkisuusmekanismit ja julkisuuden hallinta. [Helsinki] : Inforviestintä, 1996.
Karvonen, Erkki: Imagologia - imagon teorioiden esittelyä, analyysiä, kritiikkiä. Tampere : Tampereen yliopisto, 2008.
( Acta electronica Universitatis Tamperensis, 1456-954X; 742 ). Kokotekstinä internetissä.
Minä ja markkinavoimat : yksilö, kulttuuri ja yhteiskunta uusliberalismin valtakaudella / toim. Jussi...
Selasin läpi Kimmo Kiljusen kirjan Maailman maat : liput ja historia ja ainoa joka jollakin lailla sopi kuvaukseen oli Saksan lippu. Sen alimmainen raita tosin on joissakin kuvissa enemmän keltainen kuin oranssi. Lipusta on kuva osoitteessa http://www.flagshop.fi/Saksan-lippu
Jos ei se ole Saksan lippu niin voi tietysti olla kyseessä jonkin maakunnan tai osavaltionkin lippu.
Aineistoa on mahdollista tilata kaukolainaksi muualta, ellei sitä ole saatavissa Helmet-kirjastoista, jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Jos etsimäsi teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, mutta on lainassa, tee silloin tavallinen varaus. Kaukopalvelua ei ole tarkoitettu paikallisten varausten ohittamiseen.
Kurssikirjatilauksissa voidaan kuitenkin poiketa kaukopalvelun yleisperiaatteista ja tilata kirja oman korkeakoulusi kirjastosta kaukolainaksi.
Ilmoita tilausta tehdessäsi opiskelupaikkasi ja mielellään myös opiskelijanumerosi – se nopeuttaa tilauksen käsittelyä.
Kokonaisia kirjoja La Scalasta on harvassa. WorldCat haku löysi kolme, mm. englanninkielisen Mario Pasin:La Scala Milan's opera house. WorldCat
Suomalainen Finna haku löysi saman teoksen. Sitä on saatavana Varastokirjastosta. Finna
Helmet haku löytää vielä teoksen Bagnoli, Giorgio: The La Scala encyclopedia of the opera. Helmet
Lyhyempiä artikkeleita La Scalasta löytyy eri teoksista. Esim. Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities / Edited by Anthony Gishford ; Introduced by Benjamin Britten. Helmet ja
Gishford, Anthony: Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities Finna
Erkki Melakosken säveltämä ja Orvokki Idän sanoittama Ilta Napolissa sisältyy nuottijulkaisuun Ilta Napolissa ; Jeriko (Fazerin Musiikkikauppa, 196-?). Valitettavasti nuottijulkaisua ei ole muissa Suomen kirjastoissa kuin Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4527741
https://finna.fi/
Sinun kannattaa etsiä nuottia antikvariaateista.
Laulun nimi on Virran Olan sydän. Sen sävelsi Esa Nieminen ja tekstin kirjoitti Sana Mustonen. Laulu on julkaistu Suora lähetys -yhtyeen cd-albumilla Olen yksi meistä (AXR Music, 2012, AXR092). Nuottina laulua ei ole julkaistu, joten sanat täytyy kuunnella levyltä, tai esim. Youtubesta, josta Virran Olan sydän myös löytyy.