Www-sivulta http://www.hel.fi/palvelut/kirjastot/arkistot.html löytyy mm. Kansallisarkisto ja sieltä sivu http://www.narc.fi/ohjeet.html , josta löytyy arkistolaki sekä sivun lopusta dokumentti Arkistolaitoksen suositus arkistonmuodostussuunnitelman laadinnan, käytön ja ylläpidon periaatteeksi (http://www.narc.fi/ams ).
Voit kirjoittaa esimerkiksi Googlen hakupalkkiin sanan haamukirjoittaja. Tällä asiasanalla löytyy muutamia yrityksiä, jotka tarjoavat haamukirjoittajan palveluksia. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, milloin yrityksen sivut ovat viimeksi päivitetty.
Haamukirjoittajan palkkaaminen riippuu myös siitä, millaista tekstiä haluat. Osa yrityksistä näyttää tarjoavan lähinnä kaupallisia tekstejä.
Erilaisista kirjoittajaryhmistä voi varmasti myös kysellä apua ja vinkkejä.
Helmet.fi-verkkokirjastosta ei löydy Kuntsari-nimistä lehteä, joten pääkaupunkiseudun kirjastoihin ei tule paperisena kyseistä lehteä. Sen sijaan Helmet-kirjaston digitaalisessa Epress-palvelussa on Kunnallislehti (Paimio-Sauvo-Kaarina), jota on mahdollista käydä lukemassa kirjastossa joko kirjaston lehtitabletilla tai asiakaskoneilla, tai omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Suomen suurin tietosanakirjasarja on vuosina 1960-1966 ilmestynyt Uusi tietosanakirja, jossa oli 24 osaa, 12 590 sivua, 130 500 hakusanaa ja noin 125 000 hakemistohakusanaa. Kirjaan ilmestyi v. 1972 kaksi täydennysosaa. Hyllytilaa sarja vaatii n. 107 cm (täydennysosat eivät ole tässä mukana). LÄHDE: Suomalainen tietosanakirja 8, s. 93.
Ikävä kyllä laulunsanat ovat tekijänoikeuden suojaamia ja niitä ei voi sen vuoksi julkaista internetistä ilman tekijänsä lupaa. Tästä huolimatta laulunsanoja löytyy jonkin verran verkosta, Smurffienkin lauluja saattaa ehkä löytyä.
Hakiessa (=googlatessa) kannattaa laittaa jokin lyhyt tunnettu lause kappaleesta lainausmerkkien sisään, esim. "smurffit rokkaa rajusti". Kappaleen nimellä tai kovin pitkällä sanapötköllä ei kannata hakea.
ISBN-tunnus annetaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ju...la/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Jos tarkoitat elokuvaa, jonka on ohjannut Costa-Gavras, sitä ei ole enää Joensuun seutukirjaston kokoelmissa. Joissakin maakuntakirjastoissa dvd on saatavana kaukolainaksi Joensuuhun.
Jos tarkoitat suomalaista Ismo Sajakorven ohjaamaa YLE:n jännitysnäytelmää Soittorasia, sitä ei ole kuin VHS-videona, mutta ei Joensuussa.
Espoon Sellon kirjaston Pajassa on laite tähän tarkoitukseen. Lisää tietoa ja ajanvarausnumero löytyvät alla olevasta Helmetin linkistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Kirjastokortin saaminen edellyttää, että hakijalla on osoite Suomessa ja että hän käy paikalla kirjastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa hakiessaan sitä. Jos teillä ei ole osoitetta Suomesa, ei korttia valitettavasti voida antaa ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa, http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjastossa käyvän Helka-kortin edellytykset näyttävät olevan samat, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/kirjastokortti . Suomalaisia vapaasti luettavia ekirjoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Suomenkielistä vapaasti luettavaa ekirjallisuutta löytyy listattuna Project Gutenbergin...
Kaisa Niemestä näyttää löytyvän vain vähän tietoa. Kirjassa
Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) kerrotaan kuitenkin hänen
teoksistaan (tämän kirja olisi löytynyt Oulun kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro asiasanahaulla).
Tietojen vähäisyys johtunee osittain siitä, että Kaisa
Niemi on salanimi, ja osaksi siitä, että viihdekirjailijoista
ei yleensäkään löydy kovin paljon kirjallisuutta.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Yrjö Weijolan runo Ihmiset sisältyy kokoelmaan Sunnuntairatsastaja (1910), mutta sen voi lukea myös mm. teoksista Hetkien virta : kauneimmat suomalaiset runot (2015) ja Runojen kirja / neljä vuosisataa suomalaista runoutta (1977).
