Hei,
Ainakin seuraavien sivustojen keskustelupalstat ovat ahkerassa käytössä; www.helistin.fi sekä www.kaksplus.fi. Ko. palstoilta löytyy keskusteluja ja blogeja joissa samalla paikkakunnalla asuvat tai samaan aikaan lapsen saaneet voivat jakaa ajatuksia. Usein palstoilla myös näkee kyselyjä - haluaisiko joku samassa elämäntilanteessa oleva tavata. Myös neuvolasi ilmoitustaululta voi löytyä hyödyllisiä vinkkejä.
Vieras on suomennettu. Tarkista saatavuus tästä linkistä
http://www.helmet.fi/record=b1896246~S9*fin
Vieras-kirjalle on mahdollisesti jatkoa tulossa, mutta mitään aikaa ei ole vielä ilmoitettu.
Meyerin suunnitelmissa oli kirjoittaa Midnight sun -nimellä kirja, joka olisi kertonut Uusikuu-kirjan tapahtumat Edwardin näkökulmasta, mutta projekti keskeytyi, kun romaanin luonnos vuoti vastoin kirjailijan tahtoa Internetiin. Tämänkin kirjan kohtalo on epäselvä.
Mitään varmaa tietoa Meyerin seuraavasta kaunokirjallisesta teoksesta ei ole, mutta huhtikuussa 2011 julkaistaan Twilight-sarjasta kertova virallinen tietokirja The Twilight Saga: The Official Illustrated Guide, joka valottaa sarjan taustoja.
Digilehtien kotikäyttäjä: Kirjaudu ensin CS Library verkkokirjastoon ja mene tietokantasivulle, klikkaa sen jälkeen lehti auki ja käytön pitäisi toimia, jos lehteä on oikeus käyttää etänä.
Kirjastossa oleva käyttäjä: Asia on vielä vaiheessa. Nyt voi lukea vain Pressdisplaytä kotikäyttäjän kanssa samalla tavalla, mutta tulevaisuudessa käyttäminen tulee muuttumaan niin, että kirjautumista ei tarvita.
Varmaankin hyviä apuvälineitä tällaisia etsittäessä olisivat
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
ja
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Ylempi sisältää vain runoja ja haun voi suorittaa sekä tekijän että alkuperäkielen perusteella.
Jälkimmäisessä voi suorittaa haun valitsemalla alkukielen (suomi, ruotsi), käännöskielen (espanja) ja kaunokirjallisuuden genren (runot)avulla.
Pääkaupunkiseudn kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Moni muukin on vuosien varrella kysynyt tietoja suosikkikirjailija Marilyn Kayestä, joten löydät valmiita vastauksia seuraavasti:
Mene sinulle http://www.kirjastot.fi ja löydät Kysy kirjastonhoitajat -linkin alta linkin kysymysten arkistoon. Kirjoita hakusanaksi Kaye, Marilyn ja löydät 18 vastausta samaan kysymykseen.
Jos osaat englantia, voit katsoa Marilyn Kayen omia nettisivuja http://marilynakaye.com/ tai kirjoittaa hänelle sähköpostia osoitteeseen mjk719@hotmail.com.
Suomenkielistä kirjallisuutta lävistyksistä on varsin vähän. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi) löytyvät teokset Juntunen, Juho: Tatuoitu (WSOY, 2004) ja Pönkä, Antti: Lävistyskorujen nikelipitoisuudet - analyysituloksia ja kirjallisuuskatsaus lävistysten terveyshaittoihin (Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2003)
Englanniksi HelMet-tietokannasta löytyivät mm. Durfee, Dale: Tattoo / photographs by Dale Durfee (Aurum, 2006);Cohen, Tony: The tattoo (Outback Print, 2000); Dunbar, Andrew:Body piercing (Wakefield press, 1998).
Aiheeseen liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita voit etsiä kirjastossa paikan päällä tiedonhakupäätteillä Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Hakusanalla "lävistys"...
Kysymänne henkilö on varmasti Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945). Taiteilijamatrikkelissa Kuvataiteilijat 1986 on hänestä artikkeli s. 423.
Elämäkerran taiteilijasta on kirjoittanut Konttinen, Riitta: Boheemelämä--Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Otava 1996
Molempia teoksia voit tiedustella kirjastostasi.
