”Emilielle” on varsin harvinainen etunimi, eikä sitä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan ole annettu kuin alle 10 suomalaiselle. Google-haun perusteella nimi ei näyttäisi olevan kovin yleinen muutenkaan. Ehkä juuri harvinaisuuden vuoksi siitä ei löydy mitään tietoa tutkimistani nimikirjoista.
Arvelisin, että nimellä saattaa olla yhteys etunimiin ”Emil” ja ”Emilia”, jotka ovat Kustaa Vilkunan teoksen ”Etunimet” (Otava, 2005) mukaan peräisin latinalaisesta sukunimestä ”Aemilius”. Osoitteesta http://www.behindthename.com/name/emil löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan nimi juontuu latinan kielen sanasta ”aemulus” (’kilpailija’). Tämä on kuitenkin vain arvelu, sillä tämän...
Tarkoitat varmaan animismia eli luonnonpalvontaa. Siitä ei näytä löytyvän kovin hyvin tietoa suomeksi. Tässä muutama kirjallisuusvinkki:
Maan energiat [Helsinki] Lademann [1993] Sarja: (Mystiikan maailma)
Raahen kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla, meillä ei sitä ole.
Nevill Drury: Samanismi, Otava (1993)
Sigmund Freud: Toteemi ja tabu, Love kirjat (1989)
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset osa 2, WSOY (1984 2.p.)kerrotaan saamelaisten luonnonpalvonnasta mm. seidoista.
Kaunokirjallisuutta:
Veikko Haakana: Seita lähtee liikkeelle, Karisto (2000)
Sue Harrison: Jokien laulu, WSOY (1999)
Sue Harrison: Tuulten viesti, WSOY (2000)
Etsin myös netistä hakusanoilla animismi ja luonnonpalvonta, mutta ei tullut kovin hyviä linkkejä, tässä...
Kirjasampo.fi on hyvä paikka kirjailijatiedon etsimiselle, sieltä löytyy myös kuvausta kirjailijan teoksista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252Factor_Delikouras%25252C%252BAleksi
Kustantajan sivuilta löytyy yleensä myös tietoa kirjailijoista, Otavan sivulla https://otava.fi/kirjailijat/aleksi-delikouras/#author-info
Uutisista ja lehdistä voi myös löytää tietoja, joista saa kuvan, millainen kirjailija on esim. Yle.fi:ssä https://yle.fi/uutiset/3-10634770 ja Iltasanomissa, https://www.is.fi/digitoday/esports/art-2000005863997.html
Vähän laajempi artikkeli löytyy Kirjastolehdestä, se kannattaa lukea http://kirjastolehti.fi/artikkelit/nortti-kirjailija-pelimies/...
Ensimmäinen yleistä leskeneläkettä säätelevä laki on vuodelta 1969. Kyseinen laki on perhe-eläkelaki (38/1969). Perhe-eläkelain mukaan miespuolisen edunjättäjän leski ja lapset olivat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leskelle voitiin maksaa myös koulutustukea.Vuoden 1969 perhe-eläkelakia muutettiin useita kertoja ennen kuin se kumottiin vuonna 2007. Nykyään leskeneläkkeestä säännellään kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa.Yleisen perhe-eläkkeen puuttumista pidettiin 1960-luvun loppupuolella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pahimpana aukkona. Ansioperusteinen perhe-eläkejärjestelmä oli tähän aikaan vielä keskeneräinen, ja valtaosa leskistä ei päässyt perhe-eläketurvan piiriin. Tämän korjaamisesi esitettiin koko kansaa koskevan yleisen...
Olemme tutkineet meillä Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat Paholaisen kirjeopisto-teokset ja niissä ei ole kuvitusta. Vanhin niistä on vuodelta 1950. Lisäksi katsoimme Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta, josta pitäisi löytyä tiedot kaikista suomennoksista ja painoksista (ainakin 1960-luvulta alkaen), ja niissä ei ole missään mainintaa kuvituksesta. Se yleensä mainitaa jos teoksessa on kuvitusta.
Lewisin romaanissa Suuri avioero on kuvituksena sekä piirroksia että Aleksandra Ionovan maalauksia. Saattaisiko tämä olla etsimäsi teos? Se on vuodelta 1970. Sitä on yksi lainattava kappale Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta aihetta käsittelevät kirjat löytyvät sanahaulla jalkapallo valmennus http://www.helmet.fi/search*fin/X
Sanahaussa rajaus aineistotyyppiin ja kieleen voidaan tehdä etukäteen pudotusvalikoista.
Futari-lehdestä löytyy artikkeleita myös juniorijalkapallon harjoitteista.
Suomen palloliiton oppaita löytyy sivulta http://www.palloliitto.fi/kaikki_pelaa/materiaalit/esitteet_oppaat/
Esim. Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa on Goosebumps-sarjan kansilehtien kuvia, https://vaski.finna.fi. Kirjojen kansikuvia on myös Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch.
Et ole varmaankaan tehnyt väärin. Luultavasti selaimessasi on sellainen asetus, että salasanat tallennetaan automaattisesti. Kun salasana on tallennettu selaimen muistiin, sitä ei tarvitse enää näppäillä kirjautumissivulla. Salasanojen tallentaminen on käytön kannalta näppärää, mutta siihen liittyy riski, sillä jos kannettava joutuu vääriin käsiin, pääsee konetta väärin käyttävä henkilö suoraan sivustoille, joiden salasanat on tallennettu muistiin.