Emme saa Väestörekisterikeskuksesta mitään tietoja automaattisesti. Jos posti on palauttanut asiakkaalle osoitetun kirjeen, uutta osoitetta tiedustellaan Väestörekisterikeskuksesta. Kannattaa siis itse ilmoittaa osoitteenmuutoksesta, jonka voi tehdä paikan päällä, puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse tai internetin välityksellä Turun kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/osoitteenmuutos.html
Esimerkiksi Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy rahojen kuntoluokituksen selitykset.
Scandinaavinen (SNY) ja suomalainen (SNL) luokittelu:
0 tai 10 (BU) Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään käsittelyn jälkeä, suoraan pinkasta.
01 tai 8 (AU) Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut. Setelissä erittäin pieniä käsittelyn jälkiä, seteli saa olla kerran taitettu, mutta muuten virheetön ja paperi on puhdas.
1+ tai 6 (EF-VF) Rahan korkeimmisaa kohdissa pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät. Leimakiiltoa ei enää ole. Setelissä vain pientä kulumista, mahdollisesti...
Kirjan 10 ½ lukua maailmanhistoriaa on kirjoittanut englantilainen Julian Barnes. Alunperin 1989 julkaistu A history of the world in 10½ chapters ilmestyi suomeksi 1990 (2. p. 1995).
Helsingin kaupunginkirjaston e-aineistovastaava vastasi kysymykseesi näin:
Suomen yleisillä kirjastoilla ei valitettavasti tällä hetkellä ole mitään alustaa, jonka kautta tarjota kotimaisia e-lehtiä luettavaksi. Tutkimme kuitenkin koko ajan erilaisia mahdollisuuksia, joilla saisimme kotimaisia e-lehtiä asiakkaiden saataville etenkin etäkäyttöisesti.
Osa Suomen kirjastoista tilaa eMagz-nimistä aikakauslehtipalvelua, joka on käytettävissä vain kirjastotilassa. Palvelun tuottaja on LM Tietopalvelut. Ainakin heihin kannattaa olla yhteydessä tämän asian tiimoilta.
Aiheesta ei suomen kielellä kovinkaan paljon aineistoa löydy. Seuraavissa kirjoissa on noin sivun verran kussakin Saksan ruokakulttuurista: Talvi Jussi / Gastronomian historia ISBN 9511104586 , Huhtala Ulla / Maailman keittiöt -opas kansainväliseen ruokakulttuuriin ISBN 9513101053, Saksa (Kansojen kirjasto) ISBN 9518640882. Kirjat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Haagan ammattikorkeakoulun sivuilla http://www.haaga-helia.fi/ voit hakea heidän kokoelmatietokannastaan. Vapaatekstihaku saksa ruokakulttuuri antaa mm. artikkelin Saksalainen makkarataivas Meira 1998:2, s. 10-11 ja opinnäytetyön Mattila Outi Saksalainen ruokakulttuuri v. 1991.
Vaski-kirjastojen eräpäivämuistutus on mahdollista saada vain sähköpostina. Oletusarvoisesti sähköpostin ei pitäisi mennä roskapostiin, mutta voit tarkistaa asian omasta postistasi. Mene G-mailin valikon kautta kohtaan roskaposti ja mikäli roskapostista löytyy kirjaston eräpäivämuistutus, mene sen kohdalle kursorilla ja klikkaa hiiren oikeaa puolta ja valitse "ei roskaposti". Voimme testata tätä nyt myös siten, että lähetämme järjestelmästä viestin sinulle. Mikäli se menee roskapostiin, voit yllä mainittuja ohjeita noudattaen muuttaa kirjaston lähettäjänä "ei roskapostiksi". Mikäli viesti tulee normaalisti, roskapostista ei ole huolta.
Ruokavirasto Evira on julkaissut Pakatun veden valvontaohje -ohjeistuksen, josta löytyvät mm. säännökset pakatun talousveden, lähdeveden ja luontaisen kivennäisveden vedenkäsittelyn säännöksiin. Pakatulla vedellä ohjeessa tarkoitetaan luontaista kivennäisvettä, lähdevettä tai talousvettä, joka on tarkoitettu luovutettavaksi kuluttajalle tai suurtaloudelle pulloon tai säiliöön pakattuna. Ohje löytyy alla olevasta linkistä:
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikeryhmat/vesi/eviran_ohje_17057_1_080317.pdf