Samasta asiasta on kysytty Kysy.fi -palvelussa Eduskunnan kirjaston kautta saatu vastaus löytyy alla olevasta linkistä. Kiteytetysti voidaan kuitenkin sanoa, että "käytännössä uusi ministeri ei aina nouse eronneen tilalle samana päivänä, mutta uuden nimittäminen pyritään hoitamaan varmasti mahdollisimman nopeasti."
http://www.kysy.fi/kysymys/alkamispaiva-ja-paattymispaiva
Tuusulan ja Keravan kirjastoissa on lukion oppikirjoja, mutta ei valitettavasti peruskoulun. Tiedot kirjoista löytyvät Kirkes-verkkokirjastosta kirjan tai kirjasarjan nimen mukaan:
https://kirkes.finna.fi/MyResearch/UserLogin
Tässä joitakin ehdotuksia:
Adébáyò, Ayòbámi : Älä mene pois (lapsettomuutta ja sen seurauksia käsittelevä romaani yhteiskunnassa, jossa vallitsee moniavioisuus)
Atwood, Margaret : Orjattaresi (dystopiayhteiskunta, jossa nuoret naiset on valjastettu synnytyskoneiksi)
Faulkner, William : Villipalmut (epäsovinnainen rakkaus, jossa puolisonsa toisen miehen vuoksi jättänyt nainen tulee raskaaksi ja päätyy aborttiin)
Kundera, Milan : Jäähyväisvalssi (kirjan tapahtumapaikkana on lapsettomuuden hoitoon keskittynyt kylpylä, keskeisinä hahmoina sairaanhoitaja, joka haluaa lapsen isälleen sekä isyyttä kammova ja toisen naisen kanssa naimisissa oleva isä)
Shriver, Lionel : Poikani Kevin (murhaajan äidin tarina, joka alkaa ennen lapsen syntymää ja...
Laulu voisi olla ruotsalaisen John Emilin (eli John Emil Johanssonin) "Rewind replay".John Emil: Rewind replay YouTubessa:https://lyricstranslate.com/en/john-emil-rewind-replay-lyrics.html
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Eduskunnan kirjastossa on historiikki " 2. divisioonan jalkaväkirykmentti 49 sodassa 1941-44." Toim. Tapio Peitsara ym. Hki 1981.
s. 211-222 on prof Kaarlo Koroman artikkeli: II Pataljoonan vaiheet 3.7 1944 alkaen.
Palauteviestit pääkaupunkiseudun kirjastoille kannattaisi lähettää joko HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivulla olevan Palaute-linkin tai kunkin kaupunginkirjaston kotisivuilla olevien palautelinkkien kautta. Tämä valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksille, eivätkä tänne lähetetyt kysymykset yleensä päädy palautteita käsittelevälle henkilökunnalle. Yritän nyt kuitenkin vastata palautteeseenne täältä käsin.
Aineiston laina-aikoja yhtenäistettiin, kun HelMet-kirjastojen käyttösäännöt uudistettiin 15.5.2008. Tällöin päädyttiin kahteen laina-aikaan, katso käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
"Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
Poikkeukset yleisestä laina-...
Suomessa oli keskiajalla kruununtiloja vain noin 1 % kaikista tiloista. 1700-luvulla talonpojat alkoivat lunastaa sukuoikeuksia kruununtiloihin, mutta lunastusmaksu oli korkea ja harvalla olikin siihen mahdollisuus. Vuonna 1741 lunastussumma alennettiin kolmen vuoden veroiksi ja perinnöksi ostettujen tilojen määrä kasvoi ja Ruotsin vallan lopulla Länsi-Suomessa tiloista oli noin 20 % kruununtiloja. Lukuja löytyi vuodelta 1805, jolloin kruununtiloja oli 8304 kappaletta ja torppareita 23924.
Seuraavalla sivustolla löytyi lukuja vuodelta 1720, jolloin oli Satakunnassa 3100, Hämeessä 3093 ja Savossa 2344 kruununtilaa.
http://www.kauhanoja.fi/index.php?toiminto=juttu&tietoID=71674133&raken…
Lähteet: Rainer Fagerlund: Kuninkaita ja...
