Suomessa tuotteiden hinnoittelu on vapaata, joten kauppiaat voivat päättää hinnoista itse. 9- tai 99-loppuisilla hinnoilla pyritään todennäköisesti vaikuttamaan ostopäätöksiin herättämällä mielikuva edullisemmasta hinnasta.
Täysin merkityksetön tällainen hinta ei kuitenkaan ole. Maksettaessa hinta pyöristetään lähimpään viiteen senttiin, mutta pyöristäminen tehdään vasta loppusummasta. Mikäli siis ostaa useampia tuotteita, loppusumma on alempi. Esimerkiksi viidestä tasan viiden euron tuotteesta tulee summaksi 25 euroa, kun taas viisi kappaletta 4,99 maksavaa tuotetta tekee yhteensä 24,95.
Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000890?search[type]=pika&s…
Kilpailu- ja kuluttajavirasto...
Tällä hetkellä sinulla ei näytä olevan varausta Pasilan kirjaston asiakaspäätteille. Kone numero 32 on vapaana tänään klo 15.30 lähtien, mutta tilanne voi tietysti vaihtua koska vain.
Aika asiakaspäätteelle kannattaa varata Helmet-sivuston varaa tietokone -palvelusta, niin näet ajantasaisen tilanteen:
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Voit myös varata ajan soittamalla kirjastoon tai käymällä meillä. Voin myös tehdä sinulle varauksen, jos kerrot tarkan ajan.
Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
Kirjastoalan meneillään olevasta tutkimuksesta löytyy tietoa esim. seuraavista osoitteista.
Tampereen yliopiston Tutkii-tietokanta: https://tutkii.uta.fi/cris/index2.html
Tampereen yliopiston informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://www.info.uta.fi/tutkimus/index.php
Oulun yliopiston informaatiotieteiden laitoksen Hankkeet ja projektit -sivu: http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/hankkeet.html
Åbo Akademin informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://web.abo.fi/fak/esf/bii/research/index.htm
Opetusministeriön kirjastosivuilta löytyy tietoa jo valmistuneista selvityksistä ja projekteista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/?lang=fi sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä: http://www.minedu.fi/OPM/...
Haagin sotarikostuomiostuimen verkkoportaali on suljettu tämän vuoden alussa. Sitä vanhemmat tiedot ovat yhä saatavissa, niistä ei löydy mitään Tsetsenian kysymykseen viittaavaa. http://www.haguejusticeportal.net/index.php?id=5902
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut n. 210 tuomiota Tsetsenian tapahtumiin liittyen. Useimmissa niistä on todettu tapahtuneen ainakin yksi ihmisoikeusloukkaus. Presidentti Putinia ei näissä mainita henkilönä, jutut ovat Venäjän valtiota vastaan. http://echr.coe.int/Documents/CP_Russia_ENG.pdf
Ryhmä suomalaisia kansalaisaktivisteja Suomen antifasistisesta komiteasta ja Suomalais-venäläisestä kansalaisfoorumista jätti 25.6.2013 poliisille tutkintapyynnön koskien Venäjän presidentin Vladimir Putinin toimia...
Romanttisia jännityskirjoja ovat kirjoittaneet mm. Danielle Steel, Elizabet Adler, Sandra Brown, Diane Chamberlain ja Virginia Andrews (V.C. Andrews). Nora Robertshan on lisäksi kirjoittanut kirjoja myös nimellä J.D. Robb.
Ken Follettin Vuosisata-trilogian kolmas osa ilmestyi englanninkielisenä syyskuussa, suomennoksen ilmestymisajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista vanhoja Hesareita voi lukea mikrofilmimuodossa Pasilan kirjastossa, toisen kerroksen lehtialueella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Mikrofilmejä ei lainata kotiin. Lukemista varten varataan lukulaite, jonka voi varata Varaamo-palvelun kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Varaamo ja ohjeet siihen löytyvät alta. Lukulaite löytyy seuraavan polun kautta Kuvaa ja ääntä > digitointi > mikrofilmien lukulaite.
https://varaamo.hel.fi/
Myös Espoon Sellon ja Vantaan Tikkurilankirjastoissa on sanomalehtiä mikrofilmeinä, mutta viiden vuoden takaisia heillä ei ole:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28helsingin%20sanomat%29%2…
Kyseessä saattaisi olla Josip Generalićin kuvittama ja Sinikka Salokorven kirjoittama Maija ja voikukat (Tammi, 1989). Maijan mummin ja vaarin talon pihassa olevaa lampea ympäröi niitty, jolla kasvaa tuhansia voikukkia. Mummi opettaa Maijalle omassa lapsuudessaan oppimiaan kesäleikkejä. Mieluisin leikeistä on kauppaleikki. "Mummin ja vaarin pihalla oli vanha puinen pöytä, ja kun viereen kasvoi päivänvarjon kokoinen voikukka, siitä tuli mainio myyntikoju. Siinä leikissä tarvittiin paljon voikukkia. Lehdet olivat kaloja, varret makkaroita, kokonaiset kukinnot leipiä tai juustoja. Ja kun voikukan mykerö hajotettiin osasiinsa, siitä tuli voita tai vaikkapa karamelleja, aina tarpeen mukaan."
Lahden kaupunginkirjastossa on erillisnuottina kysymäsi sävellys sovitettuna viululle ja pianolle. Voit varata sen verkkokirjastosta
https://lastu.finna.fi/Search/Results?lookfor=nachez+vivaldi+nro+6&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20 .