Periaatteessa kaikki Helkassa oleva löytyy myös Melindasta. Helkassa (ja Melindassa) ei kuitenkaan ole tietoja kaikista vanhemmista opinnäytetöistä. Vanhojen opinnäytteiden tiedot saattavat löytyä vain oppiaineen laitokselta. Kannattaa ottaa yhteyttä yliopistoon.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä voi etsiä Theseus-tietokannan kautta:
https://publications.theseus.fi/
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei näytä juuri löytyvän teoksia aiheestasi. Ainoa kirja ,joka edes sivuaa aihettasi on Kosunen, Elise: Teini-ikäisten raskaudet ja ehkäisy, Stakes, Helsinki, 1993.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavia teoksia: Mäkelä, Minna: Nuori äiti : sosiaaliset verkostot teiniäidin elämänkaarella, Helsinki Helsingin yliopisto 1994 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto)// Vikström, Gun Tonårsmödrar och socialt stöd : en jämförelse mellan tonårsmödrar och äldre mödrar, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto).
Aleksi-tietokannasta löytyy seuraavat artikkeliviitteet: Ikonen, Mari: Tyttö, joka tahtoi äidiksi, Kaks' plus, 1999, n:o 12, s. 92-95// Solttila,...
1. Kysymyksestäsi ei selvinnyt, mitä kirjastoa tarkoitat. Siksi vastaukseni on kovin yleinen ja käsittelee Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä. On vähän vaikea sanoa, kuinka monta kirjaa kirjastoihin saapuu viikossa. Viikot ovat tässä asiassa kovin erilaisia. Helsingin kaupunginkirjastossa on pääkirjasto, 37 sivukirjastoa, kaksi kirjastoautoa ja kuusi laitoskirjastopistettä. Näihin kaikkiin yhteensä hankittiin viime vuonna 148 089 kirjaa. Viikossa kirjoja siis saapui kaikkiin kirjastoihin yhteensä monta tuhatta, mutta viikot ovat erilaisia ja kirjastot eri kokoisia.
2. Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston hankinta on keskitetty. Pasilassa toimii Kirjastoverkon yhteiset palvelut -yksikkö. Se hoitaa...
Tammenlehvän perinneliiton verkkosivuilla kerrotaan, mitä erilaisia reittejä pitkin voit saada tietoa sukulaisesi sotatiestä:
https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
Sotapolku.fi -sivustolla voi tutkia joukko-osastojen sodan aikana kulkemia reittejä tapahtumineen ja suorittaa henkilöhakuja. https://sotapolku.fi/
Arkistojen portin infosivu kantakorteista: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/kantakortti
Helsingin Sanomista löytyneissä, Sinuhesta maininnan sisältäneissä Kysy Kirstiltä -kysymyksissä ei tullut vastaan sellaista kirjoitusta, jossa olisi kommentoitu teoksen sanavarastoa. Pikaisella silmäilyllä ylipäätään Helsingin Sanomista ei löytynyt sellaista juttua, jossa olisi mainittu kuvatun kaltainen väite. Kirja sisältää usean kommentin mukaan kyllä paljon toistoa, mutta mainintaa eri sanojen vähäisyydestä ei löytynyt. Ehkä väite on tullut vastaan jossain muualla?
Refanutointiin liittyvään kysymykseen on vastattu tässä palvelussa 13.7.25. Pääset lukemaan vastauksen tästä linkistä: Eräässä Facebook-ryhmässä tuli eteen luettelo erikoisharrastuksista. Se on peräisin kirjasta Selin, Bruno & Viherjuuri, Matti (toim.). 1947. Jokaisen miehen… | Kysy kirjastonhoitajaltaTopo Leistilän (myös nimellä Leistelä) kirjasta Refanut: kesäisiä seikkailuja ja sissielämää suurilla selkävesillä (Otava 1930) on otettu uusi painos vuonna 2017 nimellä Päijänteen satulaiva: Refanut. Kun teet uuden painoksen nimellä haun Keski-Finna-verkkokirjastosta, löydät Katso myös -otsikon alta suosituksia muista saman aihepiirin kirjoista.
Tässä olisi kirjoja johtamisen psykologiasta yrityksissä, osassa myös yleisemmin orgaanisaatioissa:
1) Viisas valta: johtamisen paradoksit, toim. Paavo Castren [et al.] (WSOY, 2001)
2) Lönnqvist, Jouko: Johtajan ja johtamisen psykologiasta: kohti parempaa ihmisten johtamista (Edita, 2002)
3) Lönnqvist, Jouko: Johtajan ja johtamisen psykologiasta: uudet haasteet - uudet näkemykset Valtionhallinnon kehittämiskeskus (Painatuskeskus, 1994)
4) Johdatus työpsykologiaan, toim. Juha Luoma (Otatieto, 1997)
5) Blake, Robert R.: Johtamisen psykologiaa (Weilin + Göös, 1972)
6) Their, Siv: Pedagoginen johtaminen (Mermerus, 1994)
Myös nämä kirjat saattaisivatkin kiinnostaa, sillä niissäkin on henkilöstön johtamisesta yrityksissä:
1)...
Kysymys on vaikea, eikä yksiselitteistä oikeaa vastausta varmasti ole olemassakaan. Alla olevissa linkeissä on listattu tunnettuja, suosittuja nykyintialaisia kirjailijoita, sekä Intiassa asuvia että sieltä muuttaneita. Samoja nimiä on kaikissa listoissa, joten uskoisin, että saat niistä oikeita nimiä:
http://www.chillibreeze.com/articles/Top-10-Indian-Writers-in-English-T…
http://www.iloveindia.com/indian-heroes/writers.html
http://www.amazon.com/Best-of-Indian-Authors/lm/TZXKC4MBEZP3
http://kitabkhana.blogspot.com/2005/03/indian-fiction-top-25.html
