Shakespearen sonetti 12 löytyy Aale Tynnin suomentamasta William Shakespearen teoksesta "Sonetit". WSOY on julkaissut tämän kirjan suomeksi ja englanniksi 1965 ja 1995 ja molempia painoksia löytyy HelMet-kirjastoista ainakin varaamalla. Sonetit alkukielellä suomennettuina ja kommentoituina ovat myös teoksessa:
Shakespeare, William
[Oulu] : Rajalla, cop. 2007
Samuli Edelmann on levyttänyt joitakin Shakespearen sonetteja, mutta numeroa 12 ei löytynyt.
Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
Useimmissa ponitalli-leluissa näyttäisi olevan punainen tai vaaleanpunainen katto, siniset tai sinivalkoiset seinät ja valkoiset aidat. (Lego, My little Pony, Play mobile)
Oikeissa suomalaisissa ponitalleissa taas on usein tumma katto, punamulta seinät ja valkeat aidat.
Kappale on nimeltään "Ballade pour Adeline". Yleisradion Fono-tietokannan mukaan sen ovat säveltäneet Paul de Senneville ja Olivier Toussaint. Se on tullut tunnetuksi erityisesti pianisti Richard Claydermanin esittämänä.
"Ballade pour Adeline" Richard Claydermanin esittämänä:
https://www.youtube.com/watch?v=eCCan3TFPoc
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Fysiikkaan liittyvissä peruskysymyksissä voinee luottaa verkkotietosanakirja Wikipediaan, joka kertoo, että "kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä."
Kiteisellä aineella puolestaan tarkoitetaan "kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen. Kiteinen aine ei tyypillisesti koostu yhdestä kiteestä, vaan monista pienistä "kiteistä" eli rakeista, joita erottavat raerajat."
Tästä voisi päätellä, että kvartsi...
Alfamerin kustantamat Autojen korjausoppaat ja huoltokirjat
ovat hyviä ja helppotajuisia. mm. Esko Mauno: Auton huolto ja Auton sähkövarusteet ovat tällaisia yleis- korjausoppaita. Sen lisäksi löytyy omat oppaansa melkeinpä jokaiselle automerkille.
Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin:
"Oi, jos tuon vois nähdä,
Niin itse miekkoisinkin nuorukainen,
Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat
Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni
ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!"
Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV".
Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
"Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori,
jonka lehtii ajan kulkua ja lukee
koetuista vaaroista ja niistä,
joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni
ja kuolisi pois niiltä istumilta."
Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV".
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: Kuningas Henrik IV...
Hei!
Sinun on mahdollista saada vuoden 1978 Apu- ja Seura-lehtiä (huom! Ilmestyi vuoteen 1979 asti nimellä Suur-Seura) tutkittavaksi Kansalliskirjaston lukusalissa.
Lukusalilainaukseenkin vaaditaan Helka-kirjastokortti, jonka saa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. (http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/helkalai…).
Lisätietoja kansalliskokoelman käytöstä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/lainaus/kansalli…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Vuoden 1978 Seura-lehtiä on myös mahdollista tilata kaukolainana Varastokirjastosta oman lähikirjastosi kautta. Kaukolainatilauksen hinta on Vantaalla ja Espoossa 7€ ja...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa PIN-koodin saa vain henkilökohtaisesti käymällä missä tahansa kirjaston toimipisteessä.
PIN-koodi on verkkokirjaston ja muiden etäpalvelujen käyttäjätunnus, PIN-koodi tarvitaan myös omatoimikirjastoihin ja lainausautomaatilla lainaamiseen. https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kirjastokortti
Venny Soldan-Brofeldtin signeerauksesta löytyy useita esimerkkejä verkosta, esim. Bukowskin verkkosivuilta:
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/F165/81-venny-soldan-brofeldt-ran…;
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/F192/lots/1024766-venny-soldan-br…
Meillä ei ole pätevyyttä arvioida taiteen aitoutta eikä arvoa. Jos epäilet omistavasi Venny Soldan-Brofeldtin työn, voit ottaa yhteyttä vaikkapa edellä mainittuun taidehuutokauppaan https://www.bukowskis.com/fi/valuation tai johonkin muuhun alan ammattilaiseen.
Valitettavasti taulujen emme tunnistaneet signeerausta. Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista. Esim. Bukowskis https://www.bukowskis.com/, Hagelstam https://www.hagelstam.fi tai Helander https://www.helander.com/
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi tai Kuvasto, https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/.
Kotimaan katsaus oli Yle TV2 -kanavan vuosina 1978–1999 lähettämä ajankohtaisohjelma.
Kotimaa.nyt näyttäisi alkaneen vuonna 2000.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotimaan_katsaus
Lisätietoja: arkisto.tietopalvelu@yle.fi
Kysymäsi Emma Shapplinin nuotti on hankalasti löydettävissä. Sitä ei löydy kirjastojen monihaun kautta. Ei "googlettamalla" eikä suurimmista musiikkikaupoista, ei Amazon-nettikirjakaupasta eikä nuottikaupasta www.sheetmusicplus.com
Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
Jääkiekon SM-liiga avattiin 26.9.1982 HIFK-Ilves, SaiPa-Jokerit, Tappara-Ässät, Lukko-TPS, K-reipas-Kärpät -otteluilla. HS aikakone. Helsingin Sanomat 25.9.1982, s. 32.
Tietoa taiteilijasta Paul Burman löytyy analyyttisesta tutkielmasta Burman, Kristi, "Body and space: Descovering the composition of Paul Burman", http://eprints.st-andrews.ac.uk/archive/00000386/01/Vol7-article2.pdf.
Tästä huolimatta en ole saanut selville, milloin hän vaikutti Ruotsissa. Stockholms auktionsverk, jossa myydän paljon taidetta, voisi ehkä auttaa tässä asiassa.
http://www.auktionsverket.se/