Loihe lausumahan -ilmaus on peräisi Kalevalasta, ja sillä viitataan Väinämöiseen. Jos halutaan käyttää sitä kalevalaisessa muodossaan, käytetään muotoa lausumahan, ei lausumaan. Tosin Erkki ei tähän ilmaukseen alkujaan kuulunut. Ilmauksesta löytyy pari artikkelia (lähinnä loihe-verbiä käsittelevää), Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta ja Kielikello-lehdestä (2/1993):
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/loihesi_lausumahan
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
Osaan Johannes Brahmsin Unkarilaisista tansseista [teosluettelonumero WoO1] on saatavissa kirjastosta tällainen painos, jossa on melodianuotti ja sointumerkit.
Nuottiviitteet Outi-kirjastojen tietokannassa. Näissä on osat 1 ja 4 (sekä 6).
Kansallisen Finna-tietokannan mukaan myös Unkarilainen tanssi numero 5 olisi kokoelmissa, mutta koska tätä tietoa ei löydy Outi-haulla, kannattaa kysyä suoraan Raahen kirjastosta.
Linkki Raahen kaupunginkirjaston yhteystietoihin.
Voisikohan kyseessä olla rusomuurarimehiläinen, joka on kooltaan tarhamehiläistä pienempi, väritykseltään punaruskea ja muuraa luonnossa pesänsä juurikin lahopuiden koloihin, mutta sille kelpaavat myös rakennukset ja mehiläishotellit?
Lisää tietoa ja kuvia löydät tunnistamisen helpottamiseksi näistä linkeistä:
https://www.villimehilaiset.fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suome…
https://www.luomus.fi/fi/rusomuurarimehilainen-leviaa-etela-suomessa
https://laji.fi/taxon/MX.204626
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/rusomuurarimehilainen-on-mestar…
https://yle.fi/a/74-20034834
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rusomuurarimehil%C3%A4inen
Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu (Doften av snö kokoelmasta Minus sju, 195a) on suomentanut Tuomas Anhava.
Voit lukea suomennoksen teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : Valikoima runoja vuosilta 1946 - 1973 (suom. Tuomas Anhava).
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.27302?sid=3826413584
Voit palauttaa kirjan postin kautta, mutta olet vastuussa kirjasta siihen asti, kunnes se käsitellään kirjastossa. Voit lähettää osoitteeseen:Palautus:Helsingin kaupunginkirjastoKaukopalveluPL 5240100099 HELSINGIN KAUPUNKIkaukopalvelu@hel.fipuh. 040 334 9472Kirjan mukana pitää olla saatteena asiakkaan nimi, puhelinnumero ja sähköposti osoite.
Margareta Hägglundin kirjaa Tavoitteena mallin ura (Karisto, 2009) ei löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Kirjaa on kuitenkin saatavilla monista muista kirjastoista. Voit tehdä kirjasta kaukolainapyynnön.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Osvald Eelan teos "Pioneereina talvisodassa : Säkylän ja Köyliön miesten kokemuksia Summassa, Viipurissa ja Tolvajärvellä" on ilmestynyt vuonna 1980.
Julkaisijoina on mainittu [Köyliön maataloustuottajain yhdistys] : [Säkylän jakokunnat] : [Summan muistorahasto, jakaja] , [1980] (Kokemäki : Risteen kirjap.)
Teos on ollut siis monen toimijan yhteisjulkaisu.
Fennican nettiosoite: https://finna.fi
Mene HelMetin sivulle osoitteeseen
http://www.helmet.fi/
ja valitse Sanahaku.
Kirjoita laatikkoon joko
irlanti kansanmusiikki
tai
kelttiläinen kansanmusiikki.
Valitse Aineistosta kirjat ja klikkaa sitten Hae. Kannattaa kokeilla myös rajausta nuotteihin, sillä niissä on usein kerrottu muusikoista ja kappaleista.
Netistä löytyy esim. sivu
http://www.ceolas.org/ceolas.html
ja lisää tietenkin Googlella käyttämällä hakusanaa
celtic music
Kirjaston työasemilla voit käyttää Aleksi ja Arto
-tietokantoja, joihin on koottu suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita. Samat hakusanat soveltuvat kuin HelMetissäkin.
Aivan täysin hakemanlaistasi tutkimusta ei ole Suomessa tehty. Aiheen taustoitukseen sopii Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 2015.
Liitteessä on teoksia, jotka löytyivät liedet- tai tulisijat ja kivikausi -haulla Melindasta ja Fennicasta.
Jos tutkimuskohde koskee Suomea, kannattaa tarkastaa myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjaston anti, asiasanalla kivikausi. Tässä linkki sinne: https://gtk.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Tutkimustietoa aiheesta voi hakea esim. yliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Yhdistelmähaulla voi hakea vaikkapa asiasanoilla avohoito potilaat tai avohoito omaiset. Kokoelmatietokantoihin pääsee http://www.kirjastot.fi sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tieteelliset kirjastot. Helsingin yliopiston kirjaston Helka tietokannan osoite on http://wwls.lib.helsinki.fi/ Edellämainitut sisältävät myös graduja. Suomen kansallisbibliografiatietokantaan Fennicaan pääsee myös kirjastot.fi -sivulta valitsemalla sisällysluettelosta tietokannat ja edelleen Fennica. Fennicassa ei ole graduja. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Linda on asiakkaiden käytettävissä monien oppilaitosten kirjastoissa. Myös yleisten kirjastojen, kuten...